Espoon Kipinä - Sosiaalisen kuntoutuksen palvelu ja kehittämistyö
Espoon kaupungin aikuissosiaalityössä kehitetty sosiaalisen kuntoutuksen palvelu, jota toteutetaan yksilö- ja ryhmämuotoisena kuntoutuksena osallisuuden edistämiseksi ja sosiaalisen toimintakyvyn vahvistamiseksi.
Toimintamallin nimi
Espoon kaupungin aikuissosiaalityössä kehitetty sosiaalisen kuntoutuksen palvelu, jota toteutetaan yksilö- ja ryhmämuotoisena kuntoutuksena osallisuuden edistämiseksi ja sosiaalisen toimintakyvyn vahvistamiseksi.
Sosiaalinen kuntoutus on kuntoutuspalvelu, jonka tavoitteena on vahvistaa asiakkaan sosiaalista toimintakykyä ja osallisuutta. Sosiaalista kuntoutusta toteutetaan sosiaaliohjauksen keinoin. Kuntoutuspolulla voidaan hyödyntää myös sosiaalisen kuntoutuksen ryhmiä, jotka tuovat tukea vuorovaikutustaitoihin, tarjoavat sosiaalista verkostoa ja vertaistukea muilta osallistujilta.
Sosiaalisen kuntoutuksen palvelu on vapaaehtoista ja se suunnitellaan asiakkaan tavoitteen pohjalta. Asiakkaan oma halu työskentelyyn on tärkeässä osassa.
Toimintaympäristönä aikuissosiaalityö
Sosiaalinen kuntoutus on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jota on kehitetty valtakunnallisesti viimeisten kymmenen vuoden ajan pitkälti aikuissosiaalityön toimintaympäristössä. Myös Espoon sosiaalista kuntoutusta kehitettiin lähes kymmenen vuoden ajan Espoon aikuissosiaalityössä.
Sosiaaliselle kuntoutukselle voidaan nähdä olevan kasvava tarve työikäisten parissa, jotka ovat olleet pitkään syrjässä opinnoista, työelämästä ja arkisista sosiaalisista yhteistöistä. Kasautuneet ja pitkittyneet haastavat elämäntilanteet alkavat usein vaikuttaa ihmisen toimintakykyyn ja osallistumisen mahdollisuuksiin. Pääkaupunkiseudun sosiaalisen kuntoutuksen kartoituksessa tuotiin laajasti esiin se, että tarvitsijoita sosiaaliselle kuntoutukselle on enemmän kuin tarpeeseen pystytään vastaamaan (Tytti Hytti 2023). Koronapandemian seurauksena eristäytyminen ja sosiaaliset pelot vaikuttavat kasvaneen, joka näkyy asiakkaiden toimintakykyä yhä heikentävänä tekijänä.
Sosiaalisen kuntoutuksen palvelulla on mahdollisuus vahvistaa voimavaroja, sosiaalista toimintakykyä ja sosiaalista verkostoa. Sosiaalinen kuntoutus voi parhaimmillaan tukea asiakkaita jopa kohti työelämää, mutta sosiaalisen kuntoutuksen ensisijainen tavoite on vahvistaa osallisuutta. Kun ihminen on ollut pitkään syrjässä ja hänen elinpiirinsä on kaventunut, on tärkeää rakentaa perusta, jonka päälle voidaan suunnitella tulevaa.
Kun kyseessä on kasautuneita sosiaalisia haasteita, asiakkailla on usein tarve myös rinnakkaisille palveluille, kuten terveydenhuollon palveluille, työllisyyspalveluilla tai muille kuntouspalveluille. Sosiaalisen kuntoutuksen aikana olisi tärkeää huomioida asiakkaan verkosto ja työskennellä mahdollisuuksien mukaan monialaisesti.
Sosiaalisen kuntoutuksen palvelu on suunnattu työikäisille henkilöille, joilla on tarve sosiaalisen toimintakyvyn, voimavarojen ja osallisuuden vahvistamiselle.
Sosiaaliseen kuntoutukseen ohjautuvien asiakkaiden elämäntilanteissa näkyvät usein kasautuneet elämänhallinnan haasteet, pidempään jatkunut syrjässä oleminen joko työelämästä tai opinnoista, voimavarojen väheneminen, yksinäisyys ja sosiaalisen verkoston puute. Osalla asiakkailla on monialaisen tuen tarve, jolloin verkostotyö on erittäin tärkeää.
Kohderyhmä sosiaalisessa kuntoutuksessa on laaja ja sisältää monia erityyppisiä asiakasprofiileja. Sosiaalisen kuntoutuksen asiakkaat ohjautuvat enimmäkseen aikuissosiaalityöstä, erikoissairaanhoidosta ja työllisyyspalveluista. Asiakkaat voivat myös hakeutua palvelun piiriin itse.
Sosiaalinen kuntoutus sopii monenlaisissa elämäntilanteissa oleville asiakkaille, jotka pystyvät osallistumaan suunnitelmalliseen työskentelyyn. Palvelu on aina vapaaehtoista, ja asiakkaan oma halu muutokseen on tärkeä.
Asiakasosallisuus
Asiakkaan osallisuuden vahvistaminen itsessään on sosiaalisen kuntoutuksen keskeinen tavoite.
Asiakkaiden osallisuus myös palvelun kehittämisessä on nähty tärkeänä Kipinän alkuvuosista lähtien. Esimerkiksi kokemusasiantuntijoiden osaamista on käytetty kehittämisessä vuosien ajan. Kipinäryhmäläisiltä ovat myös tulleet ideat esimerkiksi Kipinäpuutarhasta sekä Fattaluuta-vertaispalveluohjaajatoiminnasta. Espoon sosiaalinen kuntoutus on toiminut ns. alustana asiakasosallisuuden mallien kehittämisessä, josta seuraavaksi esimerkkejä.
Yhteiskehittäjäryhmät sosiaalisessa kuntoutuksessa
Ensimmäinen Yhteiskehittäjäryhmä perustettiin sosiaalisessa kuntoutuksessa keväällä 2015 ja sen tavoitteena oli pilotoida, mitä on sosiaalinen kuntoutus yhteiskehittämisen muodossa ja samalla kehittää sosiaalipalveluja. (ks. Heidi Muurinen 2019.) Ryhmä laajeni kokeilusta kolmivuotiseksi ryhmäksi, jonka aikana luotiin yhteiskehittäjäryhmän malli, jota sen jälkeen jatkettiin aikuissosiaalityön ja sosiaalisen kuntoutuksen yhteistyönä.
Yhteiskehittäjä-ryhmässä asiakkaat ja työntekijät kehittävät palveluja yhdessä. Ryhmissä on korostunut tasavertaisuuden kokemus, kun asiakkaiden ja työntekijöiden tieto ja kokemukset ovat yhtä arvokkaita. Yhteiskehittäjäryhmissä on luotu mm. uusia toimintamalleja ja työmenetelmiä palveluihin
- Elämän värit-peli https://www.socca.fi/kehittamishankkeet/pelillisyyden_ja_leikillisyyden_toimintatapoja/elaman_varit_-toimintamalli/elaman_varit_-peli)
- Yhteiskehittäjäryhmistä lähti liikkeelle polkuja vertais- ja kokemusasiantuntijatoimintaan, muun muassa Espoon Fattaluutatoiminta
Vertaispalveluohjaajatoiminta sosiaalisen kuntoutuksen muotona (Toiminta Espoossa päättynyt)
Espoon Fattaluuta-toiminnan idea nousi esiin ensimmäisessä Yhteiskehittäjä-ryhmässä ja pilottikoulutus järjestettiin keväällä 2017. Espoon Fattaluuta-toiminta ja koulutukset olivat osa sosiaalisen kuntoutuksen ryhmätoimintaa –ja palvelua. Fattaluuta on koulutettu vertaispalveluohjaaja, joka toimii asiakkaiden apuna aikuissosiaalityössä ja vahvistaa toiminnan kautta omia voimavarojaan muita auttamalla. Tukena vertaispalveluohjaajilla on sosiaalisen kuntoutuksen yksilötyö sosiaaliohjaajalta sekä vertaistuki Fattaluuta-ryhmästä.
Koulutettujen kokemusasiantuntijoiden osaaminen
Sosiaalisen kuntoutuksen tiimissä on ollut alusta alkaen mukana kokemusasiantuntijoita. Sosiaalinen kuntoutus on toiminut ns. kehittämisalustana kokemusasiantuntijuuden kehittämisessä, josta toiminta on laajentunut myös aikuissosiaalityöhön.
Sosiaalisen kuntoutuksen palvelu
Sosiaalisen kuntoutuksen palvelun tavoitteena on vahvistaa asiakkaiden sosiaalista toimintakykyä, voimavaroja ja osallisuutta. Sosiaaliseen kuntoutukseen kuuluu sosiaaliohjaajan yksilötyötä sekä ryhmätoimintaa. Sosiaalinen kuntoutus on suunnitelmallista työskentelyä, joka suunnitellaan yksilöllisesti asiakkaan tavoitteen pohjalta.
Sosiaalisen kuntoutuksen tarve voidaan huomata eri tahoilla ja asiakas voi hakeutua itse palvelun piiriin. Sosiaalisen kuntoutuksen palvelu edellyttää aikuissosiaalityössä tehtyä palvelutarpeen arviointia. Kun asiakkaan omatyöntekijä on arvioinut asiakkaan kanssa hänen palvelutarpeensa ja asettanut alustavan tavoitteen sosiaaliselle kuntoutukselle, hän tekee ohjauksen sosiaalisen kuntoutuksen tiimille, jossa asiakasohjaukset käsitellään. Asiakkaan omatyöntekijä vastaa asiakasprosessin kokonaisuudesta.
Resurssit
Sosiaalinen kuntoutus on lakisääteinen palvelu, jota toteutetaan sosiaaliohjauksen keinoin. Espoon sosiaalisen kuntoutuksen mallissa sosiaalisen kuntoutuksen tiimiin kuuluu 3 sosiaalisen kuntoutuksen sosiaaliohjaajaa ja koordinaattori. Työtä johtaa tiimin esihenkilö (johtava sosiaalityöntekijä.)
Sosiaaliohjaajat vastaavat sekä yksilötyöstä että kuntoutusryhmistä ja ovat mukana kehittämistyössä. Sosiaalisessa kuntoutuksessa on olennaista huomioida työntekijäresurssit, jotta voidaan turvata laadukas asiakastyö, sillä sosiaalinen kuntoutus on palvelu, jota räätälöidään asiakkaan tavoitteen mukaisesti. Sosiaalisen kuntoutuksen asiakastyössä on olennaista asiakasmäärän kohtuullisuus ja riittävät työntekijäresurssit, koska suunnitelmallista, valmennuksellista ja jalkautuvaa sosiaalisen kuntoutuksen sosiaaliohjausta ei ole mahdollista tehdä "liukuhihnamaisesti" isoilla asiakasmassoilla. Suurella osalla asiakkaita kuntoutuspolku vaatii vähintään vuoden, ja maksimiaika puolitoista vuotta tulee helposti täyteen, sillä asiakkaiden elämäntilanteet ovat vaativia ja haasteet usein pidempiaikaisia.
Toteutus
Sosiaaliseen kuntoutukseen kuuluu kartoitusjakso, työskentelyvaihe ja päättämisvaihe. Maksimiaika kuntoutukselle on 18 kk. Tapaamiset ovat tiheimmillään kerran viikossa. Palvelua arvioidaan yhdessä asiakkaan ja aikuissosiaalityön omatyöntekijän kanssa.
Ennen kartoitusjaksoa tavataan yhteisessä aloitustapaamisessa omatyöntekijän, asiakkaan ja sosiaalisen kuntoutuksen sosiaaliohjaajan kesken.
Sosiaalisen kuntoutuksen työskentelyssä suunnataan usein kotoa ulos päin ja hyödynnetään toiminnallisuutta. Jalkautuva, liikkuva työ vaatii eri lailla työaikaa ja työn suunnittelua, kuin "perinteinen viranomaistyö" toimistolla.
Sosiaalisen kuntoutuksen työskentelyssä painottuu valmennuksellinen työote, jossa sosiaaliohjaaja tukee asiakasta kohti asiakkaan tavoitteita. Kuntoutuksen aikana pyritään vahvistamaan asiakkaan toimintakykyä ja voimavaroja, rakennetaan asiakkaan kanssa hänelle mielekästä ja toimivaa arkea. Työskentelyn aikana asiakas saa tietoa eri palveluista, voidaan tunnistaa sopivia palveluja, auttaa hakeutumaan niihin tai tukea toimintaan osallistumisessa. Yksilöllistä jatkopolkua rakennetaan asiakkaan ja verkoston kanssa jo sosiaalisen kuntoutuksen työskentelyvaiheen aikana.
Sosiaalisen kuntoutuksen ryhmätoiminta on suunnitelmallista, kuntoutuksellista toimintaa, joka tukee asiakkaan tavoitetta. Suunnitelmallisen ryhmän ohjaus edellyttää kahta ryhmänohjaajaa, mutta sosiaaliohjaajan kumppanina ryhmässä voi toimia esimerkiksi järjestön tai seurakunnan työntekijä tms.
Etäkuntoutuksen muotoja
Koronapandemian aikana Espoon sosiaalisessa kuntoutuksessa toteutettiin etäryhmiä. Sosiaalisen kuntoutuksen pääpaino on kuitenkin läsnäolevassa työskentelyssä, jossa hyödynnetään asiakkaan tilanteen mukaan etämuotoja, kuten puheluja, viestejä ja Teams-tapaamisia.
Kaikukortti
Kaikukortti on käytössä Espoon sosiaalisessa kuntoutuksessa. Kaikukortti on työväline, jolla voidaan tukea asiakkaan osallisuutta konkreettisesti ja helposti, koska kaikukortilla asiakas pääsee osallistumaan maksutta kulttuuritapahtumiin. Kaikukorttia hyödynnetään myös sosiaalisen kuntoutuksen ryhmissä.
Aiempia tutkielmia sosiaalisesta kuntoutuksesta ja
2023: Sosiaalinen kuntoutus monialaista tukea tarvitsevan aikuisen palvelupolulla - pääkaupunkiseudun sosiaalisen kuntoutuksen kartoitus, Hytti, Tytti 2023 Socca.
2020: "Ihminen pitää oppia tuntemaan." Sosiaalisen kuntoutuksen yksilötyön menetelmät, Kankaanniemi Reeta 2020
2018: Kokemuspalveluohjaus osaksi sosiaali- ja terveyspalveluja: -Espoon kokemuspalveluohjaajakoulutuksen kokeilu, Haatainen 2018 https://www.theseus.fi/handle/10024/145925
2016: Sosiaalinen kuntoutus: Työntekijöiden näkemyksiä määrittelystä, tarpeista ja toteutuksesta, Eskelinen 2016 https://www.theseus.fi/handle/10024/117388
Ryhmämuotoisen sosiaalityön jäljillä - kokemuksia kipinästä, näkökulmia asiakaslähtöiseen sosiaalityöhön, Lipponen/ HY 2015
Syksyn 2014 Nuorten Kipinä-ryhmän vaikutus asiakkaiden koherenssin tunteeseen, Niemi/Diak 2014
Ryhmämuotoista sosiaalityötä tutkimassa, Kipinää kartoittamassa, käytäntötutkimus, Lipponen/HY 2013.
Kansikuva
