ICF- Rakenteinen toimintakyvyn arvioinnin ja kirjaamisen malli Päijät-Hämeen hyvinvointialueella (RRP, P4, I4)
Ammattilaiset arvioivat ja kirjaavat asiakkaan/potilaan toimintakykyä rakenteisesti asiakas- ja potilastietojärjestelmään hyödyntäen ICF-luokitusta ja yhteisiä kirjaamiskäytäntöjä.
Model name
Ammattilaiset arvioivat ja kirjaavat asiakkaan/potilaan toimintakykyä rakenteisesti asiakas- ja potilastietojärjestelmään hyödyntäen ICF-luokitusta ja yhteisiä kirjaamiskäytäntöjä.
Päijät-Hämeen hyvinvointialueella kehitetty toimintamalli ohjaa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia asiakkaan tai potilaan toimintakyvyn rakenteisessa arvioinnissa ja kirjaamisessa. Malli perustuu kansainväliseen ICF-viitekehykseen ja tukee kansallisia linjauksia. Tavoitteena on parantaa toimintakykytiedon yhdenmukaisuutta, löydettävyyttä ja hyödynnettävyyttä palveluprosesseissa, päätöksenteossa ja toisiokäytössä.
Päijät-Hämeen alueella kehitettiin Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hankkeessa perustason sosiaali- ja terveyspalveluja osana Suomen kestävän kasvun ohjelmaa (Kestävät ja vaikuttavat sote-palvelut Päijät-Hämeessä, RRP2). Tämän hankkeen myötä Päijät-Hämeessä on otettu käyttöön muun muassa moniammatilliset tiimimallit Hollolan, Asikkalan ja Padasjoen sote-keskuksissa sekä kehitetty monipalveluasiakkaan palvelupolkua.
Hoidon jatkuvuusmalli (RRP4) jatkaa vuonna 2023 päättynyttä Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeessa tehtyä työtä. Mallissa kehitetään ja otetaan käyttöön erilaisia digitaalisia työkaluja hoidon jatkuvuuden ja palvelujen saatavuuden parantamiseksi. Digitoteutuksessa painotetaan olemassa olevien ratkaisujen, kuten Päijät-Sote -sovelluksen ja Lifecare-asiakas- ja potilastietojärjestelmän, tehokkaampaa hyödyntämistä.
Toimintakyvyn arvioiminen on keskeistä sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön potilas- ja asiakastyössä. Toimintakyky määrittää tarvittavaa hoitoa, kuntoutusta, palvelun tarvetta ja etuuksia. Ammattilaisen tekemällä toimintakyvyn arvioinnilla selvitetään myös palvelun tai hoidon vaikutuksia. THL on linjannut, että tulevaisuudessa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten tulisi kirjata toimintakykytietoa rakenteisesti niin, että potilaan tai asiakkaan toimintakykytieto olisi helpommin löydettävissä eri järjestelmistä sekä hyödynnettävissä toisiokäytössä.
THL suosittelee, että toimintakykytiedon tuottamiseen käytetään jatkossa kansainvälistä toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälistä luokitusta (International Classification of Functioning, Disability and Health), ICF:ää. ICF on viitekehys, jonka mukaan ihminen on biopsykososiaalinen kokonaisuus ja se huomioi toimintakyvyn kaikki ulottuvuudet.
Ammattilaisten tuottama toimintakykytieto kirjataan tällä hetkellä asiakas- ja potilastietojärjestelmiin vapaana tekstinä muun tekstin sekaan, jolloin oleellista toimintakykytietoa on vaikea löytää. Asiakas- ja potilastietojärjestelmät eivät myöskään sisällä vielä rakenteisen toimintakykytiedon kirjaamiseen vaadittavia rakenteita. Tämän vuoksi hankkeen aikana on selvitetty, millaisia erilaisia digitaalisia ratkaisuja markkinoilla on tarjolla, joiden avulla ammattilaiset voisivat tehdä suositusten mukaisia kirjauksia asiakas- ja potilastietojärjestelmään.
Kehittämistyöhön vaikuttavat tiiviisti kansalliset ohjauslinjaukset, hyvinvointialueiden rahoitus, väestörakenteen muutos, ammattilaisten työn arki sekä asiakkaiden muuttuvat tarpeet. ICF:n käyttöönotto rakenteisen toimintakykytiedon kirjaamisessa vastaa moniin näistä yhteiskunnallisista haasteista, mutta onnistuminen edellyttää laajaa sitoutumista, selkeitä rakenteita ja arjen tuen varmistamista.
Poliittiset ja lainsäädännölliset tekijät Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukset, kuten hyvinvointialueiden muodostaminen ja STM:n kansalliset kehittämislähtökohdat (esim. sote-palveluiden digitalisaatio, yhdenvertaisuus ja vaikuttavuus), ohjaavat kehittämistä vahvasti. THL:n suositus ICF-luokituksen käyttöönotosta on keskeinen osa tätä kehystä. Myös EU:n elpymis- ja palautumissuunnitelma (RRP) asettaa paineita näyttöperusteiselle ja tiedolla johdetulle kehittämiselle.
Taloudelliset tekijät Hyvinvointialueiden tiukka talous ohjaa resurssien tehokkaaseen käyttöön. Vaikuttavuuden ja tarpeen määrittely sekä palvelujen kohdentaminen edellyttävät luotettavaa ja yhtenäistä tietopohjaa. Rakenteinen toimintakykytieto tukee tätä, mutta sen käyttöönotto vaatii investointeja koulutukseen ja järjestelmäratkaisuihin.
Yhteiskunnalliset ja sosiaaliset tekijät Väestön ikääntyminen, monisairastavuus ja palvelutarpeiden kasvu edellyttävät asiakaslähtöisiä ja integroituneita palveluita. ICF:n avulla toimintakykyä voidaan kuvata yhdenmukaisesti eri asiakasryhmien tarpeisiin. Palvelujen saavutettavuus ja oikea-aikaisuus paranevat, kun toimintakykytieto on helposti hyödynnettävissä.
Kulttuuriset ja ammatilliset tekijät ICF haastaa nykyisiä työkäytäntöjä ja vaatii muutosta ammattilaisten ajattelutavassa. Koulutus, ohjeistus ja toimiva muutosjohtaminen ovat ratkaisevassa asemassa. Tarvitaan organisaatiokohtaisia tukirakenteita sekä arjen mahdollisuuksia uuden toimintatavan omaksumiseen.
Ympäristötekijät ja kestävä kehitys Digitaaliset ratkaisut voivat lisätä toiminnan ekologista kestävyyttä esimerkiksi vähentämällä matkustustarvetta ja paperityötä sekä tehostamalla resurssien käyttöä. Näin toimintatapojen kehittäminen tukee myös kestävän kehityksen periaatteita sote-palveluissa.
Toimintamallin kohderyhmänä ovat Päijät-Hämeen hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset, jotka arvioivat asiakkaidensa tai potilaidensa toimintakykyä ja kirjaavat tietoa asiakas- ja potilastietojärjestelmiin.
Toimintamallin kehittäminen pohjautuu kansallisiin linjauksiin ja THL:n ohjaukseen, ei suoraan henkilöstön omaan aloitteeseen. Tämä on herättänyt huolta muutoksen vaikutuksista työmäärään ja kirjaamisen ajankäyttöön. Kehittämistyössä onkin tunnistettu tarve vahvaan tukeen ja viestintään, jotta muutos ymmärretään osaksi vaikuttavampaa, asiakaskeskeisempää toimintaa.
Asiakasymmärryksen kerryttäminen
Asiakasymmärrystä on kartutettu monin tavoin:
- Koulutuksissa ja yksikkövierailuissa on keskusteltu toimintakykytiedon hyödyntämisestä, kirjaamisen haasteista ja ICF:n soveltamisesta arjen asiakastyössä.
- Kirjaamiskäytäntöjen nykytilan kartoitus on paljastanut, että toimintakykyä kuvataan usein hajanaisesti ja pääosin vapaana tekstinä, jolloin tietoa on vaikea hyödyntää jatkossa vaikuttavuuden arviointiin tai palvelusuunnitteluun.
- ICF-käytön tuen tarpeita on selvitetty ammattilaisilta, mm. koulutustarpeiden, työkalujen ja käytännön soveltamisen näkökulmasta.
Osallistaminen
Henkilöstöä on osallistettu kehittämiseen useilla tavoilla:
- Yksikkökohtaisissa prosesseissa ammattilaisia on kannustettu pohtimaan, miten ICF:n käyttö näkyisi omissa palveluketjuissa. Kehittämistyöhön on tarjottu tukea hanketyöntekijöiltä.
- Pilotoinneissa ja kokeiluissa ammattilaiset ovat testanneet rakenteista kirjaamista ja kuvanneet kokemuksiaan. Palaute on koskenut muun muassa ICF:n käyttöön liittyvää asennoitumista, koettua hyötyä ja vaikutusta omaan työhyvinvointiin. Piloteissa on myös selvitetty henkilöstön näkemyksiä jatkokehityksestä ICF:n mukaisen toimintakyvyn kuvaamisen ja kirjamisen näkökulmasta.
Toimintamallin juurruttaminen osaksi ammattilaisten arjen työtä vaatii organisaatiossa vahvaa tahtotilaa sekä päälliköiden ja esihenkilöiden sitoutumista muutoksen johtamiseen työarjessa. Ammattilaisille on suunnattava koulutusta ja muutoksen jalkautumiseksi myös muita tukitoimia sekä oikeat työvälineet ja ratkaisut jolla rakenteinen kirjaaminen onnistuu mahdollisimman vaivattomasti asiakas- ja potilastietojärjestelmään.
Hankkeessa olemme huomioineet nämä haasteet seuraavilla toimenpiteillä:
- ICF-osaamisen edistämiseksi henkilöstöllä on ollut mahdollisuus osallistua ICF-koulutuksiin, jotka tuotettiin yhteistyössä LAB ammattikorkeakoulun kanssa. Koulutuksia on ollut yhteensä 10 joista yksi koulutus suunnattiin päälliköille ja esihenkilöille.
- Juurruttamisen ja osaamisen lisäämiseksi rakennettiin organisaation digitaaliselle osaamisen kehittämisen alustalle ICF-verkkokurssi. Siihen liitettiin hankerahoituksella hankittu käyttöoikeus 1 vuoden ajaksi LAB-ammattikorkeakoulun opettajan ICF-luentoihin, jotka olivat saman sisältöiset kuin lähikoulutuksessa.
- Viestinnän tehostamiseksi toimintamallissa luotiin ICF-koulutuksen käyneistä ammattilaisista koostuva osaajaverkosto. Osaajaverkoston jäsenet listättiin ICF-toimintakykykirjaamisen TEAMS-kanavalle. Se toimii jatkossa ICF-toimintakyvyn arvioinnin ja kirjaamisen- ajankohtaisten asioiden tiedottamisen sekä yleisen keskustelun kanavana.
Ammattilaisille suunnatut ICF koulutukset ovat olleet lähes saman sisältöisiä. Ne suunniteltiin niin, että saman ikäryhmän parissa työskentelevät osallistuisivat samaan koulutukseen. Tätä pidettiin ohjausryhmässä tärkeänä lähtökohtana, että koulutukseen osallistuvilla olisi mahdollisuus keskustella ja verkostoitua toistensa kanssa. Koulutukset suunnattiin kolmelle kohderyhmälle: ikääntyneiden, aikuisten ja lasten parissa työskenteleville. Mutta tämä ei ollut ehdoton sääntö koulutukseen osallistumiselle, mukaan sai ilmoittautua vaikka juuri sen koulutuksen kohderyhmään ei nimellisesti kuuluisikaan.
Verkkokurssi avattiin kesäkuussa 2025 kaikille hyvinvointialueen työntekijöille organisaation omalle digitaaliselle osaamisen kehittämisen alustalle. Sen tarkoitus oli mahdollistaa henkilöstön ICF osaamisen kehittäminen ja lisätä osaajia toiminnassa ilman osallistumista lähikoulutukseen. Sen sisältö koottiin niin, että verkkokurssin suorittanut ammattilainen saa oleellisen tiedon ICF:stä ja sen käytöstä hyvinvointialueella tiiviissä paketissa. Verkkokurssi toimii myös yhtenä käytön tuen kanavana ammattilaisille jonne kerätään ICF:ään liittyvät ajankohtaiset ohjeistukset ja organisaatiossa sovitut käytännöt.
ICF-toimintakykykirjaamisen TEAMS-kanavalla toteutettiin osaajaverkostolle useita kyselyitä joilla kartoitettiin kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. TEAMS-kanavalla järjestettiin myös erilaisia avoimia ICF-tapaamisia joissa henkilöstöä on tiedotettu hankkeessa tapahtuvista asioista ja muista ICF:ään liittyvistä ajankohtaisista asioista (ICF-infot, ICF-tukitunnit)
ICF:n käyttöönoton prosessi
ICF:n käyttöönotto alkaa kun tulosalueen johto tai yksikön esihenkilö tekee päätöksen, että ICF otetaan käyttöön. Tämän jälkeen suositeltavaa on, että kirjaamisesta vastavat tai muut vastaavissa tehtävissä olevat avainhenkilöt osallistuvat ICF-koulutukseen (lähikoulutuksen mahdollisuus vuonna 2025) . Tämän jälkeen koulutuksen käynyt ammattilainen liitetään osaajaverkoston jäseneksi ja hänellä on riittävä osaaminen siihen että hän, omassa yksikössään pystyy yhdessä esihenkilön kanssa käynnistämään ICF.n käyttöönottoa.
ICF:n käyttöönotto vaatii, että yksikön kirjaamisohjeistukset päivitetään ja yhdessä henkilöstön kanssa pohditaan mitä ICF:n kuvauskohteita on tarpeen käyttää toimintakyvyn kuvaamisessa ja arvioinnissa.
Kansikuva
