Avo- ja kotikuntoutuksen henkilöstön etäkuntoutukseen liittyvän osaamisen vahvistaminen

Valmennuspolkumalli, jossa tavoitteena oli Kymenlaakson hyvinvointialueen avo- ja kotikuntoutuksen henkilöstön etäkuntoutusosaamisen vahvistaminen koulutusten, mentoroinnin, teknologiaperehdytysten ja Etäkuntoutuksen käsikirjan avulla.

Toimintamallin nimi
Avo- ja kotikuntoutuksen henkilöstön etäkuntoutukseen liittyvän osaamisen vahvistaminen
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Valmennuspolkumalli, jossa tavoitteena oli Kymenlaakson hyvinvointialueen avo- ja kotikuntoutuksen henkilöstön etäkuntoutusosaamisen vahvistaminen koulutusten, mentoroinnin, teknologiaperehdytysten ja Etäkuntoutuksen käsikirjan avulla.

Toteutuspaikka
Kymenlaakson hyvinvointialue, kuntoutuspalvelut
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Kymenlaakson hyvinvointialue
Toimintamallin rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)
Liitteet ja linkit

Tekijä

Miia Kola

Luotu

07.08.2023

Viimeksi muokattu

15.01.2024
Ratkaisun perusidea

Teknologian käyttöön liittyvä epävarmuus nostaa usein kynnystä ottaa käyttöön uusia digitaalisia menetelmiä, minkä vuoksi Kymenlaakson hyvinvointialueen avo- ja kotikuntoutuksessa pyrittiin luomaan valmennusohjelma, jossa on mahdollista kokeilla ja arvioida turvallisesti teknologian hyötyjä omassa työssään. Etäkuntoutuksen valmennuspolkumallissa tavoitteena oli koulutusten, mentoroinnin, teknologiaperehdytyksen sekä ammattilaisille oppaaksi suunnatun Etäkuntoutuksen käsikirjan avulla vahvistaa avo- ja kotikuntoutuksen henkilöstön etäkuntoutuksen sisältöön (mm. tutkiminen, ohjaaminen, vuorovaikutusosaaminen etänä) sekä teknologian käyttöön ja toimintamalleihin liittyvää osaamista. 

"Etäkuntoutuskoulutuksen ja valmennuksen tavoitteiksi asetettiin valmius käyttää etäkuntoutusta asiakkaan tarpeen ja tavoitteen mukaisesti osana kuntoutusprosessia sekä soveltaa etävastaanottoa asiakkaan arviointiin, ohjaukseen ja terapeuttiseen harjoitteluun. Kymenlaakson hyvinvointialueen koko avo- ja kotikuntoutuksen henkilökunnalle järjestettiin neljän tunnin verkkokoulutus etäkuntoutuksesta. Koulutuksessa käsiteltiin etävastaanottotoiminnan perusteita, kuten etävastaanottona toteutuva toimintakyvyn arviointi, ohjaus ja terapeuttinen harjoittelu. Koulutuksessa tutustuttiin myös muiden hyvinvointialueiden toimiviin etäkuntoutuskäytänteisiin ja kokemuksiin sekä etäkuntoutuksen vaikuttavuuteen tutkimusnäyttöön perustuen." (Id-Korhonen, Kola & Ollikainen 2023.)

"Koulutuksen jälkeen toteutettiin valmennusprosessi, jossa etäkuntoutuksen ydintoimijoita valmennettiin etäkuntoutuksen käyttöönottoon ja käyttöön osana palveluvalikoimaa. Valmennuksen aikana osallistujat pohtivat etäkuntoutuksen käyttöä ja hyödynnettävyyttä omassa työssään. Valmennuksessa pohdittiin etäkuntoutuksen asiakassegmentointia, etäkuntoutuksen hyötyjä sekä nivoutumista kuntoutuksen jo olemassa oleviin palveluprosesseihin.  Valmennukseen osallistujat vaihtoivat kokemuksia myös toisten hyvinvointialueiden etäkuntoutusta toteuttavien työntekijöiden kanssa. Etäkuntoutuksen toteuttamista ja toimivia käytänteitä harjoiteltiin myös simulaatiopedagogiikkaa soveltaen." (Id-Korhonen ym. 2023.)

"Kehittämiseen osallistui säännöllisesti sekä avo- että kotikuntoutuksen ammattilaisia, joilla oli aiempaa kokemusta etäkuntoutuksen toteutuksesta tai kiinnostusta aiheesta. Etäpalveluhankkeessa edettiin kokeilevan kehittämisen menetelmää hyödyntäen pienimuotoisiin pilottikokeiluihin eri asiakasryhmille suunnattuna. Etäkuntoutusvalmennus -tapaamisten aikana pilottikokeiluihin osallistuneiden ammattilaisten oli mahdollista saada vertaistukea sekä reflektoida niin onnistuneita kuin haastaviakin etäpalvelutilanteita yhdessä pähkäillen." (Id-Korhonen ym. 2023.)

Toimintaympäristö

Kymenlaakson hyvinvointialue järjestää sosiaali-ja terveyshuollon sekä pelastustoimen palvelut Kymenlaaksossa Haminassa, Kotkassa, Kouvolassa, Miehikkälässä, Pyhtäällä ja Virolahdella. Noin 161 000 asukkaan hyvinvointialue työllistää 6600 työntekijää.

Kymenlaakson hyvinvointialueella tarjotaan alueen asukkaille monipuolisesti kuntoutus- ja apuvälinepalveluja, jotka auttavat arjessa sekä sairaudesta tai tapaturmasta kuntoutumisessa. Kuntoutuspalvelut toimii organisaatiossa omana tulosalueenaan osana terveyden ja sairaanhoidon palvelujen toimialuetta.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Etäkuntoutuksen valmennuspolkumallissa kohderyhmänä olivat Kymenlaakson avo- ja kotikuntoutuksen työntekijät. Kohderyhmäksi valikoitui siis avokuntoutuksesta 29 ja 
kotikuntoutuksesta 51 työntekijää.

Avokuntoutusorganisaatio alkutilanteessa:
Henkilöstömäärä: yhteensä 29 henkilöä (27 fysioterapeuttia, 1 toimintaterapeutti, 1 kuntohoitaja)

Kotikuntoutusorganisaatio alkutilanteessa:
Henkilöstömäärä: yhteensä 51 henkilöä (40 fysioterapeuttia, 4 toimintaterapeuttia, 6 kuntohoitajaa/lähihoitaja, 1 kuntoutusohjaaja, 1 liikunnanohjaaja)

Asiakasymmärryksen vahvistamiseksi tehtiin 5/2023 avo- ja kotikuntoutuksen ammattilaisille kysely etäkuntoutukseen liittyen, jossa nousi esiin mm. seuraavia osaamis- ja kehittämistarpeita:

  • Tietoturva ja tietosuoja etävastaanotoissa 22% ​

  • Potilasturvallisuuden varmistaminen/ varautuminen ongelmatilanteiden varalta 39% ​

  • Asiakkaan soveltuvuuden arviointi etäkuntoutukseen 30% ​

  • Vuorovaikutusosaaminen etänä 13% ​

  • Asiakkaan tutkiminen etänä 52% ​

  • Etäteknologian käyttö (tekninen toteutus) 74% ​

  • Etävastaanoton kirjaaminen ja tilastointi 35% ​

  • Asiakkaan ohjaaminen etäteknologian käytössä 61% ​

  • Muut vaihtoehdot: ”Sopivan harjoittelun toteutus”, ”kaikessa” ​

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Etäkuntoutuksen valmennuspolkumallin kehittämisessä hyödynnettiin palvelumuotoilun prosessia ja ns. tuplatimanttimallia. Tuplatimanttimallin kaksi ensimmäistä vaihetta ("Tutki ja kartoita" sekä "Ymmärrä ja määrittele") toteutettiin tiiviissä yhteistyössä Tulevaisuuden sote-keskus – hankkeen kuntoutuksen hanketiimin ja avo- ja kotikuntoutuksen esihenkilöiden sekä etäkäyntejä tekevien terapeuttien kanssa. Ratkaistaviksi haasteeksi määriteltiin kuntoutuksen etäpalveluiden käyttöönotto, sillä etäpalvelutoiminta ei ollut vielä kunnolla jalkautunut osaksi kuntoutuksen palveluvalikkoa. Tavoitteena oli ratkaista etäkuntoutuksen käyttöönoton haasteet panostamalla henkilöstön valmennuskokonaisuuteen.

Suunnitteluohjurit eli Design Draiverit määritettiin esiselvitystyön, havaintojen sekä haastattelujen perusteella. Suunnitteluohjurit ovat määrittelyjä, jotka on tarkoitettu suunnittelun ohjenuoriksi, ja ne luodaan asiakastutkimuksen löydösten perusteella. Niissä keskeistä on, että asiakkaiden tarpeet, tavoitteet ja motivaatiot tuodaan suunnitteluprosessin keskiöön. Design drivereiden avulla voidaan kiteyttää, mihin tarpeeseen palvelun tulee vastata ja mitä palvelun tulee tarjota. (Tuulaniemi 2011, 154-157.) Kehittämisvaiheessa käytiin hanketiimin yhteisessä aivoriihessä läpi suunnitteluohjureita, joiden perusteella lähdettiin muotoilemaan valmennuspolun kokonaisuudesta alustavaa mallia.

Etäkuntoutuskoulutukset sekä valmennus/mentorointi "muutosagenteille"

Esiselvitystyön perusteella avo- ja kotikuntoutuksen esihenkilöiden kanssa käytiin tarkemmin läpi vielä toiveita etäkuntoutuskoulutusten suhteen. Kesällä 2022 kartoitettiin mahdollisia vaihtoehtoja koulutusten toteutukseen eri oppilaitoksista. Alustavia neuvotteluja käytiin kahden eri oppilaitoksen kanssa, mutta lopulliseksi yhteistyökumppaniksi valittiin LAB-ammattikorkeakoulu. Koulutuskokonaisuudet toteutettiin oppilaitosyhteistyönä hankerahoitteisesti keväällä -23 seuraavasti:

  • Kaikille avo- ja kotikuntoutuksen työntekijöille suunnatut 4 h webinaari-muotoiset Etäkuntoutus-koulutukset Zoomissa
  • Avo- ja kotikuntoutuksen pienryhmille ns. "muutosagenteille" suunnatut valmennus/mentorointi -tapaamiset Zoomissa kahden viikon välein vaihtuvin teemoin

Perusteluina yhteistyökumppanille olivat mm. seuraavat näkökulmat:

LAB-ammattikorkeakoulu on kuntoutuksen täydennyskoulutustoimijana profiloituneita erityisesti tule - osaamiseen sekä etäratkaisuihin. Koulutuksissa panostetaan moderneihin, vaikuttaviin oppimismenetelmiin sekä oppimisen mielekkyyteen käytäntölähtöisillä toteutuksilla. Toinen kouluttajista oli ollut mukana kehittämässä Eksoten alueen etäkuntoutusratkaisuja. Hän oli myös kokenut täydennyskouluttaja mm. ICF Eksotelle ja Etäpalveluosaaminen kuntoutuksessa Phhykylle. Toinen kouluttajista oli puolestaan ollut mukana valtakunnallisessa verkostossa kehittämässä Etäratkaisut kuntoutumisen tukena 30 op erikoistumiskoulutusta ja toiminut vastaavana lehtorina ko. koulutuksessa usean toteutuksen verran ohjaten opiskelijoiden etäkuntoutuksen kehittämisprojekteja.

Perehdyttäminen teknologiaan ja toimintamalleihin

Etäkuntoutuskoulutusten lisäksi hankkeen aikana järjestettiin useita pienimuotoisia perehdytystilaisuuksia teknologian käyttöön ja etäkuntoutuksen toimintamalleihin liittyen eri toimipisteissä joko yksilöllisesti tai ryhmämuotoisesti. Myös simulaatioharjoittelun periaatteita hyödynnettiin etäkuntoutuskäytänteiden omaksumisessa.

Etäkuntoutuksen käsikirja

Koulutusten ja perehdytysten lisäksi koottiin kuntoutuspalvelujen henkilöstölle käyttöön Etäkuntoutuksen käsikirja. Käsikirja vietiin myös hyvinvointialueen Intranetin Digitaaliseen pelikirjaan, jossa on koottuna kaikki teknologiaan ja moderniin työtapaan liittyvät ohjeet ammattilaisille.

  • Etäkuntoutuksen käsikirja on suunnattu kuntoutuspalvelujen henkilöstölle tukemaan aloitusprosessia etäkuntoutuksen käyttöönotossa ja uusien työntekijöiden perehdytyksessä 
  • Käsikirja sisältää etäpalveluihin liittyvää tietoa eri lähteistä tuotuna yksiin kansiin helposti ammattilaisen saataville 
  • Teknologia ja toimintamallit kehittyvät, joten myös käsikirjaa on tarkoitus päivittää tasaisin väliajoin tiedon päivittyessä 
  • Käsikirjaan ja siihen liittyviin asiakokonaisuuksiin voi aina palata tarpeen mukaan
Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Etäkuntoutuskoulutusten (webinaarit) palaute:

Kotikuntoutuksessa koulutuksen arvosanaksi annettiin kokonaisuutena 3,5 asteikon ollessa 0-5. Avokuntoutuksessa arvosana oli puolestaan 3,4.

Vapaan sanan palautteissa todettiin koulutusten olleen hyvä "starttipaketti" etäkuntoutuksen toteutukselle, mutta useammassakin palautteessa toiveena oli vielä syvällisempi aiheen tarkastelu ja käytännön toteutukseen panostaminen eli siihen, miten teoreettiset opit saadaan siirrettyä käytäntöön. Positiivisia kommentteja tuli keskustelevasta ja interaktiivisesta otteesta.

Etäkuntoutusvalmennuksen/mentoroinnin palaute:

Kotikuntoutuksessa valmennuksen arvosanaksi annettiin 4,3 asteikon ollessa 0-5. Avokuntoutuksessa puolestaan arvosana oli 4,5.

Vapaan sanan palautteita saatiin seuraavasti:

"Oikein hyvä kokonaisuus ja pääsi hyvin jyvälle etäkuntoutuksen toteutuksesta monestakin eri näkökulmasta."

"Koulutus antoi paljon eväitä etäkuntoutuksen kehittämiseen. Vuorovaikutteisuus ja osallistava ote toimi hienosti. Asiantuntevat kouluttajat"

Etäkuntoutuksen käsikirjasta eikä perehdytystilaisuuksista kerätty palautetta. Kuitenkin esim. simulaatioharjoittelu-tyyppisistä perehdytyksistä tuli paljon positiivista palautetta. Perehdytyksissä toivottiin keskityttävän ensisijaisesti konkretiaan, jotta kynnys ottaa käyttöön etäpalveluja madaltuisi.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Etäkuntoutusosaamisen vahvistamisessa kannattaa hyödyntää oppilaitosyhteistyötä ja työyksikön tarpeisiin ja osaamistasoon räätälöityä koulutuskokonaisuutta. Erityisesti muutosagenttien valmennus etäkuntoutuksen syvällisemmässä osaamisessa on todettu hyödylliseksi, jotta he pystyvät toimimaan edelläkävijöinä ja tukemaan myös muita etäkuntoutuksen käyttöönotossa omissa yksiköissään. Selkeät ja helposti saatavilla olevat kirjalliset ohjeet tukevat osaltaan myös etäpalvelutoiminnan aloitusta.