Festaripörssi: Festareille vapaaehtoiseksi
Festaripörssissä vapaaehtoistyötä festivaalei tarjottiin etenkin toisen asteen opiskelijoille Tätä tuettiin tarjoamalla muutaman päivän koulutuksia ja vertaistutorointia, joilla opittiin festareilla tarvittavia taitoja.
Perustiedot
Toimintamallin nimi
Festaripörssissä vapaaehtoistyötä festivaalei tarjottiin etenkin toisen asteen opiskelijoille Tätä tuettiin tarjoamalla muutaman päivän koulutuksia ja vertaistutorointia, joilla opittiin festareilla tarvittavia taitoja.
Toimintamalli lyhyesti
Festaripörssi kehitti kahtena toimintavuonnaan toimintamallin, jolla syrjäytymisvaarassa olevia nuoria rohkaistaan vapaaehtoistyöhön ja sitä kautta työelämätaitojensa kohentamiseen. Toimintamalli toteutettiin kahteen kertaan, vuosina 2016 ja 2017. Toiminnan keskeiset vaiheet olivat kampanjointi nuorten suuntaan, nuorille järjestettävät koulutukset ja ohjatut osallistumiset festivaaleille vapaaehtoistyöntekijöinä. Nuorten tukena oli koko prosessin ajan mentoreiksi nimettyjä ohjaajia, jotka auttoivat nuoria ilmoittautumisessa, kouluttautumisessa ja vapaaehtoistyössä. Toiminta evaluoitiin kummankin toimintavuoden jälkeen kehittämistoimenpiteitä varten.
Nuorten syrjäytymisriskistä on muodostunut tärkeä yhteiskuntapoliittinen huolenaihe, johon on viime vuosina kiinnitetty suurta huomiota. Syrjäytymisuhan alla on arvioitu Suomessa olevan kymmeniä tuhansia nuoria.
Festaripörssi kehittämishankkeessa tarksteltiin sitä, missä määrin vapaaehtoistyö rockfestivaalien kaltaisissa yleisötapahtumissa voi ehkäistä nuorten syrjäytymistä. Prosessissa yli 200 nuorta lähti koulutettuina ja mentoreiden tukemina vapaaehtoistyöhön erilaisille festivaaleille.
Tapahtumat tarvitsevat vapaaehtoisia monista syistä ja talkooväen saatavuus on useimmille festivaalijärjestäjille elintärkeä asia. Saatavuuden yksi ulottuvuus on tarve vapaaehtoisjoukon uusiutumiseen. Mukaan halutaan aina uusia ikäpolvia ja kohderyhmiä, koska uskollisinkin talkoojoukko ikääntyy, väsyy tai voi jossain vaiheessa suunnata kiinnostuksensa muualle.
Festaripörssissä syrjäytymisvaarassa oleville nuorille annetaan eväitä toimia festivaaleilla vapaaehtoistyössä ja luotiin verkkopalvelu, josta tapahtumatuottajat voisivat poimia tarvitsemansa vapaaehtoiset. Tavoitteena oli win-win-tilanne, jossa nuoret saisivat arvokasta kokemusta ja tärkeitä taitoja ja tapahtumat saisivat rekrytoitua helpommin päteviä vapaaehtoisia.
Festaripörssiin osallistuville nuorille tarjottiin ilmaiseksi hygieniapassin, järjestyksenvalvonnan, asiakaspalvelun, työturvallisuuden tai ensiavun koulutus. Koulutukseen osallistuneiden nuorten koulutustaustan skaala oli laaja. Iältään nuoret olivat 15–29-vuotiaita sillä rajoituksella, että järjestyksenvalvojakoulutukseen osallistuvien nuorten oli oltava 17 vuotta täyttäneitä ja kortin poliisiviranomaiselta lunastaessaan täysi-ikäisiä. Mallia pilotoitiin kahtena eri vuonna, joista jälkimmäisenä osallistujia haettiin etenkin maahanmuuttajataustaisille nuorille suunantulla kampanjoinnilla.
Hanke innosti laajalti festivaaleja mukaan. Toimintamallin yksi ulottuvuus on nettisivu, jolle etsittiin kaupallista toimijaa jatkajaksi.
Festaripörssi-hankkeen tavoitteena oli myös rohkaista syrjäytymisvaarassa olevia nuoria jatkamaan vapaaehtoistyöskentelyä hankkeen jälkeen. Mentoreiden tuki vapaaehtoiseksi haluaville nuorille madalsi kynnystä lähteä vapaaehtoiseksi. Ilmoittautuminen vapaaehtoiseksi ennestään tuntemattomaan tapahtumaan, mahdollinen matkustaminen ja erityisesti työskentely tapahtumassa uusien ihmisten kanssa ovat varsin vaativia kynnyksiä ylitettäviksi. Hanke mahdollisti mentoreiden avulla tuleviin vapaaehtoistöihin, työpaikkoihin ja ihmisiin tutustumisen ainakin jonkin verran etukäteen, mikä madalsi kynnystä.
Festaripörssi vaikuttaisi hyödyttävän eniten työ- ja opiskelumarkkinoilla heikommassa asemassa olevia nuoria. Mitä vähemmän 86 nuorella oli koulutusta, sitä tärkeämpi Festaripörssikokemus hänelle oli.
Evaluointiaineiston mukaan ne, joilla oli matalampi koulutustaso, arvostivat eniten työkokemusta, mutta korkeammin koulutetut osallistujat arvostivat koulutusta. Joillekin koulutuksessa olleille nuorille heidän saamansa osaamistodistus merkitsi aivan konkreettisesti palkallisten työkeikkojen saamista tai alustavasti luvatun työtehtävän varmistumista. Kaikille jonkin koulutuksen saaneille tuloksena oli vähintäänkin yksi merkintä lisää ansioluetteloon. Merkityksetöntä ei ollut myöskään läpimenneen kokeen tuottama onnistumisen riemu ja loppuun saattamisen tunne. Sen saattoi koulutustilanteissa paikalla olleena silminnähden havaita.
Peräti 92 prosenttia osallistuneista oli sitä mieltä, että he tekivät merkityksellistä työtä festivaaleilla. Joutavanpäiväisiin ja tylsiin töihin ei joutunut juuri kukaan: tästä kertoo sekin, että joka kolmannella työtä oli liikaa. Työ festivaaleilla oli nuorimmille osallistujille siinä mielessä erityisen merkityksellistä, että juuri he kokivat vapaaehtoistyössä ylittäneensä itsensä ja juuri heille työ oli ollut yllättävän rankkaa fyysisesti. Työpäivät olivat pitkiä eikä aina päässyt edes syömään silloin kun olisi toivonut. Avoimen palautteen mukaan kuitenkin tärkeintä oli selviytyminen hektisestä festivaalityöstä. Kokonaisuutena tutkimusaineistomme piirtävät festaripörssistä erittäin positiivisen kuvan.
Kansikuva
