Digiklubitoiminta - yhdessä kohti yhdenvertaisempaa digiosallisuutta

Erityistä tukea tarvitsevien (kehitysvammaiset henkilöt, autisminkirjon henkilöt) henkilöiden digitaitojen ja -osaamisen lisääminen ja digitaalisen osallisuuden edistäminen digiklubitoiminnan avulla.

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Toimintamallin nimi
Digiklubitoiminta - yhdessä kohti yhdenvertaisempaa digiosallisuutta
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Erityistä tukea tarvitsevien (kehitysvammaiset henkilöt, autisminkirjon henkilöt) henkilöiden digitaitojen ja -osaamisen lisääminen ja digitaalisen osallisuuden edistäminen digiklubitoiminnan avulla.

Toteutuspaikka
Pohjois-Karjalan alueella, yhteistyössä vammaisalan eri toimijoiden kanssa (Siun sote, Honkalampi-säätiö)
Paikkakunta tai maakunta
Pohjois-Karjala
Toimintamallin rahoittaja
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA)

Tekijä

Saila Kosunen

Luotu

14.04.2020

Viimeksi muokattu

28.09.2021
Ratkaisun perusidea **

Yleistä

Digiklubitoiminta on säännöllisesti kokoontuvaa, tavoitteellista, kurssiluonteista pienryhmätoimintaa, jossa on selkeä alku ja loppu. Toiminta on suunnattu erityistä tukea tarvitseville henkilöille (kehitysvammaiset henkilöt, autismin kirjon henkilöt), henkilöstölle sekä lähihenkilöille. Digiklubitoiminta voi toteutua luonnollisten toimintaympäristöjen (asumispalvelut, osallisuutta ja työllistymistä tukeva toiminta) yhteisöissä tai itsenäisenä harrastustoimintana.

Tapaamiskertojen kesto vaihtelee tiimin mukaan; yleensä kohtaaminen kestää 1,5-2,5 h per kerta. Klubilla on mahdollista saada digikoulutusta, -ohjausta ja -tukea sekä tutustua erilaisiin digilaitteisiin ja -palveluihin. Klubi on helposti muunneltavissa erilaisiin tarpeisiin. Sen voi toteuttaa kasvokkaisina kohtaamisina kurssimuotoisesti, virtuaalidigiklubina etäyhteydellä tai teemadigiklubina syventävään digioppimiseen.

On tärkeää, ettei digitaitojen harjoittelu rajoitu vain digiklubitapaamisiin, vaan toiminnassa tuetaan liittämään digiasiat luonnolliseksi osaksi arkea. Tämä onnistuu esimerkiksi viikkotehtävien avulla.

Digiklubia ohjaavat arvot ja taustat

Toiminnan lähtökohtana ovat aina osallistujien yksilölliset tarpeet. Jokaisen klubin alkuvaiheessa toiminnan sisällöt räätälöidään osallistujien mielenkiinnon ja tarpeiden mukaisesti. 

Digiklubitoiminnassa jokainen on tasavertainen toimija. Klubilla tuetaan ja kannustetaan vertaisohjaamiseen ja -oppimiseen. Digiklubitoiminnan arvolähtökohtia vertaisoppimisen lisäksi ovat osallistujien osallisuuden ja toimijuuden tukeminen läpi prosessin sekä vahvuuskeskeinen ja kannustava työskentelytapa. Tässä toimintamallissa arviointi ja palautteenantaminen ovat keskeinen osa työskentelytapaa ja prosessia.

Digiklubitoiminta pähkinänkuoressa

Digiklubitoiminta koostuu kolmesta osa-alueesta:

  1. Aloita ja suunnittele! Yhdessä!
  2. Toimi! Yhdessä!
  3. Juhli ja uudista! Yhdessä! 

Aloitusvaiheessa syvennytään tiimin jäsenten (ja yhteisön) digitaaliseen osaamiseen ja digitaaliseen nykytilaan. Lisäksi tarkastellaan digimaailman mahdollisuuksia sekä panostetaan ryhmäytymiseen ja oppimista tukevan, innostavan ilmapiirin luomiseen. Tavoitteena on synnyttää tunne siitä, että tämä todella on MEIDÄN yhteinen digiklubi. Erilaisten digimahdollisuuksien tarkastelu alussa on tärkeä vaihe, sillä se antaa toimijoille tietoa valintojen tekemiseksi esimerkiksi digioppimisen tavoitteen määrittelyssä. Jos et tiedä mitä kaikkea on mahdollista tehdä, kuinka pystyt määrittämään sinua innostavan tavoitteen?

Toimintavaiheessa harjoitellaan ryhmän jäsenten yksilöllisiä digioppimisen tavoitteita. Oppiminen tapahtuu kuitenkin ryhmässä, jolloin ryhmän sisäisen, jo olemassa olevan digiosaamisen hyödyntäminen on mahdollista esimerkiksi vertaisdigiohjaamisen merkeissä. Ryhmä päättää itse missä järjestyksessä digioppimisen tavoitteita käsitellään. Oppimismenetelminä hyödynnetään digitaalisia alustoja ja sovelluksia. Tiimiläiset voivat tutustua toisiinsa esimerkiksi virtuaalisen kysymyspyörän avulla tai ryhmä voi koota muistoja ja ajatuksia toiminnasta omaan Padlettiin kuvien, ääniviestien ja videoiden muodossa.

Viimeisessä vaiheessa arvioidaan koko prosessia ja oppimista. Lisäksi mietitään seuraava tavoite. Klubin päättyminen ei tarkoita sitä, että digitaalisemman arjen rakentaminen ja digitaitojen harjoittelu päättyy; digiklubi on alku. Toimintaa voidaan jatkaa monin erilaisin tavoin. Yhteisö voi esimerkiksi asettaa uusia digioppimisen tavoitteita uusien toimijoiden kanssa ja hyödyntää jo valmistuneiden digiosaajien taitoja uudella klubilla, vertaisohjaamisen muodossa.

Digiklubitoiminnan käynnistämisen tueksi on tuotettu paljon kuvatuettua materiaalia toiminnan eri vaiheisiin. Materiaalin löydät #Ihan Diginä! -hankkeen materiaalipankista.

Toimintaympäristö **

Jo ennen kevään 2020 Koronakriisiä digitalisaation ymmärrettiin olevan maailmaa mullistanut ilmiö, joka oli tullut jäädäkseen. Se oli ehtinyt muuttaa toimintatapojamme usealla eri elämänalueella ja muotoutunut luonnolliseksi osaksi arkeamme. Silti tuskin kukaan pystyi ennustamaan, millä vauhdilla ja miten merkittävään rooliin teknologia ja digiosaaminen maailmassamme ja arjessamme Covid-19-pandemian myötä nousee. Kevään 2020 jälkeen digi ei ollut enää pelkästään reitti palveluihin, yhteydenpitoon, vaikuttamiseen, tietoon, maailman muuttuvien tilanteiden ymmärtämiseen ja yhteisöllisyyteen. Sen mahdollisuudet tulivat esiin laaja-alaisemmin kuin koskaan; se mahdollisti työn, yhteydenpidon rakkaisiin, etämatkailun, taidenautinnot, virtuaalisen yhteisötoiminnan sekä palveluinnovaatioita, joiden avulla arki mahdollistui. Digitalisaatiosta muodostui ilmiö, joka näyttäytyy ihmisoikeuksien kaltaisena välttämättömyytenä ja digitaalinen osaaminen kansalaisen perustaitona. (1;2;3;4)

Digitalisaatio ja teknologia ovat olleet maailmalle keino luoda uusia ja sujuvoittaa jo olemassa olevia palveluita ja prosesseja. Samalla on kuitenkin syntynyt vahvaa eriarvoisuutta ja syrjäytymistä ihmisille tai ryhmille, joilla on puutteelliset valmiudet sähköisten palveluiden ja digimaailman omaksumiseen ja käyttämiseen. (4) Useat tutkijat ovat tuoneet esiin digitaaliseen eriarvoisuuteen liittyvän käsitteen eli digitaalisen kuilun. Syitä digitaalisten kuilujen muodostumiseen on useita; eriarvoisuutta luovat mahdollisuudet käyttää digilaitteita ja internettiä, digiosaamisen erot sekä se, mitä hyötyä yksilö saa digin käytöstä ja millaisia vaikutuksia sillä on yksilön elämään. (5) Tutkimusten mukaan erityistä tukea tarvitsevilla henkilöillä on heikommat mahdollisuudet hyödyntää netin sisältöjä verrattuna henkilöihin, joilla ei ole erityisen tuen tarvetta. Kehitysvammaisten henkilöiden kohdalla digipalveluiden käyttöä estää esimerkiksi digilaitteiston, nettiyhteyden ja digiosaamisen puutteet sekä se, että kohderyhmällä ei ole riittävää tietoa digitaalisista mahdollisuuksista. Myös toimintaympäristöissä toimivien ammattihenkilöiden asenteet, pelot ja puutteellinen osaaminen sekä se, etteivät ohjaajat tunnista internetin merkitystä yksilön identiteetille ja vertaisryhmäkulttuurille, luovat digitaalista osattomuutta. Digitaalisten mahdollisuuksien ulkopuolelle jääminen tarkoittaa tuplasyrjäyttämistä yhteiskunnasta; henkilöt, jotka määritellään marginaaleihin kuuluvaksi, jäävät ulkopuolelle myös maailmasta, joka voisi olla heille saavutettavissa kotoa käsin. (3;4; 6a; 6b)

Teknologia ja digitaalisuus ovat tuoneet mukanaan aivan uusia muotoja osallisuuteen, toimijuuteen ja kokonaisvaltaiseen kansalaisuuteen. Digitaitojen harjoittelun ja digimaailman mahdollisuuksiin tarttumisen kautta myös kehitysvammaisten ihmisten on mahdollista lisätä itsellisyyden ja toimijuuden kokemuksia elämässään uudella tavalla. Tähän tarpeeseen #Ihan Diginä! -hankkeen kehittämistoiminta ja digiklubitoiminnan kokeilut osaltaan vastaavat.

LÄHTEET:

[1] Hokkanen, L. 2017. Esipuhe. Ernod kävi täällä. Teoksessa Aika digittää. Näkökulmia ja menetelmiä erityisryhmien nuorten mediavaikuttamiseen. Toim. S, Lappalainen, V, Korpinen & J, Pokkinen. 

[2] Dufva, M. & Wäyrynen, A. 2020. Teknologia tuo koronan muuttamaan maailmaan paljon mahdollisuuksia – ja muutamia uhkia, 59-68. Teoksessa Megatrendit koronan valossa. Sitran selvityksiä 171.

[3] Verke. 2019. Mitä nuorisotyön tulisi tietää? Havaintoja teknologisoituvasta maailmasta. Helsinki: Grano.

[4] Valtionvarainministeriö. 2019. Digitaalinen Suomi - Yhdenvertainen kaikille. Digi arkeen-neuvottelukunnan toimintakertomus. Valtiovarainministeriön julkaisuja 2019:23.

[5] Saari, E. 2019. Digitalisaation synnyttämiä kuiluja tulee tutkia. Blogikirjoitus Suomidigi-sivustolla.

[6a] Tuikka, A-M., Vesala, H. & Teittinen, A. 2018. Digital Disability Divide in Finland;

[6b] Sachdeva, N., Tuikka, A-M., Kimppa, K. & Suomi, R. 2015. Digital disability divide in information society. Journal of Information, Communication and Ethics in Society 13, 3/4

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Toimintamallin ensisijainen kohderyhmä ovat erityistä tukea tarvitsevat henkilöt (kehitysvammaiset henkilöt, autismin kirjon henkilöt). Toiminnalla pyritään vaikuttamaan myös erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden lähihenkilöihin sekä ammattihenkilöstöön, sillä heillä on usein merkittävä vaikutus ensisijaisen kohderyhmän arkeen ja elämänkulkuun.

Toimintamallia on kokeiltu edellä kuvattujen kohderyhmien kanssa. Kohderyhmät ovat olleet aktiivisesti mukana kaikissa kehittämisprosessin vaiheissa:

  • tarveselvitys (kohderyhmien haastattelut) 
  • digiklubitoiminnan sisällöt ja teemat (alkukartoitus ja yhteissuunnittelu)
  • digiklubitoiminnan kokeilu (osallistujat testaajina ja kehittäjinä)
  • digiklubitoiminnan arviointi ja digiklubitoimintamallin muotouttaminen (loppukartoitukset ja osallistujien haastattelut)
  • digiklubitoiminnan juurruttamisen tuki (yhteistyössä järjestettyjä tapahtumia ja viestintää sekä osallistujien ideoimia työpajoja ja koulutuksia)

Asiakasymmärrystä on kerrytetty seuraavilla tavoilla:

  • Tarvekartoitukset (kohderyhmien haastattelut)
  • Tulevaisuustyöpaja
  • Havainnointi ja keskustelut kohderyhmien kanssa
  • Ammatillinen tietopääoma kentän nykytilasta
Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

Juurruttamista ja levittämistä edesauttavia tekijöitä

  • Yhteissuunnittelu ja yhteisöllinen oppimisprosessi; toiminta räätälöidään aina osallistujia innostavaksi ja arjen tarpeisiin vastaavaksi kokonaisuudeksi
  • Toiminta on perusteltavissa ja sille on selkeä tarve
  • Juurtuminen "luupin alle" jo toiminnan alkuvaiheessa
  • Turvallisten, saavutettavien ilmaissovellusten hyödyntäminen (toiminta ei esty taloudellisista syistä)
  • Muutosten yhteisarviointi alku- ja loppukartoitusten avulla (osoittaa tehokkaasti tapahtuneet muutokset) ja jatkotuki työskentelyyn
  • Tehdyt teot ja muutos saavat näkyä! Myös yhteisön ulkopuolelle

Hankkeessa positiivisen vasteen juurtumiseen on tuonut se, että toimintaa ei ole toteutettu ulkopuolisena toimijana vaan kumppanina. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että yhteisö sitouttaa omaa henkilöstöään toimintaan ja ottaa sen alusta alkaen osaksi arkeaan. Toiminnan juurtumisen tukeminen alkaa heti toiminnan suunnittelun yhteydessä; jo alussa mietintään se, mitä tapahtuu varsinaisen pilottiprosessin jälkeen. Mikäli toteuttaja on ulkopuolinen fasilitoija, on tärkeää, että yhteisöillä on tuki käytettävissä vielä pilottijakson jälkeenkin. Tuki voi olla esimerkiksi "missä mennään ja mitä seuraavaksi tehdään" -kohtaamisia, työpajoja, koulutuksia, etäneuvontaa tai ideointipajoja. Myös tukitoimenpiteet tulee räätälöidä toimintaympäristöjen tarpeiden mukaisiksi, jolloin niiden sisältö hyödyttää arkea ja sen käytänteitä.

Juurtumisen kannalta oleellisia toimenpiteitä ovat alku- ja loppukartoitukset, joiden avulla pystytään suunnittelemaan toiminnan sisältö yhteisön tarpeita vastaavaksi, seuraamaan ja arvioimaan toteutunutta sekä asettamaan jatkotavoitteita. Lisäksi merkittävässä roolissa on se, että toimintamallin idea ja tavoite kyetään perustelemaan kentän arvojen ja ajankohtaisten vaateiden avulla. Digiklubitoimintamallia puoltavia vaateita ovat esimerkiksi KVANK:in laatukriteerit, lait ja asetukset sekä osallisuus ja itsemääräämisoikeus.

Toimintamallin käytäntöön viemisen edellytyksiä

Toimintamallin toimivuuden perusedellytyksiä ovat nykyaikainen digilaitteisto ja toimivat nettiyhteydet. Kokemusten valossa tärkeimmäksi edellytykseksi on noussut ASENNE!

Digitoimijat (erityistä tukea tarvitsevat henkilöt)

  • Utelias mieli
  • Mielellään oma digilaite, jonka avulla harjoiteltua voi kerrata itsenäisesti

Ammattihenkilöstö (kehitysvammaisten henkilöiden palvelut)

  • Esihenkilön tuki
  • Nettiyhteydellinen älylaite työvälineenä
  • Oma asenne, tarkista se!
  • Pohdi omaa digiosaamistasi arjessa, mitä osaamista voisit hyödyntää myös osana työotettasi?
  • Päästä irti ohjaajuudesta ja liity oppijoiden tiimiin
  • Sitoudu (kokemusten valossa 1-2 vastuuohjaajaa prosessissa) 
  • Jaa tietoa ja toimintaa myös muille! Palaverissa voi hyödyntää esimerkiksi Kahoot-visaa, tehdä Ylen digitreenien testejä tai ottaa etäyhteyden toiseen yksikköön

Esihenkilö/organisaatio

  • Esihenkilön tukee tiimiä uuden edessä. Tämä näkyy konkreettisesti esimerkiksi työvuorosuunnittelussa (klubitoiminta ja sen suunnittelu mahdollistuu), palaverikäytänteissä (tiedon jakaminen), asian arvottaminen ja etiikka (keskustelu)
  • Taloudellinen satsaus työntekijöiden työvälineisiin ja yhteisön digilaitteisiin (älypuhelimet, tabletit, verkko)
  • Oma asenne, tarkista se!
  • Pohdi tiimin kanssa uuden edessä myös se, mistä voimme jo luopua?
  • Asettakaa selkeät "checkpoint"-hetket kalenteriin, jossa arvioidaan ja muokataan toimintaa entistä paremmaksi
  • Tee toiminta näkyväksi

Toiminnan fasilitoijat (mikäli yhteisön ulkopuolinen taho)

  • Pidä pää ketteränä ja huomioi aina kentän akuutit tarpeet, mutta räätälöi silti ryhmätoimintasuunnitelma jokaiseen tapaamiseen
  • Innostu ja innosta!
  • Pura valta-asetelmat ja luo ilmapiiri, jossa jokaisella on lupa loistaa!
  • Mahdollista mahdottomaksi ajateltu ja pura mahdolliset esteet (eli yhteistyön avulla esimerkiksi digilaitteet lainaan, mikäli tiimin jäseniltä ne puuttuvat)
  • Muista tehdä tapahtuneet muutokset näkyviksi konkreettisesti ja visuaalisesti; mitä prosessin aikana on opittu?
  • Tartu kalenteriin ja lyö yhteisön kanssa ajankohdat lukkoon myös jatkotyöskentelyn osalta. Älä jätä roikkuu!
Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

Digiklubitoiminnan tulosten arviointi perustuu hankkeessa toteutettuihin alku-ja loppukartoituksiin, toiminnassa mukana olleiden haastatteluihin sekä toiminnassa tehtyihin havaintoihin. Digiklubitoiminta on mukana opinnäytetyönä toteutettavassa evaluaatiotutkimuksessa, jonka tulokset julkaistaan keväällä 2021.

Digitoimijat (ensisijainen kohderyhmä)

Muutokset digitaidoissa:

  • toimintaan osallistuneiden digiosaamisen ja -tietouden taso on noussut ja ymmärrys digitalisaatiosta ja sen toimintamahdollisuuksista on kasvanut verrattuna alkutilanteeseen
  • digitaalisten laitteiden omistaminen kasvoi ja digipalveluita ja -ohjelmia hyödynnetään laaja-alaisemmin kuin toiminnan alussa
  • toimintaan osallistuneet kokevat saaneensa toiminnassa digiturvataitoja sekä uusia yhteydenpitotapoja

Muutokset ovat merkittäviä, sillä monen kohderyhmään kuuluvan toimijan älylaitteiden käyttö on ollut hyvin rajoittunutta, jolloin älylaitetta on päädytty käyttämään samalla tavalla kuin kännykkää, lähinnä soittamiseen. Tieto toimintamahdollisuuksista ja omaan laitteeseen tutustuminen on laajentanut älylaitteen käyttötapoja.

Muita muutoksia:

  • Toiminta on vaikuttanut vahvistavasti kokemukseen omasta digitoimijuudesta, sillä kyky hyödyntää digitaalisia mahdollisuuksia omassa elämässä on kasvanut
  • Toiminnalla on ollut vaikutuksia myös itsetuntoon ja käsitykseen omista taidoista; kohderyhmän palautteissa tuodaan esiin omat digitaidot, joiden avulla on voinut auttaa muita ihmisiä
  • Oma digiosaaminen ja vertaisohjaaminen ovat jalkautuneet digiklubilaisten avulla myös muihin toimintaympäristöihin, kuten osallisuutta ja työllistymistä edistävien toimintojen arkeen (digiklubilainen on perustanut oman digiklubin)

Toiminnalla on ollut positiivisia vaikutuksia myös kohderyhmän itsellisyyden, osallisuuden ja toimijuuden kokemuksiin. Muutos on merkittävä, sillä kohderyhmän identititeettikäsitykseen on usein piirtynyt ajatus siitä, että asioiden hoitamiseen tarvitaan ulkopuolista apua. Kokemus siitä, että pystyy toimimaan itsenäisesti ja omatoimisesti, on voimaannuttava ja tukee yksilön toimijuuden kokemusta.

"Osaan käyttää omatoimisesti älylaitteita ja opettelen uusia juttuja itsenäisesti.”   -Digitoimija

"Minä olen tosi positiivinen nyt, asiat alko vaan sujumaan sain mobiilivarmenteen ja oma kanta-digipalvelut käyttöön tänään. Mahtava fiilis, asiat sujuu jos niille antaa mahdollisuuden." -Digitoimija

"Vaikka luulin että jotain digistä ymmärrän, niin huomasin että oon siinä vähän kömpelö, mut minäkin voin oppia." -Digitoimija

Ammattihenkilöstö ja lähihenkilöt

  • Digin hyödyntäminen osana työotetta on monipuolistunut verrattuna alkutilanteeseen
  • Valmius ja varmuus digilaitteiden, -ohjelmien ja –palveluiden käyttöön on kasvanut, mutta prosessi on hyvin alussa ja tarvitsee aktiivista tukea ja tietoa kehittyäkseen
  • Innostus digin mahdollisuuksia kohtaan kasvoi verrattuna alkutilanteeseen
  • Toiminta muutti työn sisältöjä ja työnkuvaa pysyvästi

Ammattihenkilöstö koki toiminnan laajentaneen digin käyttötapoja työssään; alkukyselyn tulosten mukaan digiä hyödynnettiin työssä lähinnä youtube-videoiden katseluun ja kommunikoinnin tukena. Toiminnan jälkeen käyttötavat olivat laajentuneet esimerkiksi yhteydenpitoon, digiliikuntaan ja yhteisösometukseen omien sometilien luomisen kautta. Myös olemassa olevia laitteita on käytetty ahkerammin ja monipuolisemmin. Ammattihenkilöiden mukaan asiakkaat ovat olleet innostuneempia ja kiinnostuneempia digistä, ja se näkyy arjessa lisääntyneenä digiavun tarpeena ja digiaiheisina keskusteluina. Toiminta muutti pysyvästi osan työnkuvaa; heistä tuli vammaistyön digitaalisen työotteen pioneereja.

"Tämä hanke toi uutta intoa omaan työhön. Olen työskennellyt pitkään päivätoiminnan ohjaajana ja tuntui, että työnimu löytyi uudelleen."

Yhteisö ja ympäristöt

  • yhteiskäytössä olevien digilaitteiden hankinnat lisääntyivät
  • henkilöstön käytössä oleva laitteisto uusiutui
  • yhteisöjen arkeen syntyi uutta sisältöä ja toimintaa; hyödynnetään etäyhteyksiä, vertaisohjaamista sekä kurssimuotoisia digiklubeja
  • toiminta lisäsi tietoa ja antoi käytännänläheisiä vinkkejä digimpään arkeen

Toiminta on uudistanut vammaisalan ammattilaisten työn sisältöä ja synnyttänyt samalla uudenlaisen työtavan kentälle; digitaalinen työote. Pohjois-Karjalan alueella osallisuutta ja työllistymistä edistävien toimintojen sisältöä on lähdetty uudistamaan ja osallisuuden tukemisen ohella digitaalisuus on nostettu toiminnan kehittämisen fokukseen.

Yllättävät ja odottamattomat muutokset

Digiklubitoiminnassa mukana olleet ovat pystyneet hyödyntämään toiminnan aikana omaksuttuja digitaitoja vahvasti myös Koronakriisin aikana. He ovat osanneet käyttää monipuolisesti digitaalisia yhteydenpitotapoja sekä osallistua itsenäisesti esimerkiksi hankkeen järjestämään virtuaaliseen toimintaan.

Odottamattomana muutoksena on lisäksi havaittu se, että toiminnalla on ollut tärkeä vaikutus myös toimintaan osallistumattomien toimijoiden elämässä; mielenkiinto ja innostus lähteä harjoittelemaan digitaitoja on kasvanut, sillä vertaiset ovat rohkaisseet esimerkillään uuden kokeiluun.

Vinkit toimintamallin soveltajille **

Klubitoiminnan onnistumisen vaateet, pidä näistä kiinni

Digiklubi

  • Maltillinen ryhmäkoko 
  • Rento ja hauska ilmapiiri
  • Digiklubitoiminnan arvojen mukaan toimiminen
  • Oppimisen tauotus esimerkiksi virtuaalisten yhteisöpelien avulla (Onnenpyörä, Jahti) 
  • Oppimista tukevat pienet tarjoilut

Toiminnan fasilitoija/ohjaaja

  • Osaat sitoutua ja heittäytyä mukaan toimintaan, jossa kukaan ei ole koskaan valmis
  • Omaat digitaitoja ja innostut uuden oppimisesta (niitä riittää digiasioissa aina)
  • Sinulla on kykyä etsiä tietoa ja ihmetellä uusia asioita
  • Hyödynnät ja testaat oppimismenetelminä digitaalisia alustoja ja sovelluksia
  • Osaat soveltaen hyödyntää jo olemassa olevia materiaaleja kohderyhmän käyttöön (esimerkiksi Ylen digitreenit
  • Et menetä malttia, vaan pidät tiimin ilmapiirin rauhallisena vaikka verkkoyhteys tai tekniikka ei toimi
  • Muistat pitää hauskaa digiä opetellessa

Toimintamallin sovellettavuus

Toimintamalli soveltuu kaikille, jotka ovat kiinnostuneita oppimaan uusia digiasioita ryhmässä. Suosittelemme kokeilemaan toimintamallin toteutusta yhteistyössä toisen toimijan kanssa esimerkiksi monisukupolvisella otteella ja sekoittamalla kohderyhmien edustajia keskenään. Omiin "poteroihin" ei ole syytä jäädä, yhdessä tullee parempi!

  • ikääntyneet
  • maahanmuuttaneet henkilöt
  • mielenterveyskuntoutujat
  • nuoret
Kansikuva
Digiklubitoimintamallin runko

Kehittämisen vaihe

icon/launch Created with Sketch. Ready

Aihealueet

Yhdenvertaisuus Osallisuus Digitaaliset palvelut Ryhmätoiminta Saavutettavuus

Ilmiöt

Digitaalinen syrjäytyminen ja digitaidot

Kohderyhmä

Kehitysvammaiset, vammaiset