Etäkonsultaatioiden toimintamalli, Satakunnan HVA (RRP, P4, I4 )
Etäkonsultaatioiden toimintamallissa on kuvattu Sata-alueen perusterveydenhuollon ja erikoistason lääkäreiden välinen ajanvarauksellinen konsultaatio. Konsultaatioita toteutettiin digitaalista eKonsultaatio-järjestelmää hyödyntäen videoyhteydellä.
Toimintamallin nimi
Etäkonsultaatioiden toimintamallissa on kuvattu Sata-alueen perusterveydenhuollon ja erikoistason lääkäreiden välinen ajanvarauksellinen konsultaatio. Konsultaatioita toteutettiin digitaalista eKonsultaatio-järjestelmää hyödyntäen videoyhteydellä.
Tavoitteena oli kehittää etäkonsultaatioiden toimintamalli, mikä on hyödynnettävissä laajasti eri alueen sosiaali- ja terveyspalveluissa.
Kestävän kasvun ohjelman rahoituksella tarkoitus oli purkaa koronakriisin aikana syntynyttä hoito-, kuntoutus- ja palveluvelkaa uudistamalla sosiaali- ja terveydenhuollon toimintamalleja ja ottamalla käyttöön uusia digitaalisia palveluja. Toimenpiteillä edistettiin perustason hoitotakuun toteutumista, kavennettiin eriarvoisuutta, panostettiin ongelmien nykyistä varhaisempaan tunnistamiseen ja vaikuttavampaan ennaltaehkäisyyn sekä vahvistettiin palveluiden laatua ja
kustannusvaikuttavuutta. (Suomen kestävän kasvun ohjelma)
Satakunnan hyvinvointialue muodostuu useista kunnasta ja sote-keskuksista. Toimintamallin kehittämisen aikana alueella tehtiin palveluverkkouudistusta. Etäisyydet kuntien ja eri toimipisteiden välillä olivat paikoitellen pitkiä. Myös sote-ammattilaisten saatavuudessa oli tunnistettu haasteita. Alueen väestörakenne oli ikääntyvä. Sairastavuus Satakunnassa oli valtakunnallisesti hieman muuta maata suurempaa. Oli myös todettu, että ennaltaehkäisevän tuen palveluita oli alueella liian vähän ja raskaammat tuki- ja hoitomuodot korostuivat. Terveydenhuoltolain määrittämät hoitoon pääsyn rajat olivat toimintaa ja kehittämistä ohjaavia tekijöitä. (Kestävän kasvun Satakunta 2 hankesuunnitelma)
Satakunnan hyvinvointialueen haasteena olivat myös hajanaiset tietojärjestelmät. Potilastietojärjestelmiä oli toimintamallin kehittämisen aikana vielä useita. Järjestelmiä oltiin kuitenkin yhtenäistämässä. Digitaalisia palveluita oli lisätty ja niiden käyttöä haluttiin edelleen vahvistaa. Tärkeää oli, että yleisesti palveluiden kehittäminen kohdistui koko hyvinvointialuetta kattavaksi.
Palveluiden kehittämisessä asiakkaan rooli palvelun toimivuuden, käytettävyyden, saatavuuden ja saavutettavuuden sekä asiakkaalle koituvien vaikutusten näkökulmasta oli merkityksellistä. Mitä varhaisemmassa vaiheessa asiakas otetaan mukaan palveluiden kehittämiseen, sitä todennäköisemmin palvelu vastaa asiakkaan tarpeisiin. Palveluihin osallistuminen ja vaikuttaminen on asiakkaan oikeus. Asiakkaan osallistamista oman hoitonsa suunnitteluun ja toteutukseen on tärkeä mahdollistaa. Satakunnassa tätä oli vahvistettu myös sote-keskusten tiimimalli toiminnan kehittämisessä.
Toimintatapojen yhtenäistäminen ja uudistaminen nähtiin alueella erittäin merkityksellisinä paitsi hyvinvointialueelle siirtymisen jälkeisenä tarpeena että myös taloudellisesti haastavan tilanteen näkökulmasta. Digitaalisten palvelujen vahvistamisella vastattiin alueen strategisiin linjauksiin. Toimintatapoja ja prosesseja oli arvioitava kriittisesti ja uudistettava.
Pilottia suunniteltaessa hanketoimijat ja järjestelmätoimittaja korostivat asiakkaan mukaan kutsumisen mahdollisuutta etäkonsultaatioita tehtäessä. Asiakkaan mukaan kutsuminen videokonsultaatioon olisi mahdollisesti vahvistanut asiakkaan osallisuutta oman hoitonsa suunnitteluun ja toteutukseen, mikä oli myös tiimimallitoiminnan periaatteita sote-keskuksissa. Asiakkaan mukaan kutsuminen tapahtumaan olisi lisännyt asiakkaan mahdollisuutta kuulla tilanteestaan erikoislääkärin näkemys ja asiakas olisi voinut itse kertoa tilanteestaan suoraan erikoislääkärille sekä mahdollisesti esittää lisäkysymyksiä. Kuulluksi tulemisen tunne saattaa paitsi lisätä asiakkaan motivoitumista ja sitoutumista omaan hoitoonsa, vahvistaa myös turvallisuuden tunnetta sekä luottamusta. Asiakkaan mukana oleminen voi vähentää sote-keskuksen lääkärin tarvetta olla asiakkaaseen erikseen yhteydessä asiakkaan kuullessa tapahtuman aikana erikoislääkärin näkemyksen, ja hoitosuunnitelma voidaan tehdä yhdessä. Etäkonsultaatio voi siis säästää lääkärin työaikaa. Myös hoidon aloitus saattaa nopeutua. Erikoislääkäriä asiakkaan mukana oleminen voi auttaa eri tavoin konsultaatioihin vastaamisessa. Asiakkaan näkeminen videoyhteydellä, kysymysten esittäminen suoraan asiakkaalle tai asiakkaan kuuleminen häntä koskevissa asioissa, voivat helpottaa suositusten ja ohjeiden antamista.
Pilottia suunnitellessa keskusteltiin asiakasosallisuudesta ja sen merkityksestä sekä siitä, että järjestelmän käyttö mahdollisti asiakkaan kutsumisen konsultaatiotapaamiseen. Asiakas olisi voinut osallistua tapaamiseen ilman matkustuskustannuksia, vaikka kotisohvalta. Asiakkaan osallistumiseen ei oltu pilotoinnin ajankohtana kuitenkaan valmiita. Tahtotila oli ainakin alkuvaiheessa pitäytyä ammattilaisten välisessä konsultoinnissa. Muutos koettiin mahdollisesti liian suureksi.
Koska asiakasta ei otettu mukaan konsultaatiotapaamisiin ja osalliseksi toiminnan kehittämistä, ei sen lisäarvosta pilotissa saatu tietoa.
Toimintamallia ei otettu käyttöön. Toiminnan juurruttamisen mahdollistamiseksi toteutui osittain niitä asioita ja huomioitiin tekijöitä, joilla on vaikutusta siihen, että toimintamalli jää pysyvään käyttöön. Toimintamallin kehittämisessä olisi erityisesti pitänyt huomioida kaikkien eri osapuolten vahvempaa osallistumista ja sitoutumista. Suurempi panostus käytännön toteutukseen, henkilöstön opettamiseen, tukemiseen ja innostamiseen olisi voinut tukea juurtumista. Yksittäisten koulutusten järjestäminen ei takaa henkilöstön sitoutumista. Myös tehokas ja jatkuva seuranta sekä arviointi pilotin ajan olisi saattanut tukea paremmin toimintamallin käyttöön ottamista.
Etäkonsultaatioita järjestelmän kautta toteutettiin pilotin aikana yhteensä 13 kertaa. Sisätautilääkärin arvion mukaan näistä noin 3–5 koettiin onnistuneen. Haastateltavan mukaan epäonnistumisiin vaikutti ainakin tekniset haasteet, joita käyttöönoton alussa ilmeni kirjautumisen osalta. Kirjautumisen ongelmat saatiin korjatuksi noin 1,5 viikon kuluessa niiden havaitsemisesta ja nämä liittyivät käyttöönoton alkuun. Koska arviointikysymyksiin ei sote-keskuksista saatu vastausta jäi arviointi puutteelliseksi. Pilottiin osallistunutta sisätautilääkäriä haastateltiin puhelimitse.
Sisätautilääkäriltä saadun palautteen mukaan järjestelmään kirjautuminen ja sen käyttö oli helppoa. Etäkonsultaatioissa ei avattu kameroita, koska sote-keskusten lääkäreillä ei ilmeisesti lopulta ollut kameran käytön mahdollisuutta tai sitä ei oltu totuttu käyttämään. Pilotissa ei kokeiltu asiakkaan kutsumista paikalle sote-keskukseen tai etäosallistumista kotoa käsin, joten videokuvan käyttöä ei myöskään pidetty tarpeellisena. Toteutuneissa etäkonsultaatioissa sisätautilääkärin arvion mukaan kokemukset kokonaisuutena olivat molemmin puolin hyvät. Tarvittaessa myös käytön tukea oli tarjolla ict-palveluista puhelimitse. Sovellusaisantuntijat olivat sitoutuneet vastaamaan yhteydenottoihin etäkonsultaatioiden ajankohtina. Yhteydenottoja ict-palveluihin tuli muutama ja asia ei tavallisesti lopulta koskenut teknistä ongelmaa tai epäselvyyttä järjestelmän käytössä. Yhteydenotot koskivat tilannetta, jossa sisätautilääkärin konsultaatioaikataulussa ilmeni epäselvyyksiä. Konsultaatioajankohdat saattoivat unohtua tai niiden peruttamisen tarpeesta esimerkiksi vuosiloman takia ei muistettu ilmoittaa aikoja hallinnoivalle henkilölle. Tähän tilanteeseen johti mahdollisesti puutteet johtamisessa, sitoutumisessa ja käytön vähäisyys.
Lähtotilanteeseen nähden (konsultaatioita toteutettiin usein puhelimitse ilman erillistä ajan varaamista, konsultaatiot tulivat usein tilanteissa, jolloin konsultoitavalla lääkärillä oli muu työtehtävä kesken, konsultoitavat asiat olivat usein haastavia)haastateltavan mukaan pilotissa toteutettu toimintamalli vaikutti antaneen viitteitä siihen, että toimintamalli saattaisi tuoda helpotusta nykytilanteeseen. Aikaa olisi mahdollisesti paremmin keskittyä konsultoitavan asiakkaan tilanteeseen ennalta lähetettyjen asiakastietojen ja /tai siihen varatun ajan ansiosta. Mahdollisesti myönteisiä vaikutuksia saattaisi olla myös tehtävien lähetteiden ja/tai palautuvien lähetteiden määrään.
Olisi ollut mielenkiintoista tietää, aiheuttiko nykyinen toimintamalli (lähtötilanne) viivettä esimerkiksi hoidon jatkuvuuteen. Mielenkiintoista olisi ollut arvioida myös sitä, olisiko toimintamallilla ollut vaikutuksia lääkäreiden osaamisen lisääntymiseen. Varattujen etäkonsultaatioiden määrä jäi kuitenkin niin pieneksi, ettei tämän aineiston perusteella voida tehdä yleistyksiä toiminnan hyödyistä tai haitoista. Myöskään etäkonsultaatioaikojen määrän tarkoituksenmukaisuudesta tai niille suunniteltujen ajankohtien sopivuudesta sote-keskusten lääkärien työhön ei saatu tietoa tai vahvistusta. Saatujen kokemusten perusteella näyttää siltä, että etäkonsultaatioiden toteutus siten, kuin se pilotissa suunniteltiin ja toteutettiin, ei vaikuta toimineen. Pilotin alkuvaiheen tekniset haasteet vaikuttivat mahdollisesti esimerkiksi lääkäreiden motivaatioon ja sitoutumiseen. Pilotin aikana myös sote-keskuksen johdossa tapahtui vaihdoksi, millä saattoi osaltaan olla vaikutuksia pilotin onnistumiseen esimerkiksi muutosjohtamisen näkökulmasta.
Sisätautilääkärin kuvaama nykytilanne sekä konsultaatiopyyntöihin vastaamiseen liittyvät haasteet tuovat esiin tarpeen muuttaa etäkonsultaatioiden toimintatapoja. Ajastetut etäkonsultaatiot eivät välttämättä palvele akuutteja tarpeita. Olisi ollut hyödyllistä selvittää myös tarjottujen konsultaatioaikojen määrä ja riittävyys. Mikäli konsultaatiokäytänteitä kehitetään myöhemmin, vaikutusten seuranta lähetemääriin sekä palautettujen lähetteiden määriin on hyvä pitää mielessä. Tämä vaatii pidempää seurantaa ja laajempaa käyttöä.
Pilotin päätyttyä todettiin, ettei etäkonsultaatiota eKonsultaatio järjestelmää hyödyntäen haluta jatkaa.
Kansikuva
