Arjen mielekkään toiminnan kehittäminen asunnottomien asumispalveluissa, Toimekas-hanke

Toimekas-hankkeen tavoitteena on ollut arjen mielekkään toiminnan kehittäminen asunnottomien asumispalveluissa. Arjen mielekkäillä toiminnoilla kyetään ennaltaehkäisemään asunnottomuutta ja torjumaan asunnottomuuden uusiutumista.

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Toimintamallin nimi
Arjen mielekkään toiminnan kehittäminen asunnottomien asumispalveluissa, Toimekas-hanke
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Toimekas-hankkeen tavoitteena on ollut arjen mielekkään toiminnan kehittäminen asunnottomien asumispalveluissa. Arjen mielekkäillä toiminnoilla kyetään ennaltaehkäisemään asunnottomuutta ja torjumaan asunnottomuuden uusiutumista.

Toteutuspaikka
Asunnottomien asumispalveluissa
Paikkakunta tai maakunta
Valtakunnallinen
Toimintamallin rahoittaja
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA)

Tekijä

Maria Degerman

Luotu

17.08.2020

Viimeksi muokattu

03.09.2020
Ratkaisun perusidea **

Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmissa PAAVO 1 ja 2 tarjottiin
koteja pitkäaikaisasunnottomille, jotka tarvitsivat tiivistä tukea asumiseensa
asunto ensin -periaatteen mukaisesti. Kotien lisäksi tässä hankkeessa halutuun antaa myös yksiköissä asuville asukkaille kokemus mielekkäästä arkielämästä, omasta merkityksellisyydestä ja kuulumisesta yhteisöön. Asumispalveluyksiköissä asuvien asukkaiden sosiaaliset ja terveydelliset
ongelmat ovat monimutkaisia. Kyky toimia vuorovaikutuksessa toisten kanssa
on alentunut merkittävästi. Yhteiskuntaan integroituminen on ollut joiltain osin erittäin vaikeaa.
Toimekas-hankkeessa vahvistettiin asukkaiden osallisuutta ja yhteisöön kuulumista sekä vähennettiin yksinäisyyttä ja eriarvoisuutta. Asukkaita tuettiin saamaan perustiedot ja -taidot yhteistoiminnasta sekä vuorovaikutuksesta. Hankkeessa annettiin harjoitusmahdollisuuksia
näihin tilanteisiin ohjatusti, matalalla kynnyksellä ja asiakkaan omassa asuinympäristössä.
Suurin osa asukkaista on työttömiä, mutta työvoimapalvelut ovat tavoittamattomissa suurimmalle osalle asukkaista. Samoin yhteiskunnan tarjoamiin muihin toiminta ja harraste mahdollisuuksiin hakeutuminen on liian haasteellista ilman siihen tarvittavaa tukea. Palvelujen matalimmatkin muodot (esim. kuntouttava työtoiminta) perustuvat sopimuksiin, joihin sitoutuminen on asukkaille jopa ylivoimaista. Asukkaille tarvittiin siis matalan kynnyksen osallistumisen
mahdollisuuksia (mm. sopimukseton valmennus) ja onnistumisen kokemuksia näissä toiminnoissa. Hankkeessa mukana olevat tahot tuottavat asunnottomien asumispalveluja, joihin on liitetty hankkeen myötä yhteisöön ja yhteiskuntaan integroivaa toimintaa. Käytännössä tällainen arjen mielekkyyttä asukkaan elämään lisäävä toiminta on mm. matalan kynnyksen työtoimintaa tai muuta, kuten harraste-,kulttuuri- tai ryhmätoimintaa. Toiminta tukee asukkaan voimaantumista ja siten
asumisen onnistumista. Toiminnoille tunnusomaista ovat olleet asukkaan vapaaehtoinen osallistuminen oman toimintakyvyn mukaan. Toiminnan kehittämisessä keskeisiä ovat olleet asukkaiden vahva osallistuminen toiminnan suunnitteluun, vertaisuus, sekä yhteys asukkaan asumiseen. Toiminta on luonteeltaan asunnottomuuden uusiutumista ehkäisevää. Se ylläpitää ja
vahvistaa asukkaan osallisuutta, toiminnallisia valmiuksia ja vakauttaa elämäntilannetta. Asukkaat ovat voineet turvallisessa ympäristössä ohjatusti harjoitella työtoimintaa, harrastuksiin osallistumista jne, ja saatuaan näistä onnistumisen kokemuksia on asukkaiden ohjaaminen helpompaa myös asumispalveluyksikön ulkopuolella oleviin toiminnan mahdollisuuksiin.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

Asunnottomuustoimijat ovat Toimekas-hankkeessa pyrkineet luomaa asunnottomien asumispalveluissa asuville henkilöille mielekkään arkielämän mahdollisuuksia ja vastaamaan asumispalveluyksiköissä esiin tulleisiin tarpeisiin. Hankkeessa mukana olevat toimijat (Y-Säätiö, Helsingin Diakonissalaitos, Helsingin Vieraskoti ry, Suomen Pelastusarmeijan Säätiö, Sininauhasäätiö, Työterapinen yhdistys ry sekä VVA ry) tuottavat kaikki asunnottomien asumispalveluja, joihin on myös liitetty yhteisöön ja yhteiskuntaan integroivaa toimintaa. Käytännössä tällainen arjen mielekkyyttä asukkaan elämään lisäävä toiminta on Toimekas-hankkeessa ollut esimerkiksi matalan kynnyksen työtoimintaa tai esimerkiksi harraste-, kulttuuri- tai ryhmätoimintaa. 

Tarve Toimekas-hankkeen kaltaiselle kehittämishankkeelle on tullut esille jo PAAVO-ohjelman aikana, joten se sisällytettiin myös asunnottomuuden ennaltaehkäisyohjelmaan (AUNE 2016–2019). Toimekas-hankkeessa on pyritty tukemaan entisten asunnottomien osallisuutta, parantamaan työllistymisedellytyksiä, sekä selvitetty työllistymis- ja koulutuspolulla etenemiseen liittyviä kannustinloukkuja ja etsitty niihin ratkaisuja. Hankkeen suunnittelu alkoi jo vuonna 2014 ja suunnittelussa on ollut mukana myös itse entisiä asunnottomia. Heidän keskeisin viestinsä on ollut työtoiminnan merkitys arjen ja osallisuuden mahdollistajana ja sosiaalisten suhteiden rakentajana.

Hankkeen päävastuullinen hakija ja hallinnoija on ollut Y-Säätiö, jonne on
palkattuna kokoaikainen hankekoordinaattori. Seitsemän hankekumppanin yhteistyössä toteutettiin kehittämistyö siten, että jokaisessa organisaatiossa paneuduttiin konkreettiseen toiminnan kehittämiseen kahdessa jaksossa kolmen vuoden aikana. Päätoiminen ja
kokoaikainen hankekoordinaattori vastasi hankkeen ja prosessien etenemisestä sekä tuotosten koostamisesta ja levittämistyöstä. Muu hankehenkilöstö koostuu jokaisesta hankkeessa mukana olevasta järjestöstä kehittäjäksi palkattavasta työntekijästä. Kehittäjät siirtyivät hankkeen kolme vuotisen toimikauden aikana kahdeksi sovituksi ajanjaksoksi (4-6 kk) omasta nykyisestä työtehtävästään hankkeen kehittämistehtäviin omissa järjestöissään. Hankkeen aikana yksi työntekijä/järjestö on kahdesti kehittämistehtävissä (yhteensä 2 htv/vuosi).

Kehittäjänä toimivat henkilöt muodostivat hankekoordinaattorin kanssa työryhmän joka työskenteli säännöllisissä kuukausittaisissa palavereissa ja työpajoissa koko kolmen vuoden ajan. Työryhmässä voitiin jakaa hyviä käytäntöjä sekä suunnitella yhdessä yhteisiä toimintoja ja arvioida niiden toteutumista. Asukkaat saivat myös osallistua työryhmien kokouksiin ja työpajoihin.

Toimekas-hankeen tavoitteena on ollut luoda Jäsentynyt sosiaalisen kuntoutuksen toiminnallinen kokonaisuus asunnottomien asumispalveluihin, sekä valtakunnallisella tasolla arjen mielekkään toiminnan mahdollisuuksien kehittäminen asunnottomuuden ennaltaehkäisyn ja uusiutumisen torjumisen välineenä.

Hankkeen toiminnassa mukana olevissa asumispalveluyksiköissä asuvat ihmiset ovat taustaltaan pitkäaikaisasunnottomia, eli henkilöitä, jotka ovat olleet sosiaalisten tai terveydellisten syiden vuoksi yli vuoden ajan asunnottomia tai joilla on ollut kolmen viime vuoden ajan toistuvasti asunnottomuutta. Näiden ihmisten sosiaaliset ja terveydelliset ongelmat ovat monimutkaisia. Pitkään kestänyt asunnottomuus on monesti aiheuttanut sen, että kyky toimia vuorovaikutuksessa toisten kanssa on alentunut merkittävästi. Yhteiskuntaan integroituminen on monien elämän historiaan kasaantuneiden syiden vuoksi ilman ohjausta vaikeaa.

Hanketyössä mukana olleilla organisaatioilla on kaikilla vuosien kokemus asunnottomuus työstä, sekä työskentelystä asumispalveluyksiköissä. He ovat kaikki omalta osaltaan myös olleet mukana toteuttamassa hallituksen pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmia sekä asunnottomuuden ennaltaehkäisyn toimenpideohjelmaa.

Toimekas-hankkeessa tavoitteena oli luoda hankkeessa mukana oleviin asumispalveluyksiköihin sellainen yhteisö ja toimintaympäristö, joka tukisi asukkaita mielekkäisiin arkielämän toimintoihin. Samoin asukkaiden toivottiin yhteisen toiminnan kautta saavan kokemuksen siitä, että he kuuluvat osaksi tätä sosiaalista yhteisöä. Yhdessä siis luotiin edellytyksiä toisin toimimiselle, siinä kehittymiselle ja sosiaaliselle kuntoutukselle. Toimekas-hankkeessa päädyttiin puhumaan mielekkään arkielämän toiminnoista, koska siinä missä toiselle mielekäs tekeminen on työtä, saattaa se jollekin toiselle olla jotain ihan muuta, kuten harrastustoimintaa.

Yksilö itse määrittelee sen, minkä hän kokee elämälleen mielekkääksi. Mielekäs toiminta tukee asukkaan voimaantumista ja siten asumisen onnistumista. Toimekas-hankkeen alussa osalla hanke organisaatioita oli ollut tarjolla ohjattua toimintaa, osalla taas ei. Ne hanke organisaatiot, joissa toimintaa ei ollut ollut aiemmin, aloittivat mielekkäiden arkielämän toimintojen suunnittelun sillä, että asukkailta kysyttiin heidän kiinnostuksen kohteitaan. Asukkaat saivat siis itse vaikuttaa paitsi kehittämiseen myös toimintojen suunnitteluun. 

Keskeisiä tekijöitä osallisuuden lisäämiseen ja uusien toimintojen aloittamiseen sekä juurtumiseen olivat:

1) Osallisuuden ja osallistumisen tukeminen

Asukkaita informoitiin hankkeesta ja annettiin heille aito osallistumisen mahdollisuus mielekkäiden arkielämän toimintojen suunnitteluun. Kun asukkaat saivat itse vaikuttaa toteutukseen, he myös sitoutuivat toimintoihin osallistumiseen paremmin. Sama päti myös työntekijöihin.

2) Uusien toimintamallien ottaminen osaksi arkea

Toimekas-hankkeen tavoitteena oli paitsi luoda mielekkäitä arkielämän toimintoja, mutta myös luoda jäsentynyt sosiaalisen kuntoutuksen toiminnallinen kokonaisuus asunnottomien asumispalveluihin. Toiminnallinen kokonaisuus syntyi toistolla. Hyväksi havaittuja toimintoja siis toistettiin ja toistettiin ja vähitellen erilaisista työ- ja vapaa-ajan toiminnoista muodostui jokaiseen hankkeessa mukana olleeseen asumispalveluyksikköön säännöllinen viikko-ohjelma sekä toiminnallinen kokonaisuus, jota hyödynnettiin asukkaiden kuntoutumisessa. Jokaisessa asumisyksikössä on tällä hetkellä toiminnassa huomioitu se, että jokainen yksiköön muuttava tai siellä jo asuva asukas pääsisi olemaan osallisena yhteisön toiminnoissa ja että arjen mielekkäitä toiminnoilla kyetään tukemaan niin arjessa selviytymistä kuin vuorovaikutustaitoja. Säännöllisillä toimintojen suunnittelulla ja toteutuksilla tuettiin paitsi normaalia päivärytmiä, kuin myös päivien rutiinia. Jos toimintoja järjestettäisiin joskus ja silloin tällöin, olisi niihin sitoutuminen vaikeampaa. Kun samat toiminnot toistuivat samassa paikassa samaan aikaan, olivat ne helposti saavutettavissa.

Yhteistyöllä eri organisaatioiden välillä saatiin myös luotua yhteisiä toimintoja (kuten vaikka harrastusryhmiä) joihin eri asumispalveluiden asukkaat saivat osallistua. Kun resursseja ja tilojen käyttöä jaettiin kaikkien hankkeeseen osallistuneiden organisaatioiden kesken, saatiin asukkaille tarjottua monipuolisempia toiminnan mahdollisuuksia. Asukkaille tarjottiin myös madollisuuksia osallistua toisen asumispalveluyksikön työtoimintoihin ja näin pystyttiin tarjoamaan kokemusta myös toisessa organisaatiossa työskentelystä. Kulttuuri- ja vapaa-ajan viettoa mahdollisuuksia tarjottiin myös vapaaehtoiset organisoimina joka mahdollisti uusia ilta- ja viikonloppu toimintoja.

Jotta hankkeessa mukana olleille organisaatioille saatiin luotua uudenlainen sosiaalisen kuntoutuksen kokonaisuus asumispalveluyksikköihin, vaati se paljon avoimuutta ja keskustelua niin työntekijöiden kesken, kun asukkaiden ja työntekijöiden välilläkin. Hankkeen aikana koettiin että yhteisöllisyys asumispalveluyksiköissä lisääntyi, vuorovaikutus asukkaiden kanssa parani ja arkeen saatiin lisää mielekästä tekemistä. Asukakat saivat myös onnistumisen kokemuksia osallistuttuaan erilaisiin toimintoihin ja kynnys asumispalveluyksikön ulkopuolisiin toimintoihin osallistumiseen laski. Kun vaikka sai asumispalveluyksikön sisäiset työtehtävät tunnollisesti hoidettua oli mahdollisuus miettiä vaikka kuntouttavaa työtoimintaa, tai jos innostui kuntosalilla käynnistä niin kynnys myös ulkopuolisella kuntosalilla käymiseen laski. Osan asukkaiden kanssa saatiin rakennettua työllistymis- ja koulutuspolkuja sekä aloitettua uusia harrastuksia, kun he ensin olivat saaneet testata itseään , taitojaan ja onnistumisiaan asumispalveluyksikön sisällä tapahtuvissa toiminnoissa. Näitä polkuja tuettiin sillä, että eri asumispalveluyksikön asukkaille järjestettiin myös yhteisiä toimintoja (esim ensiapu koulutus, hygieniapassi koulutus, jalkapallo vuoro..) ja annettiin mahdollisuus matalankynnyksen työtoimintaan myös toisessa asumispalveluyksikössä.

 

 

 

 

 

 

 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

Hankkeessa mukana olleiden asunnottomien asumispalveluyksiköiden arkeen luotiin uudenlaisia toimintamalleja. Enää ei siis keskitytty ainoastaan asumisen mahdollistamiseen vaan tarjottiin myös jokaiselle asukkaalle mahdollisuus mielekkääseen arkielämään erilaisten toimintojen avulla. Tälläisiä asukkaiden kanssa yhdessä suunniteltuja toimintoja ovat olleet mm erilainen matalankynnyksen työtoiminta sekä harrastuksen ja vapaa-ajan vietto toiminnat. 

Tärkeänä Toimekas-hankkeen saavutuksena voidaan nähdä yhteisöjen lujittuminen. Työntekijöiden ja asukkaiden osallistuminen paitsi yhteisten toimintojen suorittamiseen, mutta myös kehittämiseen on mahdollistanut tilaisuuden sosiaalisten taitojen kehittymiseen ja niiden käsittelemiseen koko organisaatiossa.

Mielekkäät arkielämän toiminnot ovat muodostaneet tärkeän sosiaalisenkuntoutuksen menetelmän.  Jokaisessa asumisyksikössä on huomioitu toiminnallisuus kuntoutuksellisena menetelmänä. Toiminnallinen kokonaisuus muodostuu jokaisessa yksikössä erilaisista toiminnallisista ryhmistä, joihin asukkaita ohjataan heidän mieltymyksiensä mukaan. Ryhmät sisältävät vuorovaikutusta, erilaisia työtehtäviä ja yhdessä toimimista.  Erilaisista tehtävistä huolehtiminen on lisännyt vastuuntuntoa, pitkäjänteisyyttä ja osallisuutta. Yhteisissä toiminnoissa ja tehtävissä asukkaat ja työntekijät ovat harjaantuneet yhteistyöhön ja keskinäiseen vuorovaikutukseen.

Toimekas-hankkeessa mukana olleille asukkaille tehtyjen kyselyiden mukaan asukkaat ovat kokeneet, että Toimekas-hankkeessa järjestettävä toiminta on auttanut heitä pääsemään irti normaalista arjesta, on mielekästä ajankulua, mukavaa yhdessä oloa, innostavaa ja motivoivaa tekemistä, sekä mahdollisuus oppia uusia asioita tai kehittää vanhoja taitoja. Osa asukkaista on myös näiden kokemusten myötä ohjautunut opiskelemaan. työllisyyspalveluiden piiriin tai aloittanut asumispalveluyksikön ulkopuolella uuden harrastuksen.

Vinkit toimintamallin soveltajille **

Jokaiseen asumispalveluyksikköön on mahdollista tuottaa mielekkään arkielämän toimintoja. Tässä hankkeessa kohderyhmänä olivat pitkäaikaisasunnottomat, mutta samoja lähestymistapoja ja toimintoja voidaan soveltaa myös muiden kohderyhmien kanssa. Tärkeintä on antaa aito osallistumisen mahdollisuus niin työntekijöille kuin asukkaillekin. Kun ihmiset itse pääsevät määrittelemään sitä, mikä heidän mielestään on mielekästä tekemistä ja näitä tekemisen muotoja aletaan yhdessä toteuttamaan, on sitoutuminen kaikille helpompaa. Uuden toimintakäytännön tai mallin kehittäminen vaatii henkilöstöstä ns vastuuhenkilön joka kykenee käyttämään aikaa suunnitteluun, muutos vastarinnan vastaanottamiseen ja toimintojen toteuttamiseen. Usein toimintojen suunnittelu koetaan haasteelliseksi, mutta jokaisesta asumispalveluyksiköstä varmaan löytyy päivittäisiä toimintoja joita voidaan ainakin osin siirtää asukkaiden vastuulle. Toimekkaassa asukkaat myös itse keksivät mielekkäitä toimintoja, kuten vaikka neulojen ja ruiskujen vaitopisteen toiminnan ja polkupyörän korjaus pajan. Näihin ei tarvittu pääsääntöisesti kuin tila jossa toimintaa voitiin toteuttaa. Alkuun havaittiin että ns hankkeen vastuutyöntekijät tai ne työntekijät jotka lähtivät toteuttamaan uusia toimintoja, tarvitsivat ryhmätyönohjauksen koulutusta. Uudet yteisölliset toimintatavat ja asukkaiden mukaan otto tuntuivat haastellisilta niiden työntekijöiden osallta jotka olivat työskennelleet pääosin yksilötyössä. Itsensä tasaarvoistaminen asukkaan kanssa ei myöskään ollut kaikille työntekijöille helppo roolinmuutos ja saattoi joissain työntekijöissä aiheuttaa alkuun myös kokemuksen omasta haavoittuvaisuudesta. Helposti uusien toimintojen aloittaminen koetaan myös lisäävän työmäärää, mutta pidemmällä tähtäimellä havaittiin että kun asukkailla oli mielekästä tekemistä niin yhteisö rauhoittui ja häiriötilanteita oli vähemmän. Kun toimittiin yhdessä, niin myös tutustuttiin toinen toisiinsa ja saatiin luotua uusia ihmissuhteita. 

Kansikuva
Toimekas-hanke

Kehittämisen vaihe

icon/launch Created with Sketch. Valmis

Aihealueet

Sosiaalinen kuntoutus Vertaistuki Kuntouttava työtoiminta

Ilmiöt

Asunnottomuus

Kohderyhmä

Organisaatiot Paljon palveluita tarvitsevat