Espoon Kipinä: monipuolisia sosiaalisen kuntoutuksen palveluja ja soskun kehittämistä Espoossa!

Espoon kipinä on sosiaalista kuntoutusta 30-65 vuotiaille asiakkaille räätälöidysti yksilö- ja ryhmämuotoisena työnä osallisuuden edistämiseksi ja toimintakyvyn vahvistamiseksi. Kipinä-toimintamallista voit lukea lisää alla olevien linkkien kautta.

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Toimintamallin nimi
Espoon Kipinä: monipuolisia sosiaalisen kuntoutuksen palveluja ja soskun kehittämistä Espoossa!
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Espoon kipinä on sosiaalista kuntoutusta 30-65 vuotiaille asiakkaille räätälöidysti yksilö- ja ryhmämuotoisena työnä osallisuuden edistämiseksi ja toimintakyvyn vahvistamiseksi. Kipinä-toimintamallista voit lukea lisää alla olevien linkkien kautta.

Toteutuspaikka
Espoon kaupunki.
Paikkakunta tai maakunta
Espoo
Toimintamallin rahoittaja
Ei erillisrahoitusta
Tietoa muualla

Luotu

12.02.2020

Viimeksi muokattu

24.08.2020
Ratkaisun perusidea **

Espoon Kipinä on sosiaalista kuntoutusta, joka räätälöidään asiakkaan tilanteen mukaan ja toteutetaan eri menetelmin yksilötyöstä ryhmämuotoiseen toimintaan. Kipinän avulla pyritään vahvistamaan asiakkaiden arjen toimintakykyä ja osallisuutta. 

Toimintaympäristö **

Espoon kipinä eli sosiaalinen kuntoutus on osa aikuissosiaalityötä, jossa on kehitetty ryhmämuotoista sosiaalityötä useamman vuoden ajan. Aikuissosiaalityön lisäksi toimintaympäristönä on laaja yhteistyökumppanien verkosto, johon kuuluu muun muassa oppilaitoksia, seurakuntia, järjestöjä ja muita kaupungin yksikköjä.

Kipinän tausta

Ryhmämuotoisen sosiaalityön kehittäminen aktivoitui Espoossa vuosien 2011–2013 aikana hankejatkumossa, johon kuuluivat Nimi Ovessa -hanke, Koppi kohti kuntouttavampia työelämäpalveluja -hanke sekä Ester-Nuoret pudokkaat -hanke. Toiminnan taustalla olivat Espoon strategiset linjaukset sekä palveluverkkouudistus. Näissä painotettiin ennaltaehkäiseviä sosiaali- ja terveyspalveluja, kuntalaisten osallisuuden lisäämistä sekä edellytysten luomista kaupunkisosiaalityölle lisäämällä kuntalaisten omatoimisuutta ja osallisuutta edistäviä palveluja yhteistyössä kumppanien kanssa.

Kipinä laajenee

Vuonna 2012 Espooseen perustettiin ryhmätoimintojen koordinaattorin virka ja Kipinä-toiminta alkoi suuntautua yhä vahvemmin ryhmämuotoisen sosiaalityön kehittämiseen yhteistyössä aikuissosiaalityön ja yhteistyökumppanien kanssa. 

Sosiaalihuoltolain uudistuessa vuonna 2015 sosiaalisesta kuntoutuksesta tuli lakisääteistä ja kipinä-toiminnassa luotu pohja sosiaaliselle kuntoutukselle yhä vahvistui. Sosiaalinen kuntoutus on viime vuosina kehittynyt ja laajentunut erittäin nopeassa tahdissa. Toimintaa on kehitetty kokeilemalla ja oppimalla kokeiluista Espoo tarinan mukaisesti. Kipinätoimintamallista on muodostunut monipuolinen sosiaalisen kuntoutuksen kokonaisuus, jossa kipinä-ryhmien lisäksi toteutetaan sosiaalisen kuntoutuksen yksilötyötä, kipinäpuutarhatoimintaa, terveysasemayhteistyötä, yhteiskehittämistä, kokemusasiantuntijatoiminnan kehittämistä yms.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Kohderyhmä

Espoon kipinän eli sosiaalisen kuntoutuksen tiimin palvelut ovat suunnattu aikuissosiaalityön tai muilta tahoilta tuleville 30–65-vuotiaille asiakkaille. Sosiaalisen kuntoutuksen tavoitteena on asiakkaiden toimintakyvyn tukeminen sekä arjen voimavarojen vahvistaminen. Ryhmissä tai yksilöllisesti työskennellen lähdetään yhdessä arvioimaan ja kartoitta­maan tilannetta sekä käynnistämään jatkopolkuja.

Sosiaalisen kuntoutuksen asiakasryhmä on hyvin laaja ja työskentely edellyttää monialaista, kokonaisvaltaista näkökulmaa. Sosiaalisen kuntoutuksen keskiössä on luottamuksen rakentaminen ja kumppanuus asiakkaan kanssa. Sosiaalista kuntoutusta voidaan kutsua ns. räätälöidyksi sosiaalihuollon palveluksi, jossa yksilö- ja ryhmämuotoisen työn menetelmin lähdetään työskentelemään asiakkaan kanssa ja kasvattamaan osallisuutta. Toimintakyvyn ja osallisuuden rakentaminen on usein pitkäkestoinen prosessi.

Asiakasosallisuus

Asiakasosallisuus näkyy sosiaalisen kuntoutuksen tiimissä eri tavoin ja se on kasvanut vuosien aikana. Alkuvaiheessa kipinäryhmissä vieraili usein vertaisia tai entisiä ryhmäläisiä. Ryhmien osallistujat pyrittiin myös saamaan ideoimaan seuraavia ryhmiä. Lisäksi kipinätoiminnan ohjausryhmässä on ollut alusta saakka mukana vertainen/kokemusasiantuntija. Kipinäryhmissä kysytään palautetta osallistujilta ja pyritään kehittämään toimintaa yhdessä, esimerkiksi toiminnallisessa Keskiviikkokipinässä seuraavan jakson toiminta ideoidaan yhteisellä suunnittelukerralla. Kipinäryhmissä vierailee myös kokemusasiantuntija ja osassa ryhmiä on mukana vertaisohjaajia. Ryhmäläisten ideoista on lähtenyt eteenpäin, mm. Kipinäpuutarha. Yksilötyössä asiakkaan osallisuus näkyy yhdessä tekemisenä, suunnitellaan työskentelyä ja asetetaan tavoitteet asiakasta kuunnellen.  Ei tehdä puolesta, mutta kuljetaan yhdessä.

Sosiaalisen kuntoutuksen kehittämisessä on mukana kokemusasiantuntija osana soskutiimiä.

Yhteiskehittäminen

Vuosien aikana on kehitetty vertais- ja kokemusasiantuntijatoimintaa, joka aktivoitui erityisesti yhteiskehittämisen myötä. Soskun kehittämistyössä asiakasosallisuus on painottunut yhteiskehittämisen ryhmiin. Periaatteena on ollut kokeilemalla kehittäminen (ks. Heidi Muurinen 2019.) Kokeilemalla kehittämisestä alkoi sosiaalisen kuntoutuksen yhteiskehittämisen pilottiryhmä, joka toimi vuosina 2015-2018. Yhteiskehittäjä-ryhmässä asiakkaat ja työntekijät kehittivät sosiaalipalveluja ja sosiaalista kuntoutusta yhdessä luoden mm. uusia toimintamalleja palveluihin. 2017-2018 toimi toinen yhteiskehittämisen ja yhteistutkijuuden ryhmä, joka toteutettiin yhteistyössä Pro sos -hankkeen kanssa. Ryhmässä yhteiskehitettiin Elämän värit -peli ja ryhmämalli. Vuodesta 2019 alkaen on toiminut uusin yhteiskehittäjäryhmä, joka toteutetaan yhteistyössä aikuissosiaalityön, asumisneuvonnan ja lastensuojelun kesken.

Yhteiskehittäjäryhmän ideoista lähti liikkeelle polkuja vertais- ja kokemusasiantuntijatoimintaan, muun muassa Espoon fattaluutatoiminta, kokemusasiantuntijavalmennuksen kehittäminen jne. Yhteiskehittämisen myötä asiakasosallisuus sai uusia muotoja. Ryhmäläisen roolista siirryttiin kehittäjäasiakkaaksi. Osa kehittäjäasiakkaista valmentautui vertaispalveluohjaajiksi. Osa vertaispalveluohjaajista kouluttautui kokemusasiantuntijoiksi.

Kokemusasiantuntijuus

Sosiaalisen kuntoutuksen tiimissä on kehitetty vertais- ja kokemusasiantuntijatoimintaa alusta lähtien. Tiimissä on toiminut vuosien ajan kokemusasiantuntija erilaisissa tehtävissä.

Sosiaalisen kuntoutuksen toiminta on ollut otollinen maaperä kehittää vertais- ja kokemusasiantuntijatoimintaa, koska asiakasosallisuus on soskun keskiössä ja soskussa on ollut mahdollisuus kehittää kokeillen. Vuosien 2015-2019 aikana kokemusasiantuntijatoiminnan kehittäminen edelleen laajentui valtakunnallisesti sekä Espoossa. Kehittämistä toteutettiin yhteistyössä niin yhteiskehittäjäryhmän, kuin yhteistyökumppanien ja Espoon eri yksilöiden kesken sekä hanketyössä (AKU-hanke). 2019 aikuissosiaalityössä/soskussa avautui ensimmäinen kokemusasiantuntijan vakanssi. 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

ARVOT

Sosiaalisen kuntoutuksen toimintaa ohjaavat Espoo-tarinan mukaiset arvot: asukas- ja asiakaslähtöisyys, vastuullinen edelläkävijyys ja oikeudenmukaisuus. Kuten Espoo-tarinassa, myös sosiaalisessa kuntoutuksessa voimavarana nähdään yhteistyö asukkaiden, asiakkaiden ja eri yhteisöjen kanssa. Vastuullinen edelläkävijyys kuvataan tarinassa ennakkoluulottomuudeksi ja luovuudeksi sekä rohkeudeksi tehdä asioita uudella tavalla. Kokeilemalla kehittämällä Espoon kipinässä toteutetaan rohkeutta ja luovuutta. Oikeudenmukaisuus sisältää avoimuuden, yhdenvertaisuuden, inhimillisyyden ja suvaitsevaisuuden. Sosiaalista kuntoutusta toteutetaan yhdessä. (Espoo tarina 2017-2021.)

SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN TIIMI

Sosiaalisen kuntoutuksen tiimiin kuuluu viisi sosiaaliohjaajaa, johtava sosiaalityöntekijä, kokemusasiantuntija sekä ryhmätoimintojen koordinaattori. Sosiaalisen kuntoutuksen tiimi toteuttaa sekä kehittää sosiaalista kuntoutusta eli kipinätoimintaa. Toimintaa kehitetään yhteistyössä asiakkaiden, kaupungin eri toimijoiden, seurakunnan diakoniatyön, järjestöjen ja oppilaitosten kanssa.

OHJAUSRYHMÄ

Kipinän ohjausryhmän tehtävänä on linjata sosiaalisen kuntoutuksen toimintaa. Ohjausryhmään kuuluvat aikuisten sosiaalipalvelujen johto, työllisyyspalvelujen palvelupäällikkö, soskutiimin johtava sosiaalityöntekijä, kokemusasiantuntija ja ryhmätoimintojen koordinaattori.

KIPINÄRYHMÄT

Kipinäryhmät ovat suunnattu työikäisille espoolaisille (30-65-vuotiaat). Sosiaalisen kuntoutuksen kipinäryhmiä on kehitetty vuosien ajan ja niiden rinnalla toteutetaan sosiaalisen kuntoutuksen yksilötyötä. Kipinäryhmien ja yksilötyön lisäksi toimintaan kuuluu: Kipinäpuutarha, palvelukahvilatoiminta, terveysasemayhteistyö, fattaluutatoiminta, yhteiskehittäminen ja kokemusasiantuntijatoiminnan kehittäminen, Kaikukortit & tapahtumat.

Ryhmiä järjestetään eri asiakasryhmille ja eri kuntoutumisen teemoilla. Useassa ryhmässä kehittämisen ja toteuttamisen kumppanina on järjestö, seurakunta tai kaupungin toinen yksikkö. Yhteiskehittämisen ryhmissä asiakkaat kehittävät palveluja työntekijöiden rinnalla. Osassa kipinäryhmiä toimii vertaisohjaajia. Toiminnassa ja sen kehittämisessä hyödynnetään systemaattisesti vertaisuutta ja kokemusasiantuntijuutta.

Kaikkien ryhmien tavoitteena on osallisuuden ja toimintakyvyn lisääminen, mielekkään tekemisen löytäminen arkeen sekä tietoisuuden lisääminen palveluista ja mahdollisuuksista. 

Esimerkkejä ryhmistä 2020: KuntoKipinä, TaideKipinä, Elämän värit- miesten ryhmä, KeskiviikkoKipinä, Kipinäpuutarha, fattaluutaryhmä, yhteiskehittäjäryhmä.

YKSILÖTYÖ

Kuten ryhmissä myös yksilötyössä on tavoitteena vahvistaa asiakkaan toimintakykyä ja osallisuutta. Kipinän yksilötyössä lähdetään liikkeelle asiakkaan tilanteesta ja kuntoutuksen tarpeesta ja tehdään yhdessä suunnitelma työskentelylle. Joskus yksilötyöstä jatketaan kipinäryhmään tai ryhmän jälkeen siirrytään yksilötyöskentelyyn. Sosiaalisen kuntoutuksen prosessi on usein monivaiheinen ja siinä hyödynnetään eri menetelmiä. Työntekijä jalkautuu tarvittaessa sinne, missä asiakkaan arki pyörii, ja tapaamiset voidaan sopia esimerkiksi lenkkipolulle.

SÄHKÖISET PALVELUT JA SOSIAALINEN MEDIA

Kipinällä on omat verkkosivut Espoon kaupungin sivujen osana sekä Facebook-sivut. Työntekijämme hyödyntävät ryhmissä whatsappia ja teamsiä.

YHTEISKEHITETTY PALVELUKAHVILATOIMINTA 

Palvelukahvilaa ruokajakelun yhteydessä kokeiltiin 2014 ja sitä jatkokehitettiin yhteiskehittäjäryhmässä 2015-2018. Palvelukahvilassa kehittäjäasiakkaat pyorittivät kahvilaa ja työntekijät neuvoivat ja kohtasivat ruokajaon asiakkaita. Palvelukahvila toteutetiin yhteistyössä Manna-Apu ry:n kanssa. Kokeiluna lähteneestä jalkautumisesta muodostui vuosien aikana matalan kynnyksen kohtaamis- ja jalkautumispaikka niin asiakkaille kuin työntekijöille. Palvelukahvilan toiminta oli samalla sosiaalista kuntoutusta kehittäjäasiakkaille. Kehittäjäryhmän päättyessä toiminta jatkui 2018-2019 sosiaalisen kuntoutuksen, aikuissosiaalityön ja asumisneuvonnan yhteistyönä, jolloin kahvilaan jalkutui sosiaaliohjaaja tai asumisneuvoja sekä Espoon fattaluudat. Toimintaa on tarkoitus jatkaa 2020. 

KIPINÄPUUTARHA ASIAKKAIDEN OMANA INNOVAATIONA

Kipinä-ryhmäläiset toivoivat viljelypalstaa ja heitä avustettiin vuonna 2014 käynnistämään sellainen Kauklahteen. Puutarhapalstan alkuvaiheessa Kipinä-ryhmän käynyt henkilö toimi työllistettynä palstavastaavana yhdessä toisen ryhmän käyneen avustajan kanssa. Vuosien aikana puutarhatoiminnan suosio on kasvanut ja parhaimmillaan puutarhalla toimii 15 osallistujaa viljelyn parissa. Puutarhan ohjaajana toimii EMY ry:n työntekijä ja sosiaalisen kuntoutuksen sosiaaliohjaaja jalkautuu palstalle säännöllisesti. 

Toiminta toteutaan yhteistyössä Espoon mielenterveysyhdistyksen ja aikuissosiaalityön sosiaalisen kuntoutuksen kesken. 

SOSIAALIOHJAAJA TERVEYSASEMALLA 

Aikuissosiaalityön ja terveydenhuollon kanssa yhteisesti kehitetty toimintamalli, jossa sosiaaliohjaaja sosiaalisen kuntoutuksen tiimistä jalkautuu Espoon terveysasemille viikoittain. Aika varataan oman lääkärin tai sairaanhoitajan kautta ja sosiaaliohjaaja tavataan omalla tutulla terveysasemalla. Tapaamisessa voi olla aiheina muun muassa arjenhallinta, yksinäisyys, kuntoutuksen asiat, talouden hallinta tai erilaiset elämänkriisit. 

KAIKUKORTTI

Kaikukortti on valtakunnallinen toimintamalli, jonka tavoitteena on parantaa taloudellisesti tiukassa tilanteessa olevien nuorten, aikuisten ja perheiden mahdollisuuksia osallistua kulttuurielämään ja harrastaa taiteen tekemistä. Espoo toimi kortin pilottikuntana 2015 ja otti kaikukortin vakituiseen käyttöön heti kokeilun jälkeen. Sosiaalinen kuntoutus on yksi suurimmista kaikukortin jakelijatahoista Espoossa ja sosiaalinen kuntoutus on mukana myös toiminnan kehittämisessä. Kortilla voidaan tukea kuntoutumista niin ryhmätoiminnassa kuin yksilötyössä. 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

Tulossa 2020: opinnäytetyö sosiaalisen kuntoutuksen yksilötyön menetelmistä, Laurea

Pragmatismi ja kokeileva lähestymistapa sosiaalityön tiedonmuodostuksessa, Heidi Muurinen/HY 2019

PRO SOS -hanke http://www.socca.fi/kehittaminen/aikuissosiaalityo/pro_sos

Vanhempia tutkielmia Kipinästä

Ryhmämuotoisen sosiaalityön jäljillä - kokemuksia kipinästä, näkökulmia asiakaslähtöiseen sosiaalityöhön, Saara Lipponen/ HY 2015

Syksyn 2014 Nuorten Kipinä-ryhmän vaikutus asiakkaiden koherenssin tunteeseen, Laura Niemi/Diak 2014

Ryhmämuotoista sosiaalityötä tutkimassa, Kipinää kartoittamassa, käytäntötutkimus, Saara Lipponen/HY 2013.

Vinkit toimintamallin soveltajille **

Aikaa ja tilaa kehittämistyölle

On tärkeää, että kehittämistyölle on aikaa ja mahdollisuus kokeilla. Aina ei tarvitse suunnitella vuosia, vaan voidaan edetä pienempien kokeilujen kautta ja siten kehittää erilaisia ryhmämalleja ja toimintatapoja yksilötyöhön. Toisinaan pienistä kokeiluista lähtee liikkeelle myös suurempia polkuja.

Kokeilemalla kehittäminen edellyttää johdon tukea toiminnalle, riittäviä työntekijäresursseja sekä innostusta kehittämistyöhön. Palvelujen kehittämisessä asiakaslähtöisemmiksi ja kuntoutumista tukeviksi on tärkeää ottaa asiakkaita mukaan.  Espoon kipinässä kehittämisen osana on verkostoituminen ja yhteistyö: kehittäminen tapahtuu yhdessä tehden ja oppien. 

 

 

Kansikuva
Espoon kipinä

Kehittämisen vaihe

icon/launch Created with Sketch. Valmis

Aihealueet

Osallisuus Sosiaalinen kuntoutus Aikuissosiaalityö Yhteiskehittäminen Yhteistyö

Ilmiöt

Ei liity ilmiöön

Kohderyhmä

Työikäiset