Etätuki tarkoittaa etäyhteyksillä toteutettavaa ohjausta, neuvontaa sekä tukea. Etätukea voi hyödyntää esimerkiksi osana erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden itsenäistä asumista.
Toimintamallin nimi
Etätuki tarkoittaa etäyhteyksillä toteutettavaa ohjausta, neuvontaa sekä tukea. Etätukea voi hyödyntää esimerkiksi osana erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden itsenäistä asumista.
Etätuen valmistelu
Etätuen valmistelu toteutetaan yhdessä digitoimijan kanssa. Valmistelu käynnistyy olemassa olevien digilaitteiden tarkastamisella. Tavoitteena on havainnoida soveltuvatko laitteet etäkohtaamiseen. Soveltuvia laitteita ovat älylaitteet (tabletti, älypuhelin) sekä kameralla ja mikrofonilla varustettu tietokone. Lisäksi tarvitaan riittävän
nopea internet-yhteys.
Etäyhteysalustan valintaan vaikuttaa sen käyttötarkoitus. On tärkeää selvittää, millaisia vaatimuksia alustalta edellytetään. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla käytettävän alustan tulee olla tietosuojallinen ja –turvallinen. Lisäksi kannattaa
selvittää millaisia vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia etätuen toteuttamiseen on käytettävissä. Alustan valintaa tehdessä on tärkeää varmistaa sen soveltuvuus digitoimijan käyttöön.
Valmisteluun kuuluu olennaisena osana etäalustan käytön harjoittelu yhdessä digitoimijan kanssa. Harjoittelu kannattaa aloittaa kasvokkain ja sisällyttää siihen esimerkiksi etäyhteyteen liittyminen, alustan ominaisuuksiin tutustuminen ja yhteyden
katkaiseminen. Harjoittelun yhteydessä sovitaan myös se, mihin tarkoitukseen etätukea käytetään ja kuinka usein kohtaamisia on. Lisäksi sovitaan kokeilujakson arviointipäivä.
Etätuen toteutus
Toteutuksen aikana digitoimija ja ammattihenkilö kirjaavat kokemuksiaan etäkohtaamisista. Kirjaaminen tapahtuu jokaisen kohtaamisen jälkeen. Tarkoituksena on tuottaa tietoa mahdollisista muutostarpeista. Tarpeelliset muutokset on tärkeä
havaita ja toteuttaa sovitun kokeilujakson aikana. Tällä tavoin kokeilua voidaan tarkastella myös oppimisen ja kehittymisen näkökulmasta.
Etätuen arviointi
Sovitun kokeilujakson päättyessä digitoimija ja ammattihenkilö arvioivat yhdessä toteutunutta. Arvioinnin avulla havaitaan onko etäkohtaaminen sopiva tapa digitoimijalle tuen ja ohjauksen saamiseen ja halutaanko etäkohtaamisia jatkaa. Mikäli
etäkohtaamisia jatketaan, tehdään uusi suunnitelma ja sovitaan seuraavan arvioinnin ajankohta. Jatkuvan yhteisen arvioinnin avulla etätuki räätälöityy entistä yksilöllisemmin digitoimijan tarpeita vastaavaksi kohtaamistavaksi.
Teknologia ja digitaalisuus ovat tuoneet mukanaan uusia muotoja osallisuuteen, toimijuuteen ja kokonaisvaltaiseen kansalaisuuteen. Lisäksi se on tuonut mukanaan uudenlaisia kohtaamisen muotoja ja sitä kautta tuonut uusia ulottuvuuksia palveluiden asiakaslähtöiseen räätälöintiin.
#Ihan Diginä! -hankkeen kehittämistoiminnan kokeilut ovat omalta osaltaan pyrkineet tukemaan digitalisaation tuottamiin mahdollisuuksiin tarttumista.
Etätuen kokeiluja toteutettiin neljässä eri yhteisössä ja ne olivat kestoltaan noin kolme kuukautta. Kehittäjäkumppaneina toimi seitsemän ammattihenkilöä ja seitsemän digitoimijaa.
Kokeilut käynnistyivät alkukartoituksella, jossa selvitettiin osallistujien olemassa oleva digiosaaminen ja käytettävissä olleet digilaitteet. Kokeiluissa digitoimijat käyttivät omia, jo olemassa olleita älylaitteitaan (tabletti, älypuhelin).
Ammattihenkilöillä oli puolestaan käytössä mikrofonilla ja kameralla varustetut työtietokoneet. Kokeilujen videoneuvottelualusta oli tietosuojallinen ja –turvallinen.
Osallistujat tallensivat ajatuksiaan kokeilusta kokemuskirjausten avulla, jotka tehtiin jokaisen etäkohtaamisen yhteydessä. Kirjauksia oli mahdollista tehdä kuvatuetuilla ja sähköisillä lomakkeilla. Kokemuskirjausten avulla kartoitettiin
etäkohtaamiseen liittyneet tunteet, kohtaamisen kesto ja aihe sekä onnistumiset ja mahdolliset tekniikkaan liittyneet haasteet. Lisäksi osallistujat arvioivat etäyhteyden soveltuvuutta asian hoitamiseen. Kokemuskirjauksia kertyi yhteensä
81 kappaletta.
Etätuen toimintamallin muotouttamisessa hyödynnettiin kokemuskirjausten lisäksi osallistujien väli- ja loppuhaastatteluja.
Kokemuskirjausten ja haastattelujen perusteella etäyhteyden käyttö koettiin hyödylliseksi ja toimivaksi tavaksi kohdata. Tapaamisten aiheet vaihtelivat yksilöllisten tarpeiden mukaan. Eniten etätukea hyödynnettiin yksilöllisessä arjen suunnittelussa esimerkiksi asiointikäyntien ennakoinnissa, asiakirjojen täydentämisessä ja arkisissa keskusteluissa. Kohtaamiset toteutuivat 1-2 kertaa viikossa ja olivat kestoltaan puolesta tunnista tuntiin. Teknisissä haasteissa korostuivat yhteysongelmat kuten esimerkiksi heikko kuvayhteys tai yhteyden yllättävä katkeaminen.
Kokeiluissa riittäväksi yhteysnopeudeksi osoittautui 4G.
Kokeilun koettiin vahvistaneen digitoimijoiden ja ammattihenkilöiden digitaitoja. Digitaitojen kasvu tuotti positiivisia vaikutuksia myös kohtaamisten kulkuun; tunnelma rentoutui ja aiheet monipuolistuivat. Myös yksilölliset tarpeet ja toiveet
tulivat kokeilun edetessä selkeämmin esiin ja niihin pystyttiin vastaamaan paremmin.
Kansikuva
