Ammattilaisen digituen ja -osaamisen kehittäminen, Satakunnan hyvinvointialue ( RRP, P4, I4 )
Tavoite on kehittää sote-ammattilaisten digituen ja osaamisen kehittämisen malli Satakunnan hyvinvointialueelle.
Toiminta koostuu digivastaava-toiminnan, perehdytyksen ja koulutuksen kehittämisestä.
Toimintamallin nimi
Tavoite on kehittää sote-ammattilaisten digituen ja osaamisen kehittämisen malli Satakunnan hyvinvointialueelle.
Toiminta koostuu digivastaava-toiminnan, perehdytyksen ja koulutuksen kehittämisestä.
Ammattilaisten digituen ja osaamisen kehittämistä edistetään toimintamalliin kuvatuilla kolmella eri menetelmällä: digivastaavatoiminnalla, perehdytyksen ja koulutuksen kehittämisellä. Digivastaavatoiminnalle määritellään tavoitteet ja roolikuvaus. Digivastaavatoiminta on niin sanottua matalan kynnyksen digituki toimintaa eri toimialueilla. Digiosaamiselle on määritelty osaamistasot. Osaamista kehitetään kurssi- ja /perehdytyskokonaisuuksia kehittämällä. Sisällön koostamisessa hyödynnetään muun muassa Opetushallituksen ja Valtioneuvoston työryhmien määrittelemiä sote-ammattilaisten tulevaisuuden digiosaamisen tarpeita. Tuloksena syntyy kaksi digiosaamisen kurssikokonaisuutta: Digiosaaja 1.0 ja 2.0. Ammattilaisten digiosaamisen vahvistaminen päätettiin alueella aloittaa koulutuksen ja perehdytyksen avulla ja siirtää sekä arvioida digivastaava toiminnan aloittamista myöhemmin.
Kestävän kasvun ohjelman rahoituksella puretaan koronakriisin aikana
syntynyttä hoito-, kuntoutus- ja palveluvelkaa uudistamalla sosiaali- ja terveydenhuollon
toimintamalleja ja ottamalla käyttöön uusia digitaalisia palveluja. Toimenpiteillä edistetään perustason hoitotakuun toteutumista, kavennetaan eriarvoisuutta, panostetaan ongelmien nykyistä varhaisempaan tunnistamiseen ja vaikuttavampaan ennaltaehkäisyyn sekä vahvistetaan palveluiden laatua ja
kustannusvaikuttavuutta. (Suomen kestävän kasvun ohjelma)
Satakunnan hyvinvointialueen strategiaan perustuvan ja sitä toteuttavan muutosohjelman keskeisiä kehittämistoimenpiteitä ovat muun muassa panostukset liikkuviin ja kotiin vietäviin palveluihin sekä digitaalisten palvelujen kokonaisuuteen.
Digipalveluilla on mahdollista parantaa esimerkiksi asiakkaiden hoitoon pääsyä. Kehittäminen edellyttää suunnitelmallisuutta ja johdon sitoutumista. Tavoitteena on, että asiakas saa palvelun yhdenvertaisesti, sujuvasti, turvallisesti ja kustannusvaikuttavasti. Toiminnan muutos edellyttää myös henkilöstön sitoutumista ja osaamista. (Sosiaali- ja terveysministeriön verkkosivu 2023)
Digitaalisten palvelujen kehittämisellä tavoitellaan sosiaali- ja terveydenhuollossa ratkaisuja esimerkiksi resurssien järkevään kohdentamiseen ja palvelujen saatavuuteen. Digipalvelut ovatkin sosiaali- ja terveydenhuollossa kehittyneet viime vuosina voimakkaasti ja korvanneet esimerkiksi perinteistä puhelinkontakteja ja vastaanottokäyntejä. Digipalvelut myös muuttavat ammattilaisten työtehtäviä ja palveluprosesseja. Näin ollen sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset tarvitsevat uudenlaista osaamista. Digiosaamisen tarpeet eivät merkitse ainoastaan teknologiaosaamista, mikä auttaa ammattilaista esimerkiksi tieto- ja viestintätekniikan käytössä, hyödyntämään tiedonhaun ja -hallinnan menetelmiä tai digipalvelujen käytettävyyden arvioinnissa. Digitaalisen osaamisen kehikkoon sisältyy myös kliinisen ja substanssiosaamisen taidot, laaja palveluosaaminen sekä eettisten periaatteiden huomioiminen sekä asiakkaiden tasapuolisuuden , oikeuksien ja tietosuojan turvaamisen taidot. (Digitaalisten palvelujen vaikutukset sosiaali- ja terveydenhuollossa, Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2023:5)
Digiosaamisen kehittämisen kohderyhmä on koko Satakunnan hyvinvointialueen henkilöstö (Digiosaaja 1.0). Lisäksi osaamisen kehittämistä halutaan kohdentaa lisäkurssina (Digiosaaja 2.0) sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille sekä heidän esihenkilöille huomioiden kohderyhmälle kansallisesti määritellyt osaamisen kehittämisen tarpeet.
Satakunnan hyvinvointialueen johtoryhmän päätös edelsi kurssin käyttöönottoa. Johtoryhmässä linjattiin myös kurssien kohderyhmä. Ammattilaisten digiosaamisen kehittämisen tarvetta ja perusteista on kehittämistyön aikana tiedotettu alueen henkilöstötiedotteiden ja hankkeen uutiskirjeen avulla. Kurssisisältöjen valmistelussa yhteistyötä on tehty runsaasti eri vastuu- ja toimialueiden henkilöstön kanssa. Näin monet eri tahot ovat sitoutuneet sisällön valmisteluun. Yhteistyö on pitänyt koko kehitystyön ajan sisällään myös sen suunnittelua, mikä taho vastaa sisällön tarkistamisesta ja päivittämisestä jatkossa. Näistä sopiminen on ollut kehittämisen yksi tavoite ja toiminnan juurruttamisen näkökulmasta keskeistä. Koska kursseilla on runsaasti erilaista sisältöä, on kunkin sisällön asiantuntemusta eri toimialueilla. Lisäksi päivittäminen vaatii työaikaa. Toisaalta vastuiden jakaminen sisällöittäin jakaa myös resurssitarvetta pienemmäksi. Päävastuu sisällön päivittämisen koordinoinnista on henkilöstön osaamisen kehittämisen palveluissa.
Kansikuva
