Espoon Kipinä: monipuolisia sosiaalisen kuntoutuksen palveluja ja soskun kehittämistä Espoossa!

Espoon kipinä on sosiaalista kuntoutusta 30-65 vuotiaille asiakkaille yksilö- ja ryhmämuotoisena työnä osallisuuden edistämiseksi ja toimintakyvyn vahvistamiseksi. Kipinä-toimintamallista voit lukea lisää alla olevien linkkien kautta.

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Toimintamallin nimi
Espoon Kipinä: monipuolisia sosiaalisen kuntoutuksen palveluja ja soskun kehittämistä Espoossa!
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Espoon kipinä on sosiaalista kuntoutusta 30-65 vuotiaille asiakkaille yksilö- ja ryhmämuotoisena työnä osallisuuden edistämiseksi ja toimintakyvyn vahvistamiseksi. Kipinä-toimintamallista voit lukea lisää alla olevien linkkien kautta.

Toteutuspaikka
Espoon kaupunki.
Paikkakunta tai maakunta
Espoo
Toimintamallin rahoittaja
Ei erillisrahoitusta
Liitteet ja linkit

Luotu

12.02.2020

Viimeksi muokattu

14.07.2021
Ratkaisun perusidea **

Espoon Kipinä on sosiaalista kuntoutusta, joka räätälöidään asiakkaan tilanteen mukaan ja toteutetaan eri menetelmin yksilötyöstä ryhmämuotoiseen toimintaan. Sosiaalisen kuntoutuksen avulla pyritään vahvistamaan asiakkaiden arjen toimintakykyä ja osallisuutta. 

Toimintaympäristö **

Espoon kipinä eli sosiaalinen kuntoutus on osa aikuissosiaalityötä, jossa on kehitetty ryhmämuotoista sosiaalityötä useamman vuoden ajan. Aikuissosiaalityön lisäksi toimintaympäristönä on laaja yhteistyökumppanien verkosto, johon kuuluu muun muassa oppilaitoksia, seurakuntia, järjestöjä ja muita kaupungin yksikköjä.

Kipinän tausta

Ryhmämuotoisen sosiaalityön kehittäminen aktivoitui Espoossa vuosien 2011–2013 aikana hankejatkumossa, johon kuuluivat Nimi Ovessa -hanke, Koppi kohti kuntouttavampia työelämäpalveluja -hanke sekä Ester-Nuoret pudokkaat -hanke. Toiminnan taustalla olivat Espoon strategiset linjaukset sekä palveluverkkouudistus. Näissä painotettiin ennaltaehkäiseviä sosiaali- ja terveyspalveluja, kuntalaisten osallisuuden lisäämistä sekä edellytysten luomista kaupunkisosiaalityölle lisäämällä kuntalaisten omatoimisuutta ja osallisuutta edistäviä palveluja yhteistyössä kumppanien kanssa.

Kipinä laajenee

Vuonna 2012 Espooseen perustettiin ryhmätoimintojen koordinaattorin virka, jonka myötä Kipinä-toimintaa alettiin suunnata yhä vahvemmin ryhmämuotoisen sosiaalityön kehittämiseen yhteistyössä aikuissosiaalityön ja yhteistyökumppanien kanssa. 

Sosiaalisen kuntoutuksen tullessa osaksi sosiaalihuoltolakia vuonna 2015 kipinä-toiminnassa luotua pohjaa osallisuutta ja toimintakykyä vahvistavalle suunnitelmalliselle työskentelylle alettiin yhä vahvistaa. Sosiaalinen kuntoutus on viime vuosina kehittynyt ja laajentunut erittäin nopeassa tahdissa Espoossa. Toimintaa on kehitetty kokeilemalla ja oppimalla kokeiluista Espoo tarinan mukaisesti. Kipinäryhmien toimintamallista on muodostunut laajempi sosiaalisen kuntoutuksen kokonaisuus, jossa kipinä-ryhmien lisäksi toteutetaan sosiaalisen kuntoutuksen yksilötyötä, kipinäpuutarhatoimintaa, jalkautuvaa terveysasemayhteistyötä, yhteiskehittämistä sekä ollaan mukana kokemusasiantuntijatoiminnan kehittämisessä.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Kohderyhmä

Espoon kipinän eli sosiaalisen kuntoutuksen palvelut ovat suunnattu aikuissosiaalityön tai muilta tahoilta tuleville 30–65-vuotiaille asiakkaille. Sosiaalisen kuntoutuksen tavoitteena on asiakkaiden toimintakyvyn tukeminen sekä arjen voimavarojen vahvistaminen. Ryhmissä tai yksilöllisesti työskennellen lähdetään yhdessä arvioimaan ja kartoitta­maan tilannetta sekä käynnistämään jatkopolkuja.

Sosiaalisen kuntoutuksen asiakasryhmä on hyvin laaja ja työskentely edellyttää monialaista, kokonaisvaltaista näkökulmaa. Sosiaalisen kuntoutuksen keskiössä on luottamuksen rakentaminen ja kumppanuus asiakkaan kanssa. Sosiaalista kuntoutusta voidaan kutsua ns. räätälöidyksi sosiaalihuollon palveluksi, jossa yksilö- ja ryhmämuotoisen työn menetelmin lähdetään työskentelemään asiakkaan kanssa ja kasvattamaan osallisuutta. Toimintakyvyn ja osallisuuden rakentaminen on usein pitkäkestoinen prosessi.

Asiakasosallisuus

Osallisuuden edistäminen on eräs sosiaalisen kuntoutuksen keskeisistä tavoitteista. Osallisuuden edistäminen kulkee osana sosiaalisen kuntoutuksen asiakastyötä niin ryhmissä kuin yksilötyössä. 

Asiakkaiden osallisuutta on pyritty pitämään yllä myös toiminnan kehittämisessä alkuvaiheista lähtien.  Ensimmäisiin Kipinä-ryhmiin vierailulle kutsuttiin vertaisia ja entisiä ryhmäläisiä ja ryhmien osallistujat kutsuttiin mukaan ideoimaan seuraavia ryhmiä. Ryhmäläisiltä ovat nousseet mm. ideat puutarhatoimintaan sekä vertaispalveluohjaajatoimintaan. 

Yhteiskehittäminen

Ensimmäisessä ryhmässä pilotoitiin ja luotiin yhteiskehittämisen mallia, joka voisi toimia sosiaalista kuntoutusta laajemmin pysyvänä osana aikuissosiaalityötä. Ryhmän menetelmänä oli kokeilemalla kehittäminen (ks. väitöskirja Heidi Muurinen 2019.) Yhteiskehittäjä-ryhmässä asiakkaat ja työntekijät kehittivät sosiaalipalveluja ja sosiaalista kuntoutusta yhdessä luoden mm. uusia toimintamalleja palveluihin. 2017-2018 toimi toinen yhteiskehittämisen ja yhteistutkijuuden ryhmä, joka toteutettiin yhteistyössä Pro sos -hankkeen kanssa. Ryhmässä yhteiskehitettiin Elämän värit -peli ja ryhmämalli. Vuodesta 2019 alkaen on toiminut uusin yhteiskehittäjäryhmä, joka toteutetaan yhteistyössä aikuissosiaalityön, asumisneuvonnan ja sosiaalisen kuntoutuksen kesken.

Yhteiskehittäjäryhmän ideoista lähti liikkeelle polkuja vertais- ja kokemusasiantuntijatoimintaan, muun muassa Espoon fattaluutatoiminta, kokemusasiantuntijavalmennuksen kehittäminen jne. Yhteiskehittämisen myötä asiakasosallisuus sai uusia muotoja. Ryhmäläisen roolista siirryttiin kehittäjäasiakkaaksi. Osa kehittäjäasiakkaista valmentautui vertaispalveluohjaajiksi. Osa vertaispalveluohjaajista kouluttautui kokemusasiantuntijoiksi.

Vertaispalveluohjaajatoiminta

Fattaluuta-toiminnan idea nousi esiin ensimmäisessä Yhteiskehittäjä-ryhmässä ja ensimmäinen koulutus järjestettiin keväällä 2017. Espoon Fattaluuta-toiminta ja koulutukset ovat osa sosiaalisen kuntoutuksen ryhmätoimintaa –ja palvelua. Fattaluuta on koulutettu vertaispalveluohjaaja, joka toimii ”tulkkina” asiakkaan ja viranomaisen välillä. Tukena vertaispalveluohjaajilla on sosiaalisen kuntoutuksen yksilötyö sosiaaliohjaajalta sekä vertaistuki Fattaluuta-ryhmästä. Vuonna 2021 Espoossa toimii 4 fattaluutaa, jotka auttavat asioinnissa aikuissosiaalityön asiakkaita.

Kokemusasiantuntijuus

Sosiaalisen kuntoutuksen toiminnassa on edistetty vertais- ja kokemusasiantuntijatoimintaa vuosien ajan. Tiimissä toimi pitkään kokemusasiantuntija, ja tämän toiminnan osana pilotoitiin myös talouskokemusasiantuntijan tehtävää aikuissosiaalityössä, josta tuli ensimmäinen kokemusasiantuntijan vakanssi Espoon kaupungilla vuonna 2019. Talouskokemusasiantuntija toimii nykyään aikuissosiaalityön ATSO-tiimissä. Sosiaalisen kuntoutuksen tiimin käytössä on kokemusasiantuntijan osaaminen, mm. ohjausryhmässä.

 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

ARVOT

Sosiaalisen kuntoutuksen toimintaa ohjaavat Espoo-tarinan mukaiset arvot: asukas- ja asiakaslähtöisyys, vastuullinen edelläkävijyys ja oikeudenmukaisuus. Kuten Espoo-tarinassa, myös sosiaalisessa kuntoutuksessa voimavarana nähdään yhteistyö asukkaiden, asiakkaiden ja eri yhteisöjen kanssa. Vastuullinen edelläkävijyys kuvataan tarinassa ennakkoluulottomuudeksi ja luovuudeksi sekä rohkeudeksi tehdä asioita uudella tavalla. Kokeilemalla kehittämällä Espoon kipinässä toteutetaan rohkeutta ja luovuutta. Oikeudenmukaisuus sisältää avoimuuden, yhdenvertaisuuden, inhimillisyyden ja suvaitsevaisuuden. Sosiaalista kuntoutusta toteutetaan yhdessä. (Espoo tarina 2017-2021.)

SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN & TYÖLLISYYDEN EDISTÄMISEN TIIMI

Sosiaalisen kuntoutuksen tiimi uudistui ja laajeni talvella 2021, ja on nykyään sosiaalisen kuntoutuksen ja työllisyyden edistämisen tiimi. Sosiaalisen kuntoutuksen työntekijöiden lisäksi tiimiin kuuluvat kolme työllisyysohjaajaa, sosiaaliohjaaja Osaamiskeskuksessa, ohjaaja asukastilassa sekä johtava sosiaalityöntekijä ja ryhmätoimintojen koordinaattori. 

OHJAUSRYHMÄ

Sosiaalisen kuntoutuksen ohjausryhmän tehtävänä on seurata ja linjata sosiaalisen kuntoutuksen toimintaa. Ohjausryhmään kuuluu edustus aikuisten sosiaalipalveluista, työllisyyspalveluista, vammaispalveluista, mielenterveys- ja päihdepalveluista sekä sosiaalisen kuntoutuksen tiimistä. 

KIPINÄRYHMÄT

Kipinäryhmät ovat suunnattu työikäisille espoolaisille (30-65-vuotiaat). Sosiaalisen kuntoutuksen Kipinäryhmiä on kehitetty vuosien ajan ja niiden yhteyteen kuuluu myös sosiaalisen kuntoutuksen yksilötyö. Ryhmien ja yksilötyön toteutus suunnitellaan asiakkaan tilanteen mukaan. Kipinäryhmien lisäksi toimintaan kuuluu: Kipinäpuutarha, jalkautuva terveysasemayhteistyö, pidempikestoiset ryhmät, kuten fattaluutatoiminta ja yhteiskehittäjäryhmä sekä kaikukorttitoiminta.

Ryhmiä järjestetään eri asiakasryhmille ja eri kuntoutumisen teemoilla. Ryhmätoiminnassa kumppanina on usein joko järjestö, seurakunta tai kaupungin toinen yksikkö. Yhteiskehittämisen ryhmissä asiakkaat kehittävät palveluja työntekijöiden rinnalla. Kaikkien ryhmien tavoitteena on osallisuuden ja toimintakyvyn lisääminen, mielekkään arjen rakentuminen sekä tietoisuuden lisääminen palveluista ja mahdollisuuksista. 

Esimerkkejä ryhmistä 2021: KuntoKipinä, TaideKipinä, Elämän värit- ryhmät, KeskiviikkoKipinä, Kipinäpuutarha, fattaluutaryhmä, yhteiskehittäjäryhmä.

YKSILÖTYÖ

Kuten ryhmissä myös yksilötyössä on tavoitteena vahvistaa asiakkaan toimintakykyä ja osallisuutta. Kipinän yksilötyössä lähdetään liikkeelle asiakkaan tilanteesta ja kuntoutuksen tarpeesta ja tehdään yhdessä suunnitelma työskentelylle. Usein yksilötyöstä jatketaan kipinäryhmään tai ryhmän jälkeen siirrytään yksilötyöskentelyyn. Sosiaalisen kuntoutuksen prosessi on usein monivaiheinen ja siinä hyödynnetään eri menetelmiä. Työntekijä jalkautuu asiakkaan arjen pariin, ja tapaamiset voidaan sopia esimerkiksi lenkkipolulle.

SÄHKÖISET PALVELUT JA SOSIAALINEN MEDIA

Kipinällä on omat verkkosivut Espoon kaupungin sivujen osana sekä Facebook-sivut. 

KIPINÄPUUTARHA 

Kipinä-ryhmäläiset toivoivat viljelypalstaa ja heitä avustettiin vuonna 2014 käynnistämään sellainen Kauklahteen. Puutarhapalstan alkuvaiheessa Kipinä-ryhmän käynyt henkilö toimi työllistettynä palstavastaavana yhdessä toisen ryhmän käyneen avustajan kanssa. Vuosien aikana puutarhatoiminnan suosio on kasvanut ja parhaimmillaan puutarhalla toimii 15 osallistujaa viljelyn parissa. Puutarhan ohjaajana toimii EMY ry:n työntekijä ja sosiaalisen kuntoutuksen sosiaaliohjaaja jalkautuu palstalle säännöllisesti. 

Toiminta toteutaan yhteistyössä Espoon mielenterveysyhdistyksen ja aikuissosiaalityön sosiaalisen kuntoutuksen kesken. 

SOSIAALIOHJAAJA TERVEYSASEMALLA 

Aikuissosiaalityön ja terveydenhuollon kanssa yhteisesti kehitetty toimintamalli, jossa sosiaaliohjaaja sosiaalisen kuntoutuksen tiimistä jalkautuu Espoon terveysasemille viikoittain. Aika varataan oman lääkärin tai sairaanhoitajan kautta, ja sosiaaliohjaajan tapaamiselle pääsee omalla tutulla terveysasemalla. Tapaamisessa voi olla aiheina muun muassa arjen hallinta, yksinäisyys, kuntoutuksen asiat, talouden hallinta tai erilaiset elämänkriisit. 

KAIKUKORTTI

Kaikukortti on valtakunnallinen toimintamalli, jonka tavoitteena on parantaa taloudellisesti tiukassa tilanteessa olevien nuorten, aikuisten ja perheiden mahdollisuuksia osallistua kulttuurielämään ja harrastaa taiteen tekemistä. Espoo toimi kortin pilottikuntana 2015 ja otti kaikukortin vakituiseen käyttöön heti kokeilun jälkeen. Sosiaalinen kuntoutus on yksi kaikukortin jakelijatahoista Espoossa ja sosiaalinen kuntoutus on mukana myös toiminnan kehittämisessä. Kortilla voidaan tukea kuntoutumista niin ryhmätoiminnassa kuin yksilötyössä. 

YHTEISKEHITETTY PALVELUKAHVILATOIMINTA 

Palvelukahvilaa ruokajakelun yhteydessä kokeiltiin 2014 ja sitä pilotoitiin yhteiskehittäjäryhmässä 2015-2018. Palvelukahvilassa kehittäjäasiakkaat pyorittivät kahvilaa ja työntekijät kohtasivat ruokajaon asiakkaita. Palvelukahvila toteutetiin yhteistyössä Manna-Apu ry:n kanssa. Kokeiluna lähteneestä jalkautumisesta muodostui matalan kynnyksen kohtaamis- ja jalkautumispaikka. Palvelukahvilan toiminta oli samalla sosiaalista kuntoutusta kehittäjäasiakkaille. Kehittäjäryhmän päättyessä toiminta jatkui 2018-2019 sosiaalisen kuntoutuksen, aikuissosiaalityön ja asumisneuvonnan yhteistyönä, jolloin kahvilaan jalkutui sosiaaliohjaaja tai asumisneuvoja sekä Espoon fattaluudat. Lisäksi soskutiimistä on jalkauduttu seurakunnan ruoka-jakelun yhteyteen. Ruoka-avun pariin jalkautumisen jatkoa aikuissosiaalityöstä ideoidaan 2021.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

Aiempia tutkielmia Kipinästä ja sosiaalisesta kuntoutuksesta

Kokemuspalveluohjaus osaksi sosiaali- ja terveyspalveluja: -Espoon kokemuspalveluohjaajakoulutuksen kokeilu, Haatainen 2018 https://www.theseus.fi/handle/10024/145925

Sosiaalinen kuntoutus: Työntekijöiden näkemyksiä määrittelystä, tarpeista ja toteutuksesta, Eskelinen 2016 https://www.theseus.fi/handle/10024/117388

Ryhmämuotoisen sosiaalityön jäljillä - kokemuksia kipinästä, näkökulmia asiakaslähtöiseen sosiaalityöhön, Lipponen/ HY 2015

Syksyn 2014 Nuorten Kipinä-ryhmän vaikutus asiakkaiden koherenssin tunteeseen, Niemi/Diak 2014

Ryhmämuotoista sosiaalityötä tutkimassa, Kipinää kartoittamassa, käytäntötutkimus, Lipponen/HY 2013.

Vinkit toimintamallin soveltajille **

Aikaa ja tilaa kehittämistyölle

Sosiaalinen kuntoutus perustuu osallisuuden edistämiseen ja asiakkaiden toimintakyvyn vahvistamiseen. Sosiaalisessa kuntoutuksessa pyritään tasavaertaiseen kohtaamiseen ja kumppanuuteen asiakkaan kanssa. Laadukas kuntoutus edellyttää niin riittäviä työntekijäresursseja kuin aikaa kehittämistyölle. Sosiaalisen kuntoutuksen palvelut Espoossa ovat syntyneet yhteistyön ja yhteisen kehittämisen tuloksena.

Espoossa on alusta saakka lähdetty rohkeasti toteuttamaan uusia kokeiluja ja luotu yhteistyöverkostoa. Aina ei tarvitse suunnitella vuosia, vaan voidaan edetä pienempien kokeilujen kautta, ja siten kehittää ryhmämalleja ja toimintatapoja yksilötyöhön. Yhtenä esimerkkinä asiakkaiden osallisuuden vahvistamisesta ja kokeilusta on Kipinä-puutarhan toiminta, joka lähti Kipinä-ryhmäläisten ideasta. Palstatoiminta nähtiin tärkeänä, ja idean pohjalta sitä lähdettiin viemään eteenpäin yhteistyössä Espoon mielenterveysyhdistyksen ja Kaupunginpuutarhan kanssa. Toisena esimerkkinä kokeiluista on lyhyenä pilottiryhmänä liikkeelle lähtenyt Yhteiskehittäjäryhmä, josta syntyi useamman vuoden ryhmä, yhteiskehittämisen malli, jalkautuvan työn malli ruoka-apuun sekä jatkumo aikuissosiaalityön yhteiskehittämiselle.

(Lisätietoa Kokeilemalla kehittämisestä sosiaalityössä lisätietoa: Heidi Muurinen 2019 sekä Muurinen & Lovio 2015.)

Sosiaalisen kuntoutuksen palvelujen kehittäminen ja kokeilemalla kehittäminen edellyttää johdon tukea toiminnalle, riittäviä työntekijäresursseja sekä innostusta kehittämistyöhön. Palvelujen kehittämisessä yhä asiakaslähtöisemmiksi ja kuntoutumista tukeviksi on tärkeää ottaa asiakkaita mukaan.  Espoon kipinässä kehittämisen osana on verkostoituminen ja yhteistyö: kehittäminen tapahtuu yhdessä tehden ja oppien. 

 

 

Kansikuva
Espoon kipinä

Kehittämisen vaihe

icon/launch Created with Sketch. Valmis

Aihealueet

Osallisuus Sosiaalinen kuntoutus Aikuissosiaalityö Yhteiskehittäminen Yhteistyö

Ilmiöt

Ei liity ilmiöön

Kohderyhmä

Työikäiset