Hykke -toimintamalli, Satakunnan hyvinvointialue (RRP, P4, I1)
Erityistason palveluista ja muista palveluista siirtyville työikäisille mielenterveys- ja päihdekuntoutujille suunnattu palvelu. Toiminta perustuu tavoitteelliseen ryhmätoimintaan sekä yksilötapaamisiin.
Toimintamallin nimi
Erityistason palveluista ja muista palveluista siirtyville työikäisille mielenterveys- ja päihdekuntoutujille suunnattu palvelu. Toiminta perustuu tavoitteelliseen ryhmätoimintaan sekä yksilötapaamisiin.
Hykke on erityistasolta ja muista palveluista siirtyville mielenterveys- ja päihdeasiakkaille tarkoitettu perustason palvelu. Toiminta on tavoitteellista ryhmätoimintaa ja tarvittaessa yksilötapaamisia. Kohderyhmänä ovat työikäiset mielenterveys- ja päihdeasiakkaat, jotka siirtyvät Hykke-toimintaan muista palveluista kuten psykiatrian palveluista tai perustason palveluista.
Hykke-toiminta perustuu toipumisorientaatioon, jossa asiakas osallistuu aktiivisesti oman elämänsä suunnitteluun. Toiminta on määräaikaista ja asiakkaiden kanssa pohditaan alusta alkaen heille itselleen mielekkäitä polkuja, jotka voivat olla esimerkiksi työelämään suuntautumista, harrastuksia, 3. sektorin toimintaa tai toiminnalliseen kuntoutukseen osallistumista.
Hykken asiakkaaksi tullaan lähettävän ammattilaisen yhteydenoton kautta. Hykkestä lähetetään esitietolomake, jonka lähettävä ammattilainen täyttää yhdessä asiakkaan kanssa. Tämän jälkeen on aloitustapaaminen, jossa ovat asiakas ja tarvittaessa lähettävä ammattilainen. Sovitaan yksilötapaaminen palvelutarpeen arviointia varten. Palvelutarpeen arvioinnin jälkeen aloitetaan työskentely ryhmä- ja yksilökäynteinä (ks. Hykken palvelupolku).
Hykken toiminta-alue on Satakunnan hyvinvointialue. Hyvinvointialueen mielenterveys- ja päihdepalveluita vahvistetaan ja palveluiden painopistettä siirretään erityispalveluista perustason palveluihin. Tavoitteena on poistaa päällekkäisiä toimintoja ja vähentää erityistason psykiatrisen hoidon tarvetta.
Asiakkaat tulevat Hykke-toimintaan hyvinvointialueen ammattilaisen ohjaamina erityis- ja perustason palveluista. Tavoitteena on asiakkaille oikea-aikaiset, yhtenäiset ja tarpeenmukaiset palvelut.
Hykken asiakkaita ovat työikäiset mielenterveys- ja päihdekuntoutujat, jotka ovat siirtymässä erityistason tai muista palveluista perustason mielenterveys- ja päihdepalveluihin. Asiakkailla voi olla pitkäaikaissairauksia, haastavia elämäntilanteita tai arjessa selviytymisen haasteita, joihin palvelussa tarjotaan tukea. Toiminta sopii asiakkaille, jotka hyötyvät ryhmätoiminnasta sekä yksilöllisestä tuesta.
Asiakkaita on osallistettu toiminnan suunnitteluun keräämällä palautetta toiminnasta sekä toiveita ryhmätoiminnan sisällöstä. Ryhmätoiminta tarjoaa asiakkaille mahdollisuuden kokemusten jakamiseen muiden kanssa.
Toiminnan onnistunut käynnistäminen vaatii johdon sitoutumista. Toiminnasta viestimiseen on syytä kiinnittää erityistä huomiota jotta ammattilaiset tietävät palvelusta ja osaavat ohjata siitä hyötyvät asiakkaat palveluun. Asiakasohjautuvuutta palveluun edesauttaa selkeät toimintaohjeet ja tiedot palvelusta.
Aikaa ja resursseja on hyvä varata ryhmätoiminnan suunnitteluun sekä asiakkaiden sujuvaan siirtymiseen muista palveluista Hykken asiakkaaksi. Ryhmätapaamiset järjestetään viikottain (1,5h), jonka lisäksi tulevat tarvittavat yksilötapaamiset, asiakaskontaktoinnit, suunnittelutyö, kirjaaminen sekä moniammatillinen yhteistyö muiden yhteistyötahojen kanssa.
Toiminnalla on vahvistettu perustason mielenterveys- ja päihdepalveluita ja tarjottu muista palveluista siirtyville asiakkaille tarkoituksenmukaisempaa palvelua perustasolla. Näin erityistason resursseja on voitu suunnata tarkoituksenmukaisemmin.
Toimintamalli on joustava. Ammattilaisilla on mahdollisuus konsultoida asiakkaita lähettävää tahoa, mikä on osaltaan mahdollistanut asiakkaiden sujuvan siirtymän palvelusta toiseen. Palvelun mukautumiskyky näkyy myös yksilötyössä - tarvittaessa yksilötyö voi toteutua kotikäynteinä tai etäyhteyksin asiakkaan tarpeet huomioiden.
Asiakkaiden jatkopolut Hykkestä ovat olleet hyvin erilaisia keskenään - jatkopolkuina on ollut muun muassa järjestötoiminta, vapaaehtoistyö, kuntouttava työtoiminta sekä siirtymät työelämään.
Kansikuva
