Etälääkäritoiminta Kymenlaaksossa
Etälääkäritoiminnalla on tarkoitus nopeutta hoitoon pääsyä ja purkaa hoitojonoja. Toiminta käsittää sekä etälääkärin konsultaation, että etälääkärin vastaanoton käytön Kymsoten asiakasohjauksen ensilinjassa. Asiakkaat ohjautuvat palveluun hoidontarpeen arvion kautta.
Toimintamallin nimi
Etälääkäritoiminnalla on tarkoitus nopeutta hoitoon pääsyä ja purkaa hoitojonoja. Toiminta käsittää sekä etälääkärin konsultaation, että etälääkärin vastaanoton käytön Kymsoten asiakasohjauksen ensilinjassa. Asiakkaat ohjautuvat palveluun hoidontarpeen arvion kautta.
Digi/etälääkäritoiminta on jaettu konsultti- ja etälääkäritoimintaan. Konsulttilääkäri on jatkuvasti hoitajien käytössä ja valmiina vastaamaan konsultaatioihin. Etälääkäri pitää ajanvarauksellisia etävastaanottoja erikseen sovitusti.
Ohjautuminen perustuu hoitajan tekemään hoidontarpeen arviointiin. Hoidontarpeen arvioinnin yhteydessä määritellään tarvitaanko lääkärin konsultaatiota, riittääkö konsultaatio vai tarvitaanko lääkärin etävastaanotto. Hoitaja arvioi myös asiakkaan soveltuvuuden etävastaanotolle ja toteutetaanko etävastaanotto puhelimitse vai videoyhteydellä.
Hoitaja voi ottaa etälääkärin mukaan asiakaskontaktiin konsultaatiovaiheessa tai varata asiakkaalle ajan etälääkärin vastaanotolle.
Kymenlaakson hyvinvointialue toimii Kymenlaakson alueella, jonka väkiluku on n. 170 000 asukasta. Väestön ikääntyminen Kymenlaaksossa aiheuttaa lisääntyvää hoidon tarvetta ja siihen vastataan yhä pienenevillä resursseilla. Lisäksi Koronapandemia on lisännyt hoitovelkaa ja hoitojonoja kasvattaen palveluihin pääsyn odotusaikoja. Kansallisessa päätöksenteossa on asetettu velvoite 7 vrk:ssa kiireettömään hoitoon pääsemiseksi.
Kymenlaakson hyvinvointialueella asiakasohjaus on keskitetty asiakaspalveluyhtiön toiminnaksi. Lääkäreiden vastaanottopalveluiden saatavuudessa ollut huomattavia ongelmia Kymenlaakson alueella.
Kohderyhmänä kaikki Kymenlaakson asukkaat, jotka hoidon tarpeen arvioinnin kautta voidaan ohjata lääkärin etävastaanotolle tai joiden asian edistäminen vaatii hoitajan kautta toteutettavaa etälääkärin konsultaatiota.
Asiakasohjaustoiminnan henkilöstöä koulutetaan ja sitoutetaan toimintamalliin sekä heille luodaan edellytykset ja työympäristö toiminnan toteuttamiseen.
Asiakkaille luodaan vahvan tiedottamisen ja viestinnän kautta tietoisuus mahdollisuudesta käyttää vaihtoehtoista digitaalista palvelua.
Toiminta on aloitettu 6/2022 ja ensimmäisten kuukausien aikana on onnistuttiin ohjaamaan n. 1500 asiakaskontaktia / kk etäpalveluihin.
Etälääkäripilotin aikana lääkäreiden etävastaanottoja oli keskimäärin yli 650 kuukaudessa. Lisäksi etälääkärit hoitivat konsultointeja ja reseptin uusintoja. Kaikkiaan kuukausitasolla etälääkäreiden toimesta tehtiin noin 2150 potilastehtävää. Käyttöaste etälääkärin vastaanotoilla on ollut erittäin hyvä. Kaikki tarjotut etävastaanottoajat ovat täyttyneet.
Etälääkäri toimintamalli voidaan nähdä rekrytointivalttina ja yhtenä ratkaisuna työntekijä resurssipulaan hyvinvointialueella. Työtapa ei ole paikkaan sidottu, jolloin ammattilainen voi toteuttaa palvelua myös muualta kuin kymenlaaksosta. Asiakaspalautteen perusteella palvelun NPS (Net Promoter Score) indeksi oli vuoden 2023 osalta 45,8 ja asiakkaista 88,8% koki saaneensa tarvitsemansa avun palvelun kautta (n=6742). Vuositasolla etälääkäri toimintamallin kautta hoidetaan yli 25000 potilastehtävää. Etälääkäritoiminta on helpottanut tilannetta terveysasemien vastaanottopalveluissa.
Kymenlaakson hyvinvointialueen ja Etelä-karjalan hyvinvointialueen yhteinen keskitetty asiakasohjaus teki Etelä-Karjalan hyvinvointialueen kanssa etälääkäritoiminnan vaikuttavuuden arviointia. Tuloksista ilmenee, että konsulttilääkäri ratkaisee 74% tapauksista ilman lähivastaanottoa. Konsulttilääkärin potilaista vain 10% ohjataan yhteispäivystykseen. Etävastaanotoilla hoidetuista potilaista 72% hoituu ilman lähivastaanottoa. Yhteispäivystykseen ohjautuu vain 9% etävastaanotolla hoidetuista potilaista. Etävastaanottojen laskennallinen kustannussäästö verrattuna lähivastaanottoon 4 kuukauden ajalta on 43%. Nämä tulokset ovat suuntaa antavia myös kymenlaakson hyvinvointialueen osalta. Vastaavan selvityksen tekeminen identtisestä toimintamallista kymenlaakson alueella ei ole järkevää eikä kustannustehokasta.