Etäluettavan verenpainemittarin käyttöönotto kotihoidossa

Etäluettavaa verenpainemittaria testattiin yhdellä Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän kotihoitoalueella KOHTI-Hankkeessa. Tarkoituksena oli saada asiakkaan mittaama verenpainelukema ammattilaiskäyttäjien nähtäville kotihoidon tekoälyalusta Gillieen 

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Toimintamallin nimi
Etäluettavan verenpainemittarin käyttöönotto kotihoidossa
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Etäluettavaa verenpainemittaria testattiin yhdellä Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän kotihoitoalueella KOHTI-Hankkeessa. Tarkoituksena oli saada asiakkaan mittaama verenpainelukema ammattilaiskäyttäjien nähtäville kotihoidon tekoälyalusta Gillieen 

Toteutuspaikka
Päijät-Hämeen hyvinvointialue, Kotiin vietävät palvelut
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Päijät-Hämeen hyvinvointialue
Päijät-Häme
Toimintamallin rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)
Toimintamallin kokonaisuus
Liitteet ja linkit
Tässä videossa esitellään etäluettavia verensokeri- ja verenpainemittareita.

Tekijä

Jukka Grip

Luotu

30.01.2023

Viimeksi muokattu

06.09.2023

icon/chevron-down Created with Sketch. Toimintamallin kuvaus

Ratkaisun perusidea **

Toimintamallin kuvauksella lukija saa käsityksen siitä, miten etäluettava verenpainemittari otetaan käyttöön kotihoidon asiakkailla, millaista kouluttamista se vaatii ja millaisia tietojärjestelmäintegraatiota sen toteuttaminen vaatii.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Kohderyhmänä toimivat yhden Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän kotihoitoalueen asiakkaat (10). Asiakkaat saivat laitteet käyttöönsä pilotin ajaksi ja osana käytön arviointia heiltä kysyttiin palautetta laitteiden käytöstä.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

Käytäntöön vieminen alkaa asiakkaiden tunnistamisella. Etäluettavan verenpainemittarin kohdalla tällaisia asiakkaita olivat esimerkiksi lääkeautomaattiasiakkaat, joiden verenpainetta seurattiin säännöllisten kotihoidon käyntinä. Asiakkaan toimintakyky täytyi olla sellainen, että verenpaineen mittaus onnistui itsenäisesti.

Henkilöstön osalta tarvittiin koulutusta siitä, miten mittari toimii sekä miten integraatio taustajärjestelmään tehtiin, jotta mittauslukeman siirtyminen oli mahdollista. Toimintamallin kehittämisen aikana tämän koulutuksen suoritti KOHTI-Hankkeen projektissa työskentelevät hoitajat. 

Käyttöönotettu mittari oli sellainen, mikä ei vaatinut asiakkailta tai hoitajalta muita toimenpiteitä kuin mansetin asettamisen sekä mittauspainikkeen painamisen.

Tietojärjestelmäintegraation osalta tarvittiin sekä laitteisto- että ohjelmistotoimittajien työpanosta rajapintojen muodostamiseen ja virheettömään toimintaan. Tällaiseen integraatioon, kuten muihinkin samankaltaisiin, täytyy panostaa resursseja valmiiden ratkaisujen puuttuessa.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

Asiakkaiden näkökulmasta laite mahdollisti ajasta riippumattoman mittauksen ja vaivattoman tulosten siirtymisen kotihoidolle

Hoitajat arvioivat mittarin (jokseenkin) hyödylliseksi ja soveltuvaksi työssään kotihoidossa. Kirjaamiseen käytettyä aikaa laite säästää, jos tiimissä on sovittu ettei tuloksia tarvitse siirtää Gilliestä Lifecareen. Etäluettava mittari mahdollistaa oikeiden mittaustulosten tarkistamisen pilvipalvelusta – laitteen nähtiin potentiaalisesti vähentävän tulosten kirjaamisessa tapahtuvaa virheen mahdollisuutta lisäten hoidon laatua. Mitattujen tulosten reaaliaikainen siirtyminen pilvipalveluun parantaa mahdollisuutta verenpaineen seurantaan ja reagoida siihen

Laitteella havaittiin potentiaalia käyntien määrän vähentämiseen, kun asiakasvalinta on tehty oikein - Käyntien kestossa voi ilmetä marginaalinen vaikutus tulosten kirjaamiseen kuluneen ajan säästöstä. Verenpaineen mittaus on yleistä kotihoidon asiakkailla – toisaalta asiakaskäyntejä on usein tiheämmin kuin tarve mitata verenpainetta (käynnit sisältävät usein muita tehtäviä). Käyntejä voidaan määrätä verenpaineen seurantaan myös säännöllisen kotihoidon ulkopuolelle (potentiaali ehkäistä uusi asiakkuus)

Vinkit toimintamallin soveltajille **

Teknologia toimii hyvin kyseisellä käyttäjäryhmällä, mutta se vaatii huolellista asiakasvalintaa. Asiakkaat myös täytyy opastaa laitteen käyttöön, mikä vaatii resursseja kotihoidolta. 

Henkilöstön kouluttaminen vaatii resursseja niin tekniikan kuin motivaationkin osalta. Uuden teknologian käyttö täytyy opastaa hyvin ja sen hyödyt palvelujärjestelmälle täytyy olla selkeitä. 

Organisaatiossa täytyy miettiä, miten häiriötilanteet ja hälytysten koordinointi (korkea/matala) verenpaine vastuutetaan. Tarkoituksena on ollut seurata trendien muutoksia ja ei niinkään yksittäistä verenpainepainelukemia. Pitää siis miettiä, kuka lukemia seuraa pitkällä tähtäimellä.

Toimintamallin on sovellettavissa myös toisille asiakasryhmille ja esimerkiksi avoterveydenhuoltoon, jossa asiakas/potilas voisi lähettää lukemia ammattilaisten saataville yksinkertaisella mekanismilla. Kotihoidon osalta asiakasvalinnan perusteella käyttäjäryhmä voi jäädä liian pieneksi, jotta se oikeuttaisi kehittämiseen asetetut resurssit.

 

Kansikuva
Etäluettava verenpainemittari

Kehittämisen vaihe

icon/launch Created with Sketch. Valmis

Kohderyhmä