Hammashoitovaunu suun terveydenhuollossa, Satakunnan hyvinvointialue (RRP, P4, I1)

Hammashoitovaunu kehittää palveluiden saavutettavuutta toiminta-alueella. Vaunussa on valmius palvella perushammashoidon toimenpitein asiakaspintaa. Mallissa korostuu palveluiden tuottaminen alueilla, jossa kiinteää palveluverkkoa supistetaan. 

Toimintamallin nimi
Hammashoitovaunu suun terveydenhuollossa, Satakunnan hyvinvointialue (RRP, P4, I1)
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Hammashoitovaunu kehittää palveluiden saavutettavuutta toiminta-alueella. Vaunussa on valmius palvella perushammashoidon toimenpitein asiakaspintaa. Mallissa korostuu palveluiden tuottaminen alueilla, jossa kiinteää palveluverkkoa supistetaan. 

Toteutuspaikka
Satakunnan hyvinvointialue
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Satakunnan hyvinvointialue
Toimintamallin rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)

Tekijä

Topi Nyman

Luotu

11.11.2024

Viimeksi muokattu

3.9.2025
Ratkaisun perusidea

Toimintamallina hammashoitovaunu, joka on kehitetty Satakunnan hyvinvointialueella. Tämän hankkeen tavoitteena on parantaa suun terveydenhuollon saavutettavuutta erityisesti alueilla, joissa perinteiset palvelut eivät ole helposti saatavilla tai kiinteitä hoitopisteitä joudutaan sulkemaan.  

Tarkoituksena on vastata hyvinvointialueen palveluverkoston supistamisen asettamiin haasteisiin. 

Toimintaympäristö

Hammashoitovaunun toimintaympäristö on vaativa ja monimuotoinen, ja siihen vaikuttavat poliittiset, taloudelliset, tekniset sekä sosiaaliset tekijät. Hyvinvointialueiden päätökset resursoinnista ja palveluiden kohdentamisesta määrittävät, minne vaunu sijoitetaan ja kuinka usein se palvelee eri alueita. Viranomaisyhteistyö pelastuslaitoksen, ympäristötoimen ja lääkintälaitetekniikan kanssa asettaa vaatimuksia tarkastusten, huoltojen ja turvallisuustoimenpiteiden osalta. Taloudellisesti liikkuva yksikkö on kustannustehokas ratkaisu erityisesti haja-asutusalueilla, joissa kiinteän hammashoitolan ylläpito ei ole mahdollista, mutta toiminta on riippuvainen hyvinvointialueiden budjeteista ja resurssien riittävyydestä. Tekninen ja turvallisuuteen liittyvä toimintaympäristö korostaa hoitoyksikön, röntgenlaitteiden, tietotekniikan ja välinehuollon moitteetonta toimintaa potilasturvallisuuden takaamiseksi.

Sosiaalisesti ja yhteiskunnallisesti hammashoitovaunu edistää palvelujen saavutettavuutta ja yhdenvertaisuutta erityisesti lasten, nuorten, ikääntyneiden ja syrjäseudulla asuvien osalta. Väestörakenteen muutokset, kuten ikääntyminen ja ennaltaehkäisevän suun terveydenhuollon tarve, lisäävät palvelujen kysyntää. Hyvin organisoidulla liikkumisella vastataan kasvavaan tarpeeseen tilanteessa, jossa kiinteitä toimipisteitä harvenee, ja vaunu mahdollistaa palvelujen tuottamisen erilaisissa väestökeskittymissä. Hammashoitovaunu on varusteltu perushammashoidon instrumentein ja siinä voidaan toteuttaa perustasoiseen hammashoitoon kuuluvia toimenpiteitä. Toimintaympäristössä annetaan sekä suuhygienistin, että hammaslääkärin palveluita. 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmänä hammashoitovaunulle ovat lapset ja nuoret, ikääntyneet, haja-asutusalueiden ja syrjäseutujen asukkaat sekä henkilöt, joille liikkuminen kiinteisiin toimipisteisiin on vaikeaa esimerkiksi heikkojen kulkuyhteyksien vuoksi. Erityisesti nämä ryhmät hyötyvät siitä, että palvelu tuodaan lähemmäs heidän arkeaan ja hoitoon hakeutumisen kynnyksiä madalletaan. Tavoitteena on koronan aiheuttaman hoitovelan purku ja toiminnan jatkaminen osana suun terveydenhuollon palveluverkkoa.

Asiakkaita on osallistettu kehittämistyöhön muun muassa palautekyselyillä ja pilottivastaanotoilla ja  vaunun kehitysvaiheessa asiakasraadeilla, joissa on kerätty kokemuksia palvelun sujuvuudesta, hammashoitovaunun toimintaympäristöstä ja liikuntarajotteiden huomioonottamisessa. Lisäksi hammashoidon esihenkilöstö on käyttänyt palveluverkon suunnitelmaa reittien ja aikataulujen suunnittelussa, jotta palvelu kohdistuu mahdollisimman oikeudenmukaisesti ja vastaa todelliseen tarpeeseen. Näin asiakasymmärrys ei jää vain yleiselle tasolle, vaan se ohjaa konkreettisesti hammashoitovaunun toiminnan suunnittelua ja kehittämistä.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Hammashoitovaunun toimintamallin juurruttaminen ja vakiinnuttaminen edellyttää suunnitelmallisia tehtäviä, resursseja sekä vaiheittaista prosessia. Toiminnan sujuvuuden ja tehokkuuden kannalta keskeistä on logistiikan hallinta, sillä oikeanlaisten palvelualueiden valinta varmistaa asiakasvirtojen tasaisuuden ja korkean käyttöasteen. Käyttöastetta on seurattava ja optimoitava jatkuvasti. Hammashoitovaunun siirrot toteuttaa hyvinvointialueen pelastustoimi turvallisuuden takaamiseksi, ja aseptiseen toimintaan on kiinnitettävä erityistä huomiota, jotta välineistö on aina saatavilla ja potilastyö turvallista.. Likaisten ja puhtaiden instrumenttien logistiset ratkaisut on toteutettava jouhevasti, ilman että hoitotoiminta keskeytyy.

Keskeiset tehtävät toimintamallin käyttöönottoon ja  juurruttamiseen:

  • Reittien ja aikataulujen vakiointi palveluverkon tarpeiden mukaisesti sekä käyttöasteen seuranta.
  • Vaunun varustelun ja aseptisten toimintatapojen varmistaminen päivittäiseksi rutiiniksi.
  • Henkilöstön palvelualoittaisen pysyvän työtiimin kokoaminen ja sitouttaminen uuteen toimintaympäristöön, joka on uusi konsepti hammashoidossa.
  • Turvallisuuden takaaminen (RTG, välinehuolto, vesijärjestelmä, paloturvallisuus) yhteistyössä viranomaisten kanssa.
  • Alueellinen viestintä asiakastietoisuuden lisäämiseksi, jotta vaunun palvelut tunnetaan ja niitä osataan käyttää.
  • Hoitosuunnitelmien jatkuvuuden varmistaminen yhteistyössä kiinteiden hoitoloiden kanssa, vaikka vaunu siirtyy seuraavalle alueelle.

Vaadittavat resurssit käyttöönottoon:

  • Aika: suunnitteluun, pilotointiin ja henkilöstön perehdyttämiseen.
  • Henkilöstö: monialainen tiimi (hammaslääkäri, suuhygienisti, hammashoitaja, välinehuoltohenkilöstö, siivouspalvelu, kuljetuspalvelut).
  • Rahoitus: varmistaminen hyvinvointialueen toimesta, palvelutuotantoon siirtämisen jälkeen.
  • Osaaminen: kliininen ammattitaito, aseptiikka, tekninen huolto-osaaminen, asiakaslähtöinen palvelu uudessa toimintaympäristössä sekä logistiikan hallinta.

Prosessi ja vaiheet:

  1. Suunnittelu ja valmistelu: reittien ja aikataulujen määrittely, vaunun varustelu ja henkilöstön kokoaminen ja koulutus.
  2. Pilotointi: toiminnan testaaminen rajatulla alueella, asiakaspalautteen ja henkilöstön kokemusten kerääminen.
  3. Arviointi: pilotin tulosten analyysi ja toimintamallin hienosäätö.
  4. Laajentaminen: palvelun laajentaminen koko hyvinvointialueelle, alueellisen viestinnän vahvistaminen.
  5. Vakiinnuttaminen: toimintatapojen sisällyttäminen osaksi normaalia palveluverkkoa, hoitosuunnitelmien jatkuvuuden turvaaminen ja jatkuva seuranta mittareiden avulla.
Vinkit toimintamallin soveltajille

Toimintamallin soveltaminen hammashoitovaunun avulla vaatii käytännössä monipuolisia resursseja ja osaamista. Ensinnäkin tarvitaan monialainen  sitoutunut henkilöstöresurssi: hammaslääkärit, suuhygienistit ja hammashoitajat tuottavat hoidon. Välinehuoltohenkilöstö yhdessä kuljetuspalveluiden kanssa varmistavat hammashoitovälineistön saatavuuden hammashoitovaunussa. Pelastustoimi toteuttaa vaunun siirrot ja tukee vaunun teknisessä toimivuudesta. Lisäksi taloudelliset resurssit ovat merkittäviä, sillä vaunun ylläpito, huolto, polttoaine, välinehuolto ja varustelu muodostavat huomioon otettavia kustannuksia. Huomioitavaa kuitenkin on, ettei hammashoitovaunun toimintaa ole suunniteltu siirrettäväksi päivittäin vain siirtoja tapahtuu 3-9 viikon välein. 

Osaaminen on kriittinen edellytys: kliinisen työn lisäksi henkilöstö tarvitsee perehdytystä aseptisiin käytäntöihin, tekniseen laiteosaamiseen ja logistiikan hallintaan, sillä liikkuva hoitoyksikkö eroaa kiinteästä toimintaympäristöstä.

Toimintamalli on sovellettavissa myös eri kohderyhmille ja toimintaympäristöihin. Hammashoitovaunu soveltuu hyvin lasten ja nuorten ennaltaehkäisevään hoitoon, ikääntyneiden hammashuollon turvaamiseen sekä syrjäseudulla asuvien hoidon saatavuuden parantamiseen. Perusidea on yleistettävissä myös muille terveyspalveluille, joissa liikkuvat yksiköt voivat täydentää palveluverkkoa esimerkiksi neuvola-, perusterveys- tai kuntoutuspalveluissa, mutta ne vaativat kukin omanlaisensa liikkuvan välineen.

Käytännön kokemusten perusteella keskeisiä sudenkuoppia, joita kannattaa välttää, ovat logistiikan aliarvioiminen, henkilöstön sitouttamisen puutteet ja tiedonkulun ongelmat. Jos aikataulutus ja siirrot eivät toimi, vaunun käyttöaste jää alhaiseksi. Jos henkilöstö ei saa riittävää perehdytystä eikä koe työympäristöä toimivaksi, sitoutuminen voi heikentyä. Lisäksi on vältettävä hoitosuunnitelmien katkeamista, kun vaunu siirtyy alueelta toiselle – tähän tarvitaan saumatonta yhteistyötä kiinteiden toimipisteiden kanssa. Myös alueellinen viestintä on kriittistä: ilman riittävää tiedottamista asiakkaat eivät tiedä palvelun olemassaolosta tai aikatauluista.

Yhteenvetona voidaan todeta, että toimintamallin soveltaminen vaatii riittäviä resursseja, osaamisen varmistamista ja huolellista logistiikan suunnittelua. Malli on monistettavissa eri kohderyhmille ja toimintaympäristöihin, mutta onnistuminen edellyttää henkilöstön sitouttamista, koulutusta, asiakaslähtöistä viestintää sekä hoitoketjujen jatkuvuuden varmistamista.

Kansikuva
Perävaunu, jonka kyljessä on hampaan kuva.

Kehittämisen vaihe

Kehitteillä

Ilmiöt

Kohderyhmä