Ikääntyneiden etsivän työn malli Päijät-Hämeessä, Päijät-Hämeen hyvinvointialue, (RRP, P4, I1)

Päijät-Hämeen hyvinvointialue, kunnat sekä 3.sektori kehittävät toimintamallin ikääntyneiden etsivään työhön. Sen avulla ikääntyneet saavat tarpeitaan vastaavaa varhaista tukea, jolloin raskaampien palveluiden tarve ja hoitoon hakeutuminen vähenee. 

Toimintaympäristö

Huoli ikääntyneiden syrjäytymisestä ja syrjäytymisvaarasta on noussut erityisesti koronapandemian seurauksena Päijät-Hämeen hyvinvointialueella. Alueen ikääntyneistä tehdyissä ilmoituksissa sosiaalihuollon tarpeesta korostuu etenkin sosiaalisen toimintakyvyn heikkeneminen ja syrjäytymisen uhka.

Alueella on useita toimijoita, jotka tekevät etsivän vanhustyön kaltaista työtä. Toiminta on kuitenkin ollut pirstaleista.

Ikääntyneiden parissa työskentelevät eri sektoreiden toimijat näkevät ammattilaisten välisen tiiviin yhteistyön vastauksena vanhuusiän syrjäytymisen ennaltaehkäisyyn. Yhteistyön tekemistä tulisi kuitenkin aktiivisesti lisätä.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Päijät-Hämeessä on nähty tarve kehittää ennaltaehkäisevää ja etsivää toimintaa ikäihmisten tuen tarpeisiin vastaamiseksi. Oikea-aikainen tuki ehkäisee ongelmien kasaantumista ja vähentää raskaampien palveluiden tarvetta. Ikääntyneiden parissa työskentelevillä eri sektoreiden ammattilaisilla on kuitenkin huoli siitä, että varhaisen tuen tarpeessa olevat ikääntyneet henkilöt eivät ohjaudu saatavilla olevan avun piiriin.

Ikääntyneiden etsivän työn kehittäminen yhdessä alueen kuntien ja 3. sektorin kanssa on osa Päijät-Hämeen hyvinvointialueen ikääntyneiden palveluiden järjestämissuunnitelmaa. Suunnitelman ydintavoite on arvokas ikääntyminen omaehtoisesti, kestävästi ja laadukkaasti. Lisäksi hyvinvointialuestrategia painottaa luottamuksen avulla rakennettua, sujuvaa yhteistyötä alueen kuntien, yhteisöjen ja valtionhallinnon kanssa – asukkaiden parhaaksi.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Jotta palvelujen ulkopuolella olevat syrjäytyneet tai syrjäytymisvaarassa olevat yli 65-vuotiaat ikääntyneet tulisivat löydetyiksi ja autetuiksi, ikääntyneiden parissa toimivat eri sektoreiden edustajat ovat nähneet tarpeen ammattilaisten väliselle yhteistyön tiivistämiselle. Verkostomaisen työotteen ansiosta palvelujen tai tukimuotojen väliinputoaminen vähenee, eikä löydetyksi tullut ikäihminen katoa uudestaan.

Yhteistyön lisääntymisen ansiosta eri sektoreiden ammattilaisten on mahdollista saada toivomaansa kollegiaalista tukea tilanteissa, joissa ikäihmisen auttamisen prosessi ei ole suoraviivainen. Tämä vähentää myös työntekijän eettistä kuormaa, kun ratkaisuja etsitään yli sektorirajojen.

Päijät-Hämeen hyvinvointialueella on tarve parantaa hoitoon pääsyä ja palvelujen saavutettavuutta. Jotta palveluiden epätarkoituksenmukaista käyttöä sekä ongelmien kasaantumista olisi mahdollista vähentää, varhaisen tuen tarpeessa oleville ikäihmisille tulisi tarjota oikeanlaista ja oikea-aikaista tukea.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Kehittäjäjoukkoon kuuluu Päijät-Hämeen alueen diakoniatyöntekijöitä, alueen kuntien senioriohjaajia ja hyvinvointikoordinaattoreita, sekä edustajia ikääntyneiden parissa toimivista järjestöistä, vanhusneuvostoista ja Päijät-Hämeen hyvinvointialueen ikääntyneiden asiakasohjauksesta ja gerontologisesta sosiaalityöstä. Kehittäjäjoukkoon kuuluu n. 40 henkilöä.

Kehittäjäjoukko ideoi ja suunnittelee ikääntyneiden etsivän työn mallin konkreettisia toimintatapoja, koordinaatiota sekä paikallisten verkostojen roolia. Lisäksi ensimmäisessä työpajassa kehittäjäjoukko nimesi yhteistyössä huomioon otettavia asioita, jotka ohjaavat yhteistä työskentelyä.

Tavoiteltu muutos

Päijät-Hämeen hyvinvointialueen sekä eri sektoreiden ammattilaisten välisellä yhteistyöllä 

  • 65 vuotta täyttäneiden kotiin eristäytyminen Päijät-Hämeen hyvinvointialueella vähenee; syrjäytynyt tai syrjäytymisvaarassa oleva ikääntynyt tulee löydetyksi​. 
  • Syrjäytyneiden tai syrjäytymisvaarassa olevien ikääntyneiden osallisuuden tunne vahvistuu, ja sosiaalinen, psyykkinen sekä fyysinen toimintakyky paranee​.

Tavoitteena on tunnistaa ja tavoittaa erityisesti syrjäytymisvaarassa olevia ikääntyneitä henkilöitä oikea-aikaisen, varhaisen tuen mahdollistamiseksi. Tällöin ongelmat eivät ole ehtineet kasautua ja ratkaisut merkityksellisen elämän rakentamiseksi löytyvät helpommin ikäihmisen ja ammattilaisen tasavertaisen työskentelyn tuloksena.

Toteutussuunnitelma

Tärkeimpänä toimenpiteenä on luoda tiivis verkosto kuntien, järjestöjen, seurakuntien ja sote-palveluiden kesken yhteisen toimintamallin muodostamiseksi. 

Toimintamalli rakennetaan yhdessä verkoston kanssa. Työskentely toteutuu pääosin kuudessa eri työpajassa. Ensimmäinen työpaja 8/2023 syvensi ymmärrystä vanhuusiän syrjäytymiseen ja etsivään työhön, minkä lisäksi verkosto etsi konkreettisia toimintatapoja  ja hyviä käytäntöjä yhdessä tekemiseen. Muiden työpajojen aiheet ovat Etsivän työn toimintatavat, Paikalliset  verkostot, Etsivän työn koordinaatio, Yhteenveto sekä Juurruttaminen.

Jatkuvat työmuodot:  

  • Liikkuva senioripiste: Liikkuva senioripiste on Lahden Lähimmäispalvelu ry:n kanssa toteutettava malli, jolla ​viedään katvealueille ikääntyneille suunnattua ohjausta ja neuvontaa järjestön ja julkisen toimijan yhteistyönä. Toiminnalla tavoitetaan niitä ikäihmisiä, jotka eivät aktiivisesti hakeudu tarvittavan tiedon äärelle.  Samalla Liikkuva senioripiste tuo tietoa ikääntyneiden tarpeista ja välittää tätä oikeille tahoille.

  • Jalkautuva ja etsivä työ: Jalkautuvan ja etsivän työn tavoitteena on löytää kohderyhmän ikääntyneitä sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkopuolelta​. Etsivä työ sisältää jalkautumista ja verkostoitumista ikääntyneiden arjen ympäristöissä erilaisia etsivän työn keinoja testaten.

  • Rinnalla kulkeva työ: Rinnalla kulkevaa työtä eli sosiaalihuollon ohjausta ja neuvontaa tehdään tarvittaessa osana koronakuorman purkua tilanteissa, joissa ikääntynyt tarvitsee vahvempaa tukea itselleen merkityksellisen elämän rakentamiseksi​. Yksilötyö toteutuu ikääntyneen arjen ympäristössä tai tarvittavaan palveluun tai toimintaan tutustuen.

Liitteet
Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmänä ovat palvelujen ulkopuolella olevat syrjäytyneet tai syrjäytymisvaarassa olevat 65 vuotta täyttäneet ikääntyneet, joilla on piilossa olevaa psyykkisen ja sosiaalisen tuen, hoidon tai kuntoutuksen tarvetta. Kohderyhmän ikääntyneistä on muodostettu asiakasprofiilit tutkimustiedon, haastattelujen sekä netnografian pohjalta. Profiilit kuvaavat vanhuusiän syrjäytymisen eri muotoja.

Asiakasymmärrystä on kerrytetty geriatrisen asiakasraadin sekä alueen vanhusneuvostojen avulla. Lisäksi ymmärryksen kerryttämisessä on hyödynnetty haastattelua sekä työpajaa, joka järjestettiin 65 vuotta täyttäneille. Ikääntyneiden ääntä on kuultu myös kaupunkien ja kuntien katvealueilla Liikkuvan senioripisteen pysäkeillä.

Liitteet
Ideointi

Ikääntyneiden etsivän työn työpajojen avulla tavoitellaan Päijät-Hämeeseen järjestelmällistä mallia, jonka avulla syrjäytyneet ja syrjäytymisvaarassa olevat ikääntyneet tulisivat löydetyiksi ja saisivat tukea itselleen merkityksellisen elämän rakentamiseksi.

Etsivän työn 1. työpaja järjestettiin 8/2023. Sen tarkoituksena oli luoda yhteistä ymmärrystä siitä, mitä etsivällä työllä tarkoitetaan ja siitä, keitä ylipäänsä koitetaan etsiä ja löytää. Hakemalla ideoita tuen tarpeessa olevien ikääntyneiden henkilöiden tunnistamiseen ja tavoittamiseen, saatiin konkretiaa siihen, mihin asioihin tulisi kiinnittää huomiota, kun luodaan toimintamallia ikääntyneiden etsivään työhön. Lisäksi työpajassa haettiin konkreettisia toiveita jatkokehittämiseen, jotta eri toimijoiden toiveet tulisivat kuulluiksi kehittämisen suhteen.

 1. työpajassa kerätty tieto tunnistamisen ja tavoittamisen edistämiseksi kiteytyi neljään  eri teemaan: laaja-alaisen tiedottamisen lisääminen, kohtaamisiin panostaminen, yhteistyön lisääminen ja ennalta ehkäisevät toimet. Jatkokehittämisen suhteen painotettiin tuntemisen sekä luottamuksen edistämisen merkitystä. Tässä kasvokkain toteutuvat tapaamiset nähtiin etätyöskentelyä paremmaksi vaihtoehdoksi. Lisäksi työpajassa ehdotettiin, että työskentelyä jatkettaisiin erilaisten asiakaspersoonien kautta, sillä syrjäytyminen tai syrjäytymisvaarassa oleminen ovat laajoja käsitteitä. Näin saataisiin selkeitä toimintamalleja, miten toimitaan tietyn ihmisryhmän kohdalla.

2. työpajan tarkoituksena oli ideoida konkreettisia toimintatapoja tuen tarpeessa olevan ikääntyneen tunnistamiseen sekä tuen saannin mahdollistamiseen​. Edistettäväksi nousseet toimenpiteet ovat esiteltyinä kohderyhmittäin liitetiedostossa.

3. työpajassa paneuduttiin paikallisiin verkostoihin Walt Disney strategian avustamana. Työpajassa nousi esiin erityisesti tarve alustalle/järjestelmälle, jonka avulla yhteydenpito eri sektoreiden välillä sujuisi saumattomasti.

Verkostoihin liittyvässä työpajassa nostettiin esiin, että etsivällä vanhustyöllä tulisi olla koordinoiva taho, jolla olisi vastuu kokonaisuudesta. 4. työpajassa pohdittiin sitä, mitä koordinaatio käytännössä tarkoittaisi Päijät-Hämeen alueella. Verkosto näki tarpeen kahdentasoiselle koordinaatiolle: Päijät-Hämeen hyvinvointialueen kattavalle sekä kunnan sisäiselle koordinaatiolle. Keskustelun koonti on luettavissa liitetiedostosta.

5. työpajassa vedettiin yhteen yhteisen työskentelyn tuotokset ja haettiin keskustellen ratkaisuja viimeisiin haastekohtiin. Keskustelua aiheutti esimerkiksi kohderyhmän rajaaminen sekä varhaisen tuen piiriin ohjautuminen, jotta toimintamalli vastaisi aidosti varhaisen tuen tarpeessa olevien tavoittamiseen sekä  tukemiseen. Liite Ikääntyneiden etsivän työn yhteenveto esittelee yhteisen työskentelyn tuotoksia.

6. työpaja keskittyi toiminnan vakiinnuttamiseen Päijät-Hämeeseen. Toiminnan vakiintuminen vaatii erityisesti varhaisen tuen verkostoja, jotka muodostavat ikäihmiselle laajan tukiverkon. Työpajassa nimettiinkin verkostoihin sekä niiden toimintaan liittyviä haasteita ja pohdittiin yhdessä ratkaisuja. 

Jotta toiminta vakiintuisi, sen tulee tavoittaa tuen tarpeessa olevia ikäihmisiä. Työpajassa haettiin yhteistä ymmärrystä viestimiseen: millaisen muistijäljen verkosto haluaa jättää varhaisesta tuesta, jotta sen piiriin olisi matala kynnys hakeutua?

Liitteet
Idean valinta

Yhteisen työskentelyn tuloksena 5/2024 etsivän työn verkosto päätti pilotoida Asikkalan kunnassa 65 vuotta täyttäneen varhaisen tuen mallia. Pilotissa ikääntyneen varhaisen tuen mahdollistamisesta vastaa varhaisen tuen verkosto, jonka muodostaa alueen diakoniatyöntekijät, eri järjestöjen edustajat, kunnan senioriohjaaja sekä hyvinvointialueella gerontologisessa sosiaalityössä työskentelevät etsivän työn projektityöntekijät. Verkoston on mahdollista saada konsultaatioapua ikääntyneiden asiakasohjauksesta sekä gerontologisesta sosiaalityöstä. Malli on nähtävissä tiivistettynä liitteessä 65 vuotta täyttäneen varhainen tuki.

Pilotti toteutuu syksyllä 2024. Verkostomaisen työskentelyn ja varhaisen tuen ammattilaisten viestinvaihdon tukena hyödynnetään teams-alustaa.  Varhaisen tuen malli mukailee Helsingissä kehitettyä Mobiiliverkosto-mallia:

Mobiiliverkosto -Keskitetyn palveluohjauksen ja järjestöjen etsivän vanhustyön systeeminen verkostoyhdyspintatyö | Innokylä (innokyla.fi)

Liitteet
Idean testaus asiakkaalla

Päijät-Hämeen hyvinvointialue kutsui 9/2024 65 vuotta täyttäneen varhaisen tuen mallin kehittämiseen päijäthämäläisiä ikäihmisiä. Tilaisuudessa haettiin vastauksia muun muassa siihen, minkälainen mielikuva varhaisesta tuesta pitäisi tulla, jotta ikäihminen hankalassa elämäntilanteessa itse hakeutuisi sen piiriin. Tilaisuudessa myös esiteltiin jo tehtyä kehittämistyötä.

Tilaisuuteen osallistuneet kokivat, että sana  tuki voi kasvattaa kynnystä ottaa apua vastaan. He näkivätkin tärkeänä ikääntyneen ihmisen ja ammattilaisen tasavertaisuuden korostamisen elämän merkityksellisyyden etsimisessä, jotta toiminta olisi aidosti vaikuttavaa. Tämän tasavertaisuuden toivottiin näkyvän myös toiminnan nimessä.

Tilaisuuden koonti on nähtävissä liitteessä 65 vuotta täyttäneille suunnatun tilaisuuden koonti.

Liitteet