Ikääntyneiden etsivän työn malli Päijät-Hämeessä, Päijät-Hämeen hyvinvointialue, (RRP, P4, I1)
Päijät-Hämeen hyvinvointialue, kunnat sekä 3.sektori kehittävät toimintamallin ikääntyneiden etsivään työhön. Sen avulla ikääntyneet saavat tarpeitaan vastaavaa varhaista tukea, jolloin raskaampien palveluiden tarve ja hoitoon hakeutuminen vähenee.
Huoli ikääntyneiden syrjäytymisestä ja syrjäytymisvaarasta on lisääntynyt Päijät-Hämeen hyvinvointialueella erityisesti koronapandemian seurauksena. Alueen ikääntyneistä tehdyissä ilmoituksissa sosiaalihuollon tarpeesta korostuu etenkin sosiaalisen toimintakyvyn heikkeneminen ja syrjäytymisen uhka.
Päijät-Hämeen alueella on useita toimijoita, jotka tekevät etsivän vanhustyön kaltaista työtä. Toiminta on kuitenkin ollut pirstaleista. Tämän lisäksi niukkenevat resurssit haastavat niiden iäkkäiden ihmisten auttamista, joiden ongelmat ovat ehtineet kasautua. Ikääntyneiden parissa työskentelevät eri sektoreiden toimijat näkevätkin ammattilaisten välisen tiiviin yhteistyön vastauksena vanhuusiän syrjäytymisen ennaltaehkäisyyn. Yhteistyön tekemistä tulisi kuitenkin aktiivisesti lisätä.
Päijät-Hämeessä on nähty tarve kehittää ennaltaehkäisevää ja etsivää toimintaa ikäihmisten tuen tarpeisiin vastaamiseksi. Oikea-aikainen tuki ehkäisee ongelmien kasaantumista ja vähentää raskaampien palveluiden tarvetta. Ikääntyneiden parissa työskentelevillä eri sektoreiden ammattilaisilla on kuitenkin huoli siitä, että varhaisen tuen tarpeessa olevat ikääntyneet henkilöt eivät ohjaudu saatavilla olevan avun piiriin. Päijät-Hämeen hyvinvointialue kerrytti lähtötilanteen ymmärrystä ongelmasta tutkimuksellisen kehittämistyön (Ruuhijärvi 2023) avulla. Se kuvasi ikääntyneen syrjäytymiseen johtavia tekijöitä sekä selvitti juurisyyt sille, miksi syrjäytyneitä tai syrjäytymisvaarassa olevia ikääntyneitä ei tavoiteta Päijät-Hämeen hyvinvointialueella. Kehittämistyö on nähtävissä linkin Syrjäytyneiden ja syrjäytymisvaarassa olevien ikääntyneiden tunnistamisen ja tavoittamisen tutkimuksellinen kehittäminen Päijät-Hämeen hyvinvointialueella kautta.
Ikääntyneiden etsivän työn kehittäminen yhdessä alueen kuntien ja 3. sektorin kanssa on osa Päijät-Hämeen hyvinvointialueen ikääntyneiden palveluiden järjestämissuunnitelmaa. Suunnitelman ydintavoite on arvokas ikääntyminen omaehtoisesti, kestävästi ja laadukkaasti. Lisäksi hyvinvointialuestrategia painottaa luottamuksen avulla rakennettua, sujuvaa yhteistyötä alueen kuntien, yhteisöjen ja valtionhallinnon kanssa – asukkaiden parhaaksi.
Kehittäjäjoukkoon kuuluu Päijät-Hämeen alueen diakoniatyöntekijöitä, alueen kuntien senioriohjaajia ja hyvinvointikoordinaattoreita, sekä edustajia ikääntyneiden parissa toimivista järjestöistä, vanhusneuvostoista ja Päijät-Hämeen hyvinvointialueen ikääntyneiden asiakasohjauksesta ja gerontologisesta sosiaalityöstä. Kehittäjäjoukkoon kuuluu n. 40 henkilöä.
Kehittäjäjoukko ideoi ja suunnittelee ikääntyneiden etsivän työn mallin konkreettisia toimintatapoja, koordinaatiota sekä paikallisten verkostojen roolia. Lisäksi ensimmäisessä työpajassa kehittäjäjoukko nimesi yhteistyössä huomioon otettavia asioita, jotka ohjaavat yhteistä työskentelyä.
Tavoitteena on, että Päijät-Hämeeseen on luotu järjestelmällinen malli ikääntyneiden etsivään työhön. Tarkoituksena on tunnistaa ja tavoittaa erityisesti syrjäytymisvaarassa olevia ikääntyneitä henkilöitä oikea-aikaisen, varhaisen tuen mahdollistamiseksi. Tällöin ongelmat eivät ole ehtineet kasautua ja ratkaisut merkityksellisen elämän rakentamiseksi löytyvät helpommin ikäihmisen ja ammattilaisen tasavertaisen työskentelyn tuloksena.
Toimintamallin avulla eli Päijät-Hämeen hyvinvointialueen sekä eri sektoreiden ammattilaisten välisellä yhteistyöllä
- 65 vuotta täyttäneiden kotiin eristäytyminen Päijät-Hämeen hyvinvointialueella vähenee; syrjäytynyt tai syrjäytymisvaarassa oleva ikääntynyt tulee löydetyksi.
- Syrjäytyneiden tai syrjäytymisvaarassa olevien ikääntyneiden osallisuuden tunne vahvistuu, ja sosiaalinen, psyykkinen sekä fyysinen toimintakyky paranee.
Päijät-Hämeeseen on luotu järjestelmällinen malli ikääntyneiden etsivään työhön
- Kyllä/Ei
- Verkostokysely mallin toimivuudesta (asteikolla 1-5, tavoite vähintään 4), toteutuu loppusyksystä 2025.
Jotta mallin avulla voidaan ehkäistä vanhuusiän syrjäytymistä, tuen tarpeessa olevat ikääntyneet henkilöt tulee tavoittaa oikea-aikaisesti. Jotta kehittämistyö etenee oikeaan suuntaan, sen tueksi on tärkeää saada arviointitietoa jo ennen varsinaisen lopullisen mallin muodostumista. Tämän vuoksi Päijät-Hämeen hyvinvointialue hakee kehittämistyön tueksi kokemuksia gerontologisessa sosiaalityössä tehtävästä ikääntyneiden etsivästä työstä.
Erityisen mielenkiinnon kohteena on, onko ikääntynyt hyötynyt löydetyksi tulemisen jälkeen kunnan tai 3. sektorin tarjoamasta tuesta vai onko jo kriisiytynyt elämäntilanne vaatinyt sosiaali- ja terveyspalveluja.
- Eteenpäin ohjautumisten jakautuminen löydetyksi tulemisen jälkeen eri sektoreiden välillä (%): tavoitteena on, että enintään 20 % löydetyksi tulleista ikäihmisistä ohjautuu sosiaali- ja terveyspalveluihin.
Tärkeimpänä toimenpiteenä on luoda tiivis verkosto kuntien, järjestöjen, seurakuntien ja sote-palveluiden kesken yhteisen toimintamallin muodostamiseksi.
Toimintamalli rakentuu verkoston jäsenten yhteistyönä Päijät-Hämeen hyvinvointialueen toimiessa vetovastuussa. Työskentely toteutuu pääosin kuudessa eri työpajassa. Ensimmäisessä työpajassa verkosto syventää ymmärrystään vanhuusiän syrjäytymiseen ja etsivään työhön, minkä lisäksi se etsii konkreettisia toimintatapoja ja hyviä käytäntöjä yhdessä tekemiseen. Muiden työpajojen aiheet ovat Etsivän työn toimintatavat, Paikalliset verkostot, Etsivän työn koordinaatio, Yhteenveto sekä Juurruttaminen. Työpajojen aikataulutus on nähtävissä liitteessä Työpajojen aikataulu.
Jatkuvat työmuodot tuovat kehittämisen tueksi tietoa parhaista käytännöistä varhaisen tuen tarpeessa olevien ikäihmisten tavoittamiseksi sekä siitä, minkälaiselle yksilölliselle tuelle Päijät-Hämeessä on tarvetta.
Jatkuvat työmuodot:
-
Liikkuva senioripiste: Liikkuva senioripiste on Päijät-Hämeen hyvinvointialueen ja Lahden Lähimmäispalvelu ry:n yhteistyönä toteutettava malli, joka vie katvealueille ikääntyneille suunnattua ohjausta ja neuvontaa järjestön ja julkisen toimijan yhteistyönä. Toiminta tavoittaa niitä ikäihmisiä, jotka eivät aktiivisesti hakeudu tarvittavan tiedon äärelle. Samalla Liikkuva senioripiste tuo tietoa ikääntyneiden tarpeista ja välittää tätä oikeille tahoille. Liitteenä oleva tiedote Liikkuva senioripiste ikäihmisten tueksi kuvaa toiminnan käynnistymisen sekä taustalla vaikuttavat tekijät, kuten korona-ajan vaikutukset ikääntyneiden hyvinvointiin.
-
Jalkautuva ja etsivä työ: Jalkautuvan ja etsivän työn tavoitteena on löytää kohderyhmän ikääntyneitä sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkopuolelta. Etsivä työ sisältää jalkautumista ja verkostoitumista ikääntyneiden arjen ympäristöissä erilaisia etsivän työn keinoja testaten.
-
Rinnalla kulkeva työ: Rinnalla kulkevaa työtä eli sosiaalihuollon ohjausta ja neuvontaa toteuttavat Päijät-Hämeen hyvinvointialueen gerontologisen sosiaalityön etsivän työn tekijät osana koronakuorman purkua. Yksilötyö toteutuu ikääntyneen arjen ympäristössä tai tarvittavaan palveluun tai toimintaan tutustuen tilanteissa, joissa ikääntynyt tarvitsee vahvempaa tukea itselleen merkityksellisen elämän rakentamiseksi.
Kohderyhmänä ovat palvelujen ulkopuolella olevat syrjäytyneet tai syrjäytymisvaarassa olevat 65 vuotta täyttäneet ikääntyneet, joilla on piilossa olevaa psyykkisen ja sosiaalisen tuen, hoidon tai kuntoutuksen tarvetta. Kohderyhmän ikääntyneistä on muodostettu asiakasprofiilit tutkimustiedon, haastattelujen sekä netnografian pohjalta. Profiilit kuvaavat vanhuusiän syrjäytymisen eri muotoja, ja ovat nähtävissä liitteessä Muodostetut asiakasprofiilit ikääntyneiden etsivän työn kohderyhmästä.
Asiakasymmärrystä on kerrytetty geriatrisen asiakasraadin sekä alueen vanhusneuvostojen avulla. Lisäksi ymmärryksen kerryttämisessä on hyödynnetty haastattelua sekä työpajaa, joka järjestettiin 65 vuotta täyttäneille. Ikääntyneiden ääntä on kuultu myös kaupunkien ja kuntien katvealueilla Liikkuvan senioripisteen pysäkeillä.
Ikääntyneiden etsivän työn mallia kehittänyt verkosto näki tärkeänä, että eri sektoreiden ammattilaisilla olisi käytössään yhteiseen viestimiseen soveltuva alusta. Päijät-Hämeessä päätettiinkin soveltaa Helsingissä kehitettyä Mobiiliverkosto-mallia:
Päijät-Hämeen hyvinvointialue järjesti ikääntyneiden etsivän työn työpajoja. Niiden avulla se tavoitteli Päijät-Hämeeseen järjestelmällistä mallia, jonka avulla syrjäytyneet ja syrjäytymisvaarassa olevat ikääntyneet tulisivat löydetyiksi ja saisivat tukea itselleen merkityksellisen elämän rakentamiseksi.
Etsivän työn 1. työpajassa verkosto loi yhteistä ymmärrystä etsivän työn merkityksestä sekä kohderyhmästä. Lisäksi se ideoi keinoja tuen tarpeessa olevien ikääntyneiden henkilöiden tunnistamiseen ja tavoittamiseen. Tämä toi konkreettista tietoa siitä, mihin asioihin tulisi kiinnittää huomiota toimintamallia rakentaessa.
1. työpajassa kerätty tieto tunnistamisen ja tavoittamisen edistämiseksi kiteytyi neljään eri teemaan: laaja-alaisen tiedottamisen lisääminen, kohtaamisiin panostaminen, yhteistyön lisääminen ja ennalta ehkäisevät toimet. Nämä teemat ovat kuvattuna liitteeseen Kohderyhmän tunnistaminen ja tavoittaminen. Verkosto painotti jatkokehittämisessä toistensa tuntemisen sekä luottamuksen edistämisen merkitystä. Tässä verkosto näki kasvokkain toteutuvat tapaamiset etätyöskentelyä paremmaksi vaihtoehdoksi. Lisäksi työpajaan osallistuneet ehdottivat, että työskentelyä jatkettaisiin erilaisten asiakasprofiilien kautta.
2. työpajaan osallistuneet ideoivat asiakasprofiileja hyödyntäen konkreettisia toimintatapoja tuen tarpeessa olevien ikääntyneiden tunnistamiseksi sekä tuen saannin mahdollistamiseksi. Edistettäviksi toimenpiteiksi nousseet toimenpiteet ovat kuvattuna liitteessä Etsivässä työssä edistettävät toimenpiteet.
3. työpajassa verkosto paneutui paikallisiin verkostoihin Walt Disney strategian avustamana. Tavoitteena oli luoda raamit verkostolle, jonka avulla ikääntynyt tulisi löydetyksi ja autetuksi, ja jonka avulla myös verkoston jäsenet tuntisivat saavansa apua sitä tarvitessaan. Tuotos on nähtävissä liitteessä Alustavat raamit ikääntyneiden etsivän työn verkostolle Päijät-Hämeessä. Työpajassa nousi esiin erityisesti tarve sähköiselle alustalle, jonka avulla yhteydenpito eri sektoreiden ammattilaisten välillä sujuisi saumattomasti.
Verkostoihin liittyvässä työpajassa nousi esiin, että ikääntyneiden etsivällä työllä tulisi olla koordinoiva taho, jolla olisi vastuu kokonaisuudesta. 4. työpajaan osallistuneet pohtivat, mitä koordinaatio tarkoittaisi käytännössä Päijät-Hämeen alueella. Verkosto näki tarpeen kahdentasoiselle koordinaatiolle: Päijät-Hämeen hyvinvointialueen kattavalle sekä kunnan sisäiselle koordinaatiolle. Tarkempi kuvaus koordinaatioon liittyvistä tarpeista on nähtävissä liitteessä Ikääntyneiden etsivän työn koordinaatio Päijät-Hämeessä.
5. työpaja veti yhteen yhteisen työskentelyn tuotokset ja haki ratkaisuja viimeisiin haastekohtiin. Keskustelua aiheutti esimerkiksi kohderyhmän rajaaminen sekä varhaisen tuen piiriin ohjautuminen, jotta toimintamalli vastaisi aidosti varhaisen tuen tarpeessa olevien tavoittamiseen sekä tukemiseen. Liitteessä Ikääntyneiden etsivän työn yhteenveto on tietoa pilotoitavasta toimintamallista.
6. työpaja keskittyi toiminnan vakiinnuttamiseen Päijät-Hämeeseen. Vakiintuminen vaatii erityisesti varhaisen tuen verkostoja, jotka muodostavat ikäihmiselle laajan tukiverkon. Työpajaan osallistuneet nimesivät verkostoihin ja niiden toimintaan liittyviä tunnistettavissa olevia haasteita sekä pohtivat yhdessä näihin ratkaisuja. Toiminnan vakiintuminen vaatii myös tuen tarpeessa olevien ikäihmisten tavoittamisen. 6. työpajassa verkosto haki yhteistä ymmärrystä viestimiseen: millaisen muistijäljen verkosto haluaa jättää varhaisesta tuesta, jotta sen piiriin olisi matala kynnys hakeutua? Juurtumisen haasteet sekä keinot niiden selättämiseksi on nähtävissä liitteessä Ikääntyneiden etsivän työn juurruttaminen Päijät-Hämeeseen.
Yhteisen työskentelyn tuloksena 5/2024 etsivän työn verkosto päätti pilotoida Asikkalan kunnassa 65 vuotta täyttäneen varhaisen tuen mallia. Malli on nähtävissä tiivistettynä liitteessä 65 vuotta täyttäneen varhainen tuki.
Päijät-Hämeen hyvinvointialue kutsui 9/2024 65 vuotta täyttäneen varhaisen tuen mallin kehittämiseen päijäthämäläisiä ikäihmisiä. Tilaisuuden tavoitteena oli saada vastauksia muun muassa siihen, minkälainen mielikuva varhaisesta tuesta pitäisi tulla, jotta ikäihminen hankalassa elämäntilanteessa itse hakeutuisi sen piiriin. Tilaisuudessa myös esiteltiin jo tehtyä kehittämistyötä.
Tilaisuuteen osallistuneet kokivat, että sana tuki voi kasvattaa kynnystä ottaa apua vastaan. He näkivätkin tärkeänä ikääntyneen ihmisen ja ammattilaisen tasavertaisuuden korostamisen elämän merkityksellisyyden etsimisessä, jotta toiminta olisi aidosti vaikuttavaa. Tämän tasavertaisuuden toivottiin näkyvän myös toiminnan nimessä.
Tilaisuuden koonti on nähtävissä liitteessä 65 vuotta täyttäneille suunnatun tilaisuuden koonti.
65 vuotta täyttäneen varhainen tuki -pilotti toteutui Asikkalassa 9-12/2024. Päijät-Hämeen hyvinvointialue tiedotti yhdessä Asikkalan kunnan kanssa pilotin alkamisesta kunnan vanhus- ja vammaisneuvostoa 8/2024 ja kuntalaisia 9/2024 avoimessa infotilaisuudessa. Lisäksi kunta jakoi aiheesta tietoa omia tiedotuskanaviaan hyödyntäen koko pilotin ajan.
Pilotissa ikääntyneiden etsivästä ja löytävästä työstä sekä varhaisen tuen mahdollistamisesta vastasi Asikkalan varhaisen tuen verkosto. Verkoston muodosti alueen diakoniatyöntekijät, viisi ikääntyneiden parissa toimivaa järjestöä, kunnan senioriohjaaja sekä kolme hyvinvointialueen gerontologisen sosiaalityön etsivän työn tekijää. Verkoston oli mahdollista saada konsultaatioapua ikääntyneiden asiakasohjauksesta sekä gerontologisesta sosiaalityöstä.
Pilotin aikana sekä verkoston toimijoiden että Ikääntyneiden palveluneuvonnan oli mahdollista ohjata iäkkäitä asikkalalaisia verkoston avun piiriin. Verkoston tukea oli saatavilla etenkin sellaisissa elämäntilanteissa, joissa ratkaisut eivät olleet suoraviivaisia. Ikääntyneen ohjautuessa verkostolle se toimija, joka parhaiten pystyi vastaamaan avun tarpeeseen, sitoutui asiakastyöhön. Tämän toimijan oli kuitenkin mahdollista saada tukea omalle työlleen muilta verkoston jäseniltä.
Verkostomaisen työskentelyn ja varhaisen tuen ammattilaisten viestinvaihdon tukena verkosto hyödynsi teams-alustaa. Teams-alustan ylläpidosta vastasi Päijät-Hämeen hyvinvointipalvelujen kehitys ry.