Ikääntyneiden etsivän työn malli Päijät-Hämeessä, Päijät-Hämeen hyvinvointialue, (RRP, P4, I1)
Päijät-Hämeen hyvinvointialue, kunnat sekä 3.sektori kehittävät toimintamallin ikääntyneiden etsivään työhön. Sen avulla ikääntyneet saavat tarpeitaan vastaavaa varhaista tukea, jolloin raskaampien palveluiden tarve ja hoitoon hakeutuminen vähenee.
Huoli ikääntyneiden syrjäytymisestä ja syrjäytymisvaarasta on lisääntynyt Päijät-Hämeen hyvinvointialueella erityisesti koronapandemian seurauksena. Alueen ikääntyneistä tehdyissä ilmoituksissa sosiaalihuollon tarpeesta korostuu etenkin sosiaalisen toimintakyvyn heikkeneminen ja syrjäytymisen uhka.
Alueella on useita toimijoita, jotka tekevät etsivän vanhustyön kaltaista työtä. Toiminta on kuitenkin ollut pirstaleista. Tämän lisäksi niukkenevat resurssit haastavat niiden iäkkäiden ihmisten auttamista, joiden ongelmat ovat ehtineet kasautua. Ikääntyneiden parissa työskentelevät eri sektoreiden toimijat näkevätkin ammattilaisten välisen tiiviin yhteistyön vastauksena vanhuusiän syrjäytymisen ennaltaehkäisyyn. Yhteistyön tekemistä tulisi kuitenkin aktiivisesti lisätä.
Päijät-Hämeessä on nähty tarve kehittää ennaltaehkäisevää ja etsivää toimintaa ikäihmisten tuen tarpeisiin vastaamiseksi. Oikea-aikainen tuki ehkäisee ongelmien kasaantumista ja vähentää raskaampien palveluiden tarvetta. Ikääntyneiden parissa työskentelevillä eri sektoreiden ammattilaisilla on kuitenkin huoli siitä, että varhaisen tuen tarpeessa olevat ikääntyneet henkilöt eivät ohjaudu saatavilla olevan avun piiriin.
Ikääntyneiden etsivän työn kehittäminen yhdessä alueen kuntien ja 3. sektorin kanssa on osa Päijät-Hämeen hyvinvointialueen ikääntyneiden palveluiden järjestämissuunnitelmaa. Suunnitelman ydintavoite on arvokas ikääntyminen omaehtoisesti, kestävästi ja laadukkaasti. Lisäksi hyvinvointialuestrategia painottaa luottamuksen avulla rakennettua, sujuvaa yhteistyötä alueen kuntien, yhteisöjen ja valtionhallinnon kanssa – asukkaiden parhaaksi.
Kehittäjäjoukkoon kuuluu Päijät-Hämeen alueen diakoniatyöntekijöitä, alueen kuntien senioriohjaajia ja hyvinvointikoordinaattoreita, sekä edustajia ikääntyneiden parissa toimivista järjestöistä, vanhusneuvostoista ja Päijät-Hämeen hyvinvointialueen ikääntyneiden asiakasohjauksesta ja gerontologisesta sosiaalityöstä. Kehittäjäjoukkoon kuuluu n. 40 henkilöä.
Kehittäjäjoukko ideoi ja suunnittelee ikääntyneiden etsivän työn mallin konkreettisia toimintatapoja, koordinaatiota sekä paikallisten verkostojen roolia. Lisäksi ensimmäisessä työpajassa kehittäjäjoukko nimesi yhteistyössä huomioon otettavia asioita, jotka ohjaavat yhteistä työskentelyä.
Tavoitteena on, että Päijät-Hämeeseen on kehitetty järjestelmällinen malli ikääntyneiden etsivään työhön. Päijät-Hämeen hyvinvointialueen sekä eri sektoreiden ammattilaisten välisellä yhteistyöllä
- 65 vuotta täyttäneiden kotiin eristäytyminen Päijät-Hämeen hyvinvointialueella vähenee; syrjäytynyt tai syrjäytymisvaarassa oleva ikääntynyt tulee löydetyksi.
- Syrjäytyneiden tai syrjäytymisvaarassa olevien ikääntyneiden osallisuuden tunne vahvistuu, ja sosiaalinen, psyykkinen sekä fyysinen toimintakyky paranee.
Tarkoituksena on tunnistaa ja tavoittaa erityisesti syrjäytymisvaarassa olevia ikääntyneitä henkilöitä oikea-aikaisen, varhaisen tuen mahdollistamiseksi. Tällöin ongelmat eivät ole ehtineet kasautua ja ratkaisut merkityksellisen elämän rakentamiseksi löytyvät helpommin ikäihmisen ja ammattilaisen tasavertaisen työskentelyn tuloksena.
Onko ikääntyneiden etsivän työn malli kehitetty?
- K/E
- Verkostokysely mallin toimivuudesta (asteikolla 1-5)
Kuinka monta syrjäytynyttä tai syrjäytymisvaarassa olevaa ikääntynyttä on tullut löydetyksi?
- Etsivällä työllä tavoitettujen lukumäärä (kpl)
Onko ikääntynyt tavoitettu varhaisessa vaiheessa?
- Eteenpäin ohjautumisten jakautuminen löydetyksi tulemisen jälkeen eri sektoreiden välillä (%)
Kokeeko ikääntynyt positiivista muutosta toimintakyvyssään tai hyvinvoinnissaan?
- Posiviitisen muutoksen kokeneiden määrä jollakin toimintakyvyn osa-alueella (kpl)
Onko ikääntyneen osallisuuden kokemus kasvanut?
- Osallisuusindikaattorin summapistemäärä kasvaa (alku- ja loppumittaus)
Mikä on ikääntyneen kokemus palvelusta?
- positiivisten palautteiden osuus (%)
Tärkeimpänä toimenpiteenä on luoda tiivis verkosto kuntien, järjestöjen, seurakuntien ja sote-palveluiden kesken yhteisen toimintamallin muodostamiseksi.
Toimintamalli rakennetaan yhdessä verkoston kanssa. Työskentely toteutuu pääosin kuudessa eri työpajassa. Ensimmäisessä työpajassa syvennetään ymmärrystä vanhuusiän syrjäytymiseen ja etsivään työhön, minkä lisäksi verkosto etsii konkreettisia toimintatapoja ja hyviä käytäntöjä yhdessä tekemiseen. Muiden työpajojen aiheet ovat Etsivän työn toimintatavat, Paikalliset verkostot, Etsivän työn koordinaatio, Yhteenveto sekä Juurruttaminen. Työpajojen aikataulutus on nähtävissä liitteessä Työpajojen aikataulu.
Jatkuvilla työmuodoilla tuodaan kehittämisen tueksi tietoa parhaista käytännöistä varhaisen tuen tarpeessa olevien ikäihmisten tavoittamiseksi sekä siitä, minkälaiselle yksilölliselle tuelle Päijät-Hämeessä on tarvetta.
Jatkuvat työmuodot:
-
Liikkuva senioripiste: Liikkuva senioripiste on Lahden Lähimmäispalvelu ry:n kanssa toteutettava malli, jolla viedään katvealueille ikääntyneille suunnattua ohjausta ja neuvontaa järjestön ja julkisen toimijan yhteistyönä. Toiminnalla tavoitetaan niitä ikäihmisiä, jotka eivät aktiivisesti hakeudu tarvittavan tiedon äärelle. Samalla Liikkuva senioripiste tuo tietoa ikääntyneiden tarpeista ja välittää tätä oikeille tahoille. Liitteenä olevassa tiedotteessa Liikkuva senioripiste ikäihmisten tueksi kuvataan toiminnan käynnistyminen sekä taustalla vaikuttavat tekijät, kuten korona-ajan vaikutukset ikääntyneiden hyvinvointiin.
-
Jalkautuva ja etsivä työ: Jalkautuvan ja etsivän työn tavoitteena on löytää kohderyhmän ikääntyneitä sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkopuolelta. Etsivä työ sisältää jalkautumista ja verkostoitumista ikääntyneiden arjen ympäristöissä erilaisia etsivän työn keinoja testaten.
-
Rinnalla kulkeva työ: Rinnalla kulkevaa työtä eli sosiaalihuollon ohjausta ja neuvontaa tehdään tarvittaessa osana koronakuorman purkua tilanteissa, joissa ikääntynyt tarvitsee vahvempaa tukea itselleen merkityksellisen elämän rakentamiseksi. Yksilötyö toteutuu ikääntyneen arjen ympäristössä tai tarvittavaan palveluun tai toimintaan tutustuen.
Kohderyhmänä ovat palvelujen ulkopuolella olevat syrjäytyneet tai syrjäytymisvaarassa olevat 65 vuotta täyttäneet ikääntyneet, joilla on piilossa olevaa psyykkisen ja sosiaalisen tuen, hoidon tai kuntoutuksen tarvetta. Kohderyhmän ikääntyneistä on muodostettu asiakasprofiilit tutkimustiedon, haastattelujen sekä netnografian pohjalta. Profiilit kuvaavat vanhuusiän syrjäytymisen eri muotoja, ja ovat nähtävissä liitteessä Muodostetut asiakasprofiilit ikääntyneiden etsivän työn kohderyhmästä.
Asiakasymmärrystä on kerrytetty geriatrisen asiakasraadin sekä alueen vanhusneuvostojen avulla. Lisäksi ymmärryksen kerryttämisessä on hyödynnetty haastattelua sekä työpajaa, joka järjestettiin 65 vuotta täyttäneille. Ikääntyneiden ääntä on kuultu myös kaupunkien ja kuntien katvealueilla Liikkuvan senioripisteen pysäkeillä.
Ikääntyneiden etsivän työn mallia kehittänyt verkosto näki tärkeänä, että eri sektoreiden ammattilaisilla olisi käytössään yhteiseen viestimiseen soveltuva alusta. Päijät-Hämeessä päätettiinkin soveltaa Helsingissä kehitettyä Mobiiliverkosto-mallia:
Ikääntyneiden etsivän työn työpajojen avulla Päijät-Hämeeseen tavoiteltiin järjestelmällistä mallia, jonka avulla syrjäytyneet ja syrjäytymisvaarassa olevat ikääntyneet tulisivat löydetyiksi ja saisivat tukea itselleen merkityksellisen elämän rakentamiseksi.
Etsivän työn 1. työpajassa luotiin yhteistä ymmärrystä etsivän työn merkityksestä sekä kohderyhmästä. Lisäksi työpajassa ideoitiin tuen tarpeessa olevien ikääntyneiden henkilöiden tunnistamista ja tavoittamista. Näin saatiin konkreettista tietoa siitä, mihin asioihin tulisi kiinnittää huomiota, kun rakennetaan toimintamallia ikääntyneiden etsivään työhön. Työpajassa keskusteltiin myös kehittämisprosessiin liittyvistä toiveista, jotta eri toimijoiden näkemykset tulisivat huomioiduksi kehittämisen suhteen.
1. työpajassa kerätty tieto tunnistamisen ja tavoittamisen edistämiseksi kiteytyi neljään eri teemaan: laaja-alaisen tiedottamisen lisääminen, kohtaamisiin panostaminen, yhteistyön lisääminen ja ennalta ehkäisevät toimet. Nämä teemat ovat kuvattuna liitteeseen Kohderyhmän tunnistaminen ja tavoittaminen. Jatkokehittämisen suhteen painotettiin tuntemisen sekä luottamuksen edistämisen merkitystä. Tässä kasvokkain toteutuvat tapaamiset nähtiin etätyöskentelyä paremmaksi vaihtoehdoksi. Lisäksi työpajassa ehdotettiin, että työskentelyä jatkettaisiin erilaisten asiakasprofiilien kautta. Näin saataisiin selkeitä toimintamalleja siihen, miten toimia tietyn ihmisryhmän kohdalla.
2. työpajassa ideoitiin asiakasprofiileja hyödyntäen konkreettisia toimintatapoja tuen tarpeessa olevien ikääntyneiden tunnistamiseksi sekä tuen saannin mahdollistamiseksi. Edistettäviksi toimenpiteiksi nousseet toimenpiteet ovat kuvattuna liitteessä Etsivässä työssä edistettävät toimenpiteet.
3. työpajassa paneuduttiin paikallisiin verkostoihin Walt Disney strategian avustamana. Työpajassa nousi esiin erityisesti tarve alustalle/järjestelmälle, jonka avulla yhteydenpito eri sektoreiden välillä sujuisi saumattomasti.
Verkostoihin liittyvässä työpajassa nostettiin esiin, että etsivällä vanhustyöllä tulisi olla koordinoiva taho, jolla olisi vastuu kokonaisuudesta. 4. työpajassa pohdittiin sitä, mitä koordinaatio käytännössä tarkoittaisi Päijät-Hämeen alueella. Verkosto näki tarpeen kahdentasoiselle koordinaatiolle: Päijät-Hämeen hyvinvointialueen kattavalle sekä kunnan sisäiselle koordinaatiolle.
5. työpajassa vedettiin yhteen yhteisen työskentelyn tuotokset ja haettiin keskustellen ratkaisuja viimeisiin haastekohtiin. Keskustelua aiheutti esimerkiksi kohderyhmän rajaaminen sekä varhaisen tuen piiriin ohjautuminen, jotta toimintamalli vastaisi aidosti varhaisen tuen tarpeessa olevien tavoittamiseen sekä tukemiseen.
6. työpaja keskittyi toiminnan vakiinnuttamiseen Päijät-Hämeeseen. Vakiintuminen vaatii erityisesti varhaisen tuen verkostoja, jotka muodostavat ikäihmiselle laajan tukiverkon. Työpajassa nimettiin verkostoihin ja niiden toimintaan liittyviä tunnistettavissa olevia haasteita sekä pohdittiin yhdessä näihin ratkaisuja.
Toiminnan vakiintuminen vaatii myös tuen tarpeessa olevien ikäihmisten tavoittamisen. 6. työpajassa haettiinkin yhteistä ymmärrystä viestimiseen: millaisen muistijäljen verkosto haluaa jättää varhaisesta tuesta, jotta sen piiriin olisi matala kynnys hakeutua?
Yhteisen työskentelyn tuloksena 5/2024 etsivän työn verkosto päätti pilotoida Asikkalan kunnassa 65 vuotta täyttäneen varhaisen tuen mallia. Malli on nähtävissä tiivistettynä liitteessä 65 vuotta täyttäneen varhainen tuki.
Päijät-Hämeen hyvinvointialue kutsui 9/2024 65 vuotta täyttäneen varhaisen tuen mallin kehittämiseen päijäthämäläisiä ikäihmisiä. Tilaisuudessa haettiin vastauksia muun muassa siihen, minkälainen mielikuva varhaisesta tuesta pitäisi tulla, jotta ikäihminen hankalassa elämäntilanteessa itse hakeutuisi sen piiriin. Tilaisuudessa myös esiteltiin jo tehtyä kehittämistyötä.
Tilaisuuteen osallistuneet kokivat, että sana tuki voi kasvattaa kynnystä ottaa apua vastaan. He näkivätkin tärkeänä ikääntyneen ihmisen ja ammattilaisen tasavertaisuuden korostamisen elämän merkityksellisyyden etsimisessä, jotta toiminta olisi aidosti vaikuttavaa. Tämän tasavertaisuuden toivottiin näkyvän myös toiminnan nimessä.
Tilaisuuden koonti on nähtävissä liitteessä 65 vuotta täyttäneille suunnatun tilaisuuden koonti.
65 vuotta täyttäneen varhainen tuki -pilotti toteutui Asikkalan kunnassa 9-12/2024. Sen alkamisesta tiedotettiin kunnan vanhus- ja vammaisneuvostoa 8/2024, minkä lisäksi kuntalaisille järjestettiin aiheesta infotilaisuus 9/2024. Tietoa jaettiin muun muassa kunnan tiedotuskanavia hyödyntäen koko pilotin ajan.
Pilotissa ikääntyneiden etsivästä ja löytävästä työstä sekä varhaisen tuen mahdollistamisesta vastasi Asikkalan varhaisen tuen verkosto. Verkoston muodosti alueen diakoniatyöntekijät, viisi ikääntyneiden parissa toimivaa järjestöä, kunnan senioriohjaaja sekä hyvinvointialueella gerontologisessa sosiaalityössä työskentelevät etsivän työn kolme projektityöntekijää. Verkoston oli mahdollista saada konsultaatioapua ikääntyneiden asiakasohjauksesta sekä gerontologisesta sosiaalityöstä.
Pilotin aikana sekä verkoston toimijoiden että Ikääntyneiden palveluneuvonnan oli mahdollista ohjata iäkkäitä asikkalalaisia verkoston avun piiriin. Verkoston tukea oli saatavilla etenkin sellaisissa elämäntilanteissa, joissa ratkaisut eivät olleet suoraviivaisia. Ikääntyneen ohjautuessa verkostolle se toimija, joka parhaiten pystyi vastaamaan avun tarpeeseen, sitoutui asiakastyöhön. Tämän toimijan oli kuitenkin mahdollista saada tukea omalle työlleen muilta verkoston jäseniltä.
Verkostomaisen työskentelyn ja varhaisen tuen ammattilaisten viestinvaihdon tukena hyödynnettiin teams-alustaa. Teams-alustan ylläpidosta vastasi Päijät-Hämeen hyvinvointipalvelujen kehitys ry.