Sosiaalisen kuntoutuksen palvelua ja soskun kehittämistyötä - Espoon Kipinä
Pitkäaikainen sosiaalisen kuntoutuksen palvelu Espoon alueella, jota toteutetaan yksilö- ja ryhmämuotoisena kuntoutuksena osallisuuden edistämiseksi ja toimintakyvyn vahvistamiseksi Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella.
Perustiedot
Toimintamallin nimi
Pitkäaikainen sosiaalisen kuntoutuksen palvelu Espoon alueella, jota toteutetaan yksilö- ja ryhmämuotoisena kuntoutuksena osallisuuden edistämiseksi ja toimintakyvyn vahvistamiseksi Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella.
Toimintamalli lyhyesti
Sosiaalinen kuntoutus on kuntoutuspalvelu, jonka tavoitteena on vahvistaa asiakkaan sosiaalista toimintakykyä ja osallisuutta. Sosiaalista kuntoutusta toteutetaan sosiaaliohjauksen keinoin, ja sosiaalisen kuntoutuksen palvelussa asiakas saa oman sosiaalisen kuntoutuksen sosiaaliohjaajan, joka tukee asiakasta tavoitteissaan. Kuntoutuspolulla voidaan hyödyntää myös sosiaalisen kuntoutuksen omia ryhmiä, jotka tuovat tukea vuorovaikutustaoihin, tuovat sosiaalista verkostoa ja vertaistukea muilta osallistujilta.
Palvelu on vapaaehtoinen ja se on suunnattu asiakkaille, jotka itse toivovat muutosta elämäntilanteessaan. Sosiaalinen kuntoutus suunnitellaan aina asiakkaan oman tavoitteen pohjalta.
Sosiaalisen kuntoutuksen palvelun toimintaympäristönä toimi kymmenen vuoden ajan Espoon kaupungin aikuissosiaalityö sekä sosiaalisen kuntoutuksen yhteistyöverkosto. Vuoden 2023 alusta palvelun toteuttaminen ja kehittämistyö siirtyivät Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelle, jossa sosiaalisen kuntoutuksen uutena toimintaympäristönä on Työllistymistä edistävien palvelujen yksikkö aikuisten sosiaalipalveluissa sekä koko hyvinvointialueen sosiaalisen kuntoutuksen tiimit.
Länsi-Uudenmaan sosiaalisen kuntoutuksen toimijoiden lisäksi itäisen alueen sosiaalisella kuntoutuksella on pitkä perinne yhteistyökumppanien kanssa toimimisesta, verkostosta, johon kuuluu muun muassa Uudenmaan sosiaalisen kuntoutuksen verkosto, Espoon aikuissosiaalityö, paikallisia järjestöjä, oppilaitosyhteistyötä, seurakuntia ja muita kaupungin yksikköjä.
Sosiaaliselle kuntoutukselle voidaan nähdä olevan kasvava tarve työikäisen, työelämän ulkopuolelle olevan väestön parissa. Pelkästään aikuissosiaalityön piirissä on paljon asiakkaita, joilla on haasteita elämänhallinnassa, arjen rutiineissa ja joiden voimavarat ovat vähissä. Haasteina on usein myös näköalaton suhtautuminen omaan elämään, yksinäisyys sekä sosiaalisten verkostojen vähäisyys. Sosiaalisella kuntoutuksella on mahdollista vahvistaa asiakkaiden voimavaroja, sosiaalista toimintakykyä ja sosiaalista verkostoa sekä tukea asiakkaita kohti osallisuutta ja parhaimmillaan jops kohti opintoja tai työelämää.
Sosiaalisen kuntoutuksen toimintaympäristö, sosiaalipalvelut ja palveluverkosto, on jatkuvassa muutoksessa, ja viimeisin muutos on ollut sote-uudistus, jonka myötä kehitetään sosiaalista kuntoutusta hyvinvointialueen laajuisesti.
Kuntoutuspalvelun kaari Espoossa on pitkä ja monivaiheinen. Sosiaalisen kuntoutuksen palvelu on kehittynyt ja laajentunut. Toimintaa on kehitetty kokeilemalla ja oppimalla kokeiluista. Alkuvaiheen ryhmämuotoisen sosiaalityön pohjalle on kehittynyt monipuolinen sosiaalisen kuntoutuksen palvelu.
Sosiaalisen kuntoutuksen palvelut ovat suunnattu työikäisille asiakkaille, joilla on tarve voimavarojen vahvistamiselle ja oman elinpiirin laajentamiselle.
Kuntoutukseen ohjautuvien asiakkaiden elämäntilanteissa näkyvät usein kasautuneet elämänhallinnan haasteet, pidempään jatkunut syrjässä oleminen joko työelämästä tai opinnoista, voimavarojen väheneminen, yksinäisyys ja sosiaalisen verkoston puute. Asiakkailla voi myös olla useamman palvelun tarve, jolloin verkostotyö tukee onnistunutta kuntoutusta, kun tärkeimmät palvelutahot toimivat yhdessä asiakkaan ympärillä.
Kohderyhmä sosiaalisessa kuntoutuksessa on laaja ja sisältää monia erityyppisiä asiakasprofiileja. Sosiaalisen kuntoutuksen asiakkaat ohjautuvat suurelta osin aikuissosiaalityöstä. Asiakkaita ohjautuu kuntoutukseen myös mm. erikoissairaanhoidon ja työllisyyspalvelujen kautta.
Sosiaalinen kuntoutus sopiikin monenlaisissa elämäntilanteissa oleville asiakkaille, mutta palvelu edellyttää kuitenkin sitoutumista suunnitelmalliseen työskentelyyn. Tällöin asiakkaan oma halu muutokseen ja kuntoutumiseen on tärkeä.
Asiakasosallisuus
Asiakkaan osallisuuden tukeminen on ollut keskiössä niin Kipinän alkuvuosina kuin sosiaalisen kuntoutuksen palvelussa.
Asiakkaiden osallistumista sosiaalisen kuntoutuksen kehittämiseen pidetään tärkeänä, ja aikanaan kipinä-ryhmäläisiltä ovat nousseet esimerkiksi ideat Kipinäpuutarhasta sekä vertaispalveluohjaajatoiminnasta.
Asiakasosallisuutta on vahvistettu erityisesti myös Yhteiskehittäjäryhmissä sekä kehittämällä kokemusasiantuntijatoimintaa.
Yhteiskehittäjäryhmät sosiaalisessa kuntoutuksessa
Ensimmäinen Yhteiskehittäjä-ryhmä perustettiin sosiaalisessa kuntoutuksessa keväällä 2015 ja sen tavoitteena oli pilotoida sosiaalista kuntoutusta yhteiskehittämisen muodossa ja samalla kehittää sosiaalipalveluja. Ryhmä laajeni lyhyestä kokeilusta kolmivuotiseksi pilotiksi, jonka aikana luotiin yhteiskehittäjäryhmän malli aikuissosiaalityöhön. (ks. Heidi Muurinen 2019.)
Yhteiskehittäjä-ryhmissä asiakkaat ja työntekijät kehittävät palveluja yhdessä ja ryhmissä korostuu tasavertaisuuden kokemus. Niin asiakkaiden kuin työntekijöiden tieto ja kokemukset ovat tärkeitä. Ryhmissä on luotu mm. uusia toimintamalleja ja työmenetelmiä palveluihin (esimerkiksi Elämän värit-peli https://www.socca.fi/kehittamishankkeet/pelillisyyden_ja_leikillisyyden_toimintatapoja/elaman_varit_-toimintamalli/elaman_varit_-peli)
Yhteiskehittäjäryhmistä on lähtenyt liikkeelle polkuja myös vertais- ja kokemusasiantuntijatoimintaan, muun muassa Espoon Fattaluutatoiminta.
Vertaispalveluohjaajatoiminta yhtenä sosiaalisen kuntoutuksen muotona (Toiminta Espoossa päättynyt)
Espoon Fattaluuta-toiminnan idea nousi esiin ensimmäisessä Yhteiskehittäjä-ryhmässä ja pilottikoulutus järjestettiin keväällä 2017. Espoon Fattaluuta-toiminta ja koulutukset ovat osa sosiaalisen kuntoutuksen ryhmätoimintaa –ja palvelua. Fattaluuta on koulutettu vertaispalveluohjaaja, joka toimii asiakkaiden apuna aikuissosiaalityössä ja vahvistaa toiminnan kautta omia voimavarojaan muita auttamalla. Tukena vertaispalveluohjaajilla on sosiaalisen kuntoutuksen yksilötyö sosiaaliohjaajalta sekä vertaistuki Fattaluuta-ryhmästä.
Koulutettujen kokemusasiantuntijoiden osaaminen
Sosiaalisen kuntoutuksen tiimissä on ollut alusta alkaen mukana kokemusasiantuntijoita. Sosiaalinen kuntoutus on toiminut ns. alustana kokemusasiantuntijuuden kehittämisessä, josta toiminta on laajentunut myös aikuissosiaalityöhön.
Espoon Kipinä = sosiaalisen kuntoutuksen palvelu Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen itäisellä alueella
Sosiaalisen kuntoutuksen palvelu vakiinnutettiin sosiaalisen kuntoutuksen tiimin pitkän kehittämistyön myötä osaksi Espoon aikuissosiaalityön palveluvalikkoa.
1.1.2023 alkaen Espoon sosiaalisen kuntoutuksen palvelu siirtyi Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelle, uuteen Länsi-Uudenmaan laajuiseen Työllistymistä edistävien palvelujen yksikköön. Uudessa yksikössä on useita sosiaalisen kuntoutuksen tiimejä/työntekijöitä, jotka aloittelevat sosiaalisen kuntoutuksen toteutusta ja palvelua kehitetään yhteisesti koko alueen kesken.
Sosiaalinen kuntoutus on sosiaalihuollon lakisääteinen palvelu, jossa Espoon alueella asiakastyössä työskentelee kolme sosiaalisen kuntoutuksen sosiaaliohjaajaa. Lisäksi sosiaalisen kuntoutuksen tiimiin kuuluu koordinaattori (sosiaalityöntekijä) ja kehittämistyötä johtava tiimin esihenkilö (johtava sosiaalityöntekijä.) Koko tiimi on mukana soskun kehittämistyössä.
Sosiaalisen kuntoutuksen palvelu on tarkoitettu asiakkaille, jotka hyötyvät sosiaalisen toimintakyvyn ja voimavarojen vahvistamisesta. Sosiaalisen kuntoutuksen työskentely on tavoitteellista kuntoutusta, joka suunnitellaan yksilöllisesti asiakkaan tavoitteiden pohjalta.
Sosiaalisen kuntoutuksen asiakastyössä on olennaista asiakasmäärän kohtuullisuus ja riittävät työntekijäresurssit, koska suunnitelmallista, valmennuksellista ja jalkautuvaa sosiaalisen kuntoutuksen sosiaaliohjausta ei ole mahdollista tehdä "liukuhihnamaisesti" ison asiakasmäärän parissa. Suurella osalla asiakkaita kuntoutuspolku vaatii vähintään vuoden, ja maksimiaika puolitoista vuotta tulee helposti täyteen, sillä asiakkaiden elämäntilanteet ovat vaativia ja sosiaaliset haasteet ovat usein pidempiaikaisia.
Sosiaalisen kuntoutuksen tärkeä yhteistyökumppani on aikuissosiaalityö, josta asiakkaat pääosin ohjautuvat palveluun. Palveluun voidaan ohjata myös muilta tahoilta tai asiakas voi hakeutua itse palvelutarpeen arviointiin, mutta sosiaalisen kuntoutuksen palvelu myönnetään aina sosiaalihuollon palvelutarpeen arvioinnin pohjalta.
Kun asiakkaan oma sosiaaliohjaaja/sosiaalityöntekijä on arvioinut asiakkaan palvelutarpeen ja asettanut alustavan kuntoutustavoitteen yhdessä asiakkaan kanssa, hän tekee ohjauksen sosiaalisen kuntoutuksen tiimille, jossa asiakasohjaukset käsitellään. Asiakkaan omatyöntekijä vastaa asiakasprosessin kokonaisuudesta, johon sosiaalisen kuntoutuksen palvelu kuuluu.
Sosiaalisen kuntoutuksen työskentelyssä vahvistetaan osallisuutta ja siten suunnataan kotoa ulos päin erilaisiin toimintaympäristöihin. Tämä edellyttää mahdollisuutta jalkautuvaan, toiminnalliseen työotteeseen, jossa liikutaan paljon työviikon aikana. Sosiaalisen kuntoutuksen toteuttaminen vaatii eri tavoin työaikaa, kuin pelkästään yhdessä paikassa toimistolla tapahtuvat tapaamiset.
Sosiaalisen kuntoutuksen jakso aloitetaan aina yhteisellä verkostolla omatyöntekijän, asiakkaan ja sosiaalisen kuntoutuksen sosiaaliohjaajan kanssa. Tämän jälkeen sosiaaliohjaaja ja asiakas aloittavat ensimmäisen kuntoutusjakson, jossa tapaamiset ovat tiheimmillään kerran viikossa, yleensä juuri kuntoutuksen alkuvaiheessa, ja tämän jälkeen harvemmin.
Sosiaalisen kuntoutuksen palvelussa sosiaaliohjaaja tukee asiakasta työskentelyssä kohti asiakkaan tavoitteita. Työskentelyn aikana tehdään näkyväksi ja sanoitetaan yhdessä asiakkaan tilannetta ja eri vaihtoehtoja. Työskentelyn aikana voidaan myös tarkentaa asiakkaan kuntoutumisen tavoitteita, ja välillä tavoitteet voivat jopa muuttua. Kuntoutuksen aikana pyritään vahvistamaan asiakkaan toimintakykyä ja voimavaroja, rakennetaan asiakkaan kanssa hänelle mielekästä ja toimivaa arkea. Työskentelyn aikana asiakas saa tietoa eri palveluista ja kartoitetaan asiakkaalle sopivia jatkopolkuja.
Sosiaalisen kuntoutuksen polulla voidaan hyödyntää myös ryhmämuotoista toimintaa eli sosiaalisen kuntoutuksen omia ryhmiä. Ryhmät tarjoavat asiakkaille tukea kuntoutumiseen muiden seurassa, josta asiakas saa tsemppiä ja kannustusta myös muilta osallistujilta. Sosiaalisen kuntoutuksen ryhmät ovat perinteisesti noin 3 kuukauden mittaisia ja kokoontuvat kerran viikossa. Osallistujia ryhmissä on maksimissaan noin 10 henkilöä. Suljetun Ryhmän ohjaus edellyttää aina kahta ryhmänohjaajaa, ja sosiaaliohjaajien kumppanina ryhmässä voi toimia esimerkiksi järjestön tai seurakunnan työntekijä, sairaanhoitaja tms.
Ryhmätoimintaa kehitetään jatkuvasti ja ryhmämallit elävät. Myös pop up -ryhmiä toteutetaan, joissa ryhmä toteutetaan joustavasti tilanteen ja tarpeen mukaan ja osallistua voivat kaikki kiinnostuneet sosiaalisen kuntoutuksen asiakkaat. Pop up -ryhmä on sosiaalisen kuntoutuksen työntekijöiden kannalta kevyempi vaihtoehto toteuttaa ryhmätoimintaa ja jättää enemmän aikaa yksilötyön ja ryhmämuotoisen työn yhdistämiselle.
Sähköiset palvelut ja sosiaalinen media
Sosiaalisessa kuntoutuksessa ei ole toistaiseksi etäryhmiä, mutta sosiaaliohjaajan tapaaminen voidaan tarvittaessa toteuttaa Teams-yhteydellä.
Sosiaalisen kuntoutuksen palvelukuvaus löytyy Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen sivuilta.
Lisäksi itäisen alueen sosiaalisella kuntoutuksella on Facebook-sivut: Espoon Kipinä Espoon Kipinä | Facebook
Kaikukortti
Kaikukortti on valtakunnallinen toimintamalli, joka on käytössä myös itäisen alueen sosiaalisessa kuntoutuksessa. Kaikukortilla voidaan tukea asiakkaan osallisuutta, sillä kortilla asiakas pääsee osallistumaan maksutta kulttuuritapahtumiin. Sen tavoitteena on parantaa taloudellisesti tiukassa tilanteessa olevien nuorten, aikuisten ja perheiden mahdollisuuksia osallistua kulttuurielämään. Kortilla voidaan tukea asiakkaan osallisuutta niin ryhmätoiminnassa kuin yksilötyössä.
Aiempia tutkielmia sosiaalisesta kuntoutuksesta ja
2023: Sosiaalinen kuntoutus monialaista tukea tarvitsevan aikuisen palvelupolulla - pääkaupunkiseudun sosiaalisen kuntoutuksen kartoitus, Hytti, Tytti 2023 Socca.
2020: "Ihminen pitää oppia tuntemaan." Sosiaalisen kuntoutuksen yksilötyön menetelmät, Kankaanniemi Reeta 2020
2018: Kokemuspalveluohjaus osaksi sosiaali- ja terveyspalveluja: -Espoon kokemuspalveluohjaajakoulutuksen kokeilu, Haatainen 2018 https://www.theseus.fi/handle/10024/145925
2016: Sosiaalinen kuntoutus: Työntekijöiden näkemyksiä määrittelystä, tarpeista ja toteutuksesta, Eskelinen 2016 https://www.theseus.fi/handle/10024/117388
Ryhmämuotoisen sosiaalityön jäljillä - kokemuksia kipinästä, näkökulmia asiakaslähtöiseen sosiaalityöhön, Lipponen/ HY 2015
Syksyn 2014 Nuorten Kipinä-ryhmän vaikutus asiakkaiden koherenssin tunteeseen, Niemi/Diak 2014
Ryhmämuotoista sosiaalityötä tutkimassa, Kipinää kartoittamassa, käytäntötutkimus, Lipponen/HY 2013.