Digitaalinen hoidon tarpeen arvio keskitettynä toimintana oman tuotannon sote-keskuksissa, Päijät-Hämeen hyvinvointialue (RRP, P4, I1)
Omaolon oirearvioita käsitelty aiemmin oman tuotannon sote-keskuksissa kirjavin käytännöin. Syyskuussa 2024 otettu käyttöön uusi toimintamalli, missä sote-keskuksien ammattilaisista koottu tiimi käsittelee keskitetysti kaikki oirearviot.
Perustiedot
Toimintamallin nimi
Omaolon oirearvioita käsitelty aiemmin oman tuotannon sote-keskuksissa kirjavin käytännöin. Syyskuussa 2024 otettu käyttöön uusi toimintamalli, missä sote-keskuksien ammattilaisista koottu tiimi käsittelee keskitetysti kaikki oirearviot.
Toimintamallin kuvaus
Digitaalinen hoidon tarpeen arvio keskitettynä toimintana oman tuotannon sote-keskuksissa (Omaolon oirearvioiden keskitetty käsittely).
Väestön ikääntyminen ja asiakkaiden kasvava kiinnostus digitaalisia terveyspalveluita kohtaan lisää painetta kehittää uusia tapoja tarjota palveluita. Hyvinvointialueella tarvitaan digitaalisia ratkaisuja, joilla vähennetään ammattilaisten työkuormaa, ennaltaehkäistään palvelutarpeita ja tuetaan asiakkaiden omahoitoa. Lisäksi digitaalisten palvelujen kehittämisellä haetaan resurssien tehokkaampaa käyttöä. Tähän mennessä digitaalisten ratkaisujen käyttöönotto on ollut alueellisesti vaihtelevaa ja käyttöönotot ovat ajoittain lisänneet ammattilaisten kuormitusta. Digitaalisten toimintamallien käyttöönottoihin, työprosessien muotoiluun sekä jalkauttamiseen tarvitaan lisää tukea.
Kohderyhmänä ovat erityisesti oman tuotannon sote-keskusten alueiden 18-70-vuotiaat asukkaat, joilla ei ole todettua pitkäaikaissairautta ja joilla on kyvykkyys/halukkuus käyttää digitaalisia asiointikanavia.
Toimintamalli on muotoiltu ammattilaisten haastatteluiden ja saadun asiakaspalautteen perusteella.
Olennaista on sitouttaa ensin johto, jotta saadaan nimettyä toiminnasta resurssit. Kun toimintamallin kehittämiseen on saatu koottua oikeat henkilöt, kannattaa heitä osallistaa muutokseen alusta lähtien. Tämä edellyttää sitä, että osallistamiseen (esim. työpajoihin osallistumiseen) irrotetaan aikaa. Kehittämistä tulee myös valmistella ja fasilitoida, koska toiminnassa siihen harvemmin on aikaa. Jos osallistaminen on onnistunutta, sitoutuminen toimintamallin kehittämiseen ja juurruttamiseen tulee sivutuotteena. Kehittämiseen osallistuvat työntekijät voivat olla myös mukana esittelemässä tuloksia johtoryhmille, mikä vahvistaa myös sitoutumista ja osallisuuden tunnetta. Toimintamallin kehittäminen edellyttää siis valmisteluun ja kehittämiseen irrotettua aikaa sekä henkilöstöresurssia.
Yhteistyö eri sote-keskusten välillä on parantunut ja ohjeistuksia on saatu yhtenäistettyä. Keskitetyn tiimin työntekijät toimivat tehokkaasti yhdessä tarttuen aktiivisesti tehtäviin, yhteydenpito on sujuvaa ja ohjeistukset selkeitä, mikä mahdollistaa ketterät muutokset toimintatapoihin. Työntekijät voivat vaikuttaa omaan työhönsä ja heidän digiosaamisensa on kasvanut. Asiakkaiden vastausajat ovat nopeutuneet Omaolossa ja tämän myötä myös oirearvioiden käsittely. Omaolon oirearvioiden kehitykseen on saatu ammattilaisilta hyviä näkökulmia ja huomioita, koska työntekijöillä on toimintamallin myötä riittävästi toisteisuutta oirearvioiden käsittelyyn.
Haasteet olleet taas osittain tekniikkaan ja monikanavaisuuteen liittyviä. Lisäksi etätyöhön työntekijät kaivanneet parempia välineitä.