Ikääntyneiden etsivän työn malli Päijät-Hämeessä, Päijät-Hämeen hyvinvointialue, (RRP, P4, I1)
Päijät-Hämeen hyvinvointialue, kunnat sekä 3.sektori kehittävät toimintamallin ikääntyneiden etsivään työhön. Sen avulla ikääntyneet saavat tarpeitaan vastaavaa varhaista tukea, jolloin raskaampien palveluiden tarve ja hoitoon hakeutuminen vähenee.
Toimintamallin nimi
Päijät-Hämeen hyvinvointialue, kunnat sekä 3.sektori kehittävät toimintamallin ikääntyneiden etsivään työhön. Sen avulla ikääntyneet saavat tarpeitaan vastaavaa varhaista tukea, jolloin raskaampien palveluiden tarve ja hoitoon hakeutuminen vähenee.
Toimintamalli yhdistää ikääntyneille varhaista tukea tarjoavien ammattilaisten eli kunnan ja 3. sektorin tekemän työn verkostomaiseksi yhteistyöksi. Kun aikaisemmin tukea tarjosi yksittäinen ammattilainen, nyt alueelliset varhaisen tuen verkostot mahdollistavat ikäihmiselle monta kannattelijaa. Yhteistyön ansiosta ikääntyneen on mahdollista saada tukea oikea-aikaisesti myös monimutkaisissa elämäntilanteissa, joissa ratkaisut eivät ole suoraviivaisia. Parhaiten toimintamalli soveltuukin tilanteisiin, jossa ikäihmisen on haastavaa löytää itselleen tarvitsemaansa tukea. Ikääntyneen polku varhaisessa tuessa on nähtävissä liitteessä 65 vuotta täyttäneen varhaisen tuen polku.
Ikääntynyt voi ohjautua verkoston tuen piiriin Ikääntyneiden palveluneuvonnan tai verkoston jäsenen kautta. Kun verkosto saa tiedon tuen tarpeessa olevasta mutta ilman säännöllisiä palveluja pärjäävästä iäkkäästä henkilöstä, toiminnallaan parhaiten ikääntyneen tarpeisiin vastaava verkoston jäsen sitoutuu asiakastyöhön ja on yhteydessä ikääntyneeseen. Tarvittaessa ammattilainen kuitenkin saa tukea omalle työlleen muilta verkoston jäseniltä.
Varhaisen tuen verkoston jäsenten yhteydenpidon välineenä toimii teams-alusta. Alustalla jäsenet voivat pyytää toisiltaan konsultaatioapua sekä käytännön apua asiakastyöhön esimerkiksi työparin muodossa. Teams-alustalla varhaisen tuen ammattilaisten on mahdollista pyytää konsultaatioapua myös Päijät-Hämeen hyvinvointialueelta ikääntyneiden asiakasohjauksesta sekä gerontologisesta sosiaalityöstä.
Tiedottavalla työllä sekä positiivisella viestinnällä on suuri merkitys iäkkäiden ihmisten oikea-aikaisessa tavoittamisessa. Verkostojen jäsenten etsivän työotteen ansiosta kohdatuksi tulevat myös he, jotka eivät itse aktiivisesti hakeudu tuen tai tiedon äärelle.
Huoli ikääntyneiden syrjäytymisestä ja syrjäytymisvaarasta on lisääntynyt Päijät-Hämeen hyvinvointialueella erityisesti koronapandemian seurauksena. Alueen ikääntyneistä tehdyissä ilmoituksissa sosiaalihuollon tarpeesta korostuu etenkin sosiaalisen toimintakyvyn heikkeneminen ja syrjäytymisen uhka.
Päijät-Hämeen alueella on useita toimijoita, jotka tekevät etsivän vanhustyön kaltaista työtä. Toiminta on kuitenkin ollut pirstaleista. Tämän lisäksi niukkenevat resurssit haastavat niiden iäkkäiden ihmisten auttamista, joiden ongelmat ovat ehtineet kasautua. Ikääntyneiden parissa työskentelevät eri sektoreiden toimijat näkevätkin ammattilaisten välisen tiiviin yhteistyön vastauksena vanhuusiän syrjäytymisen ennaltaehkäisyyn. Yhteistyön tekemistä tulisi kuitenkin aktiivisesti lisätä.
Kohderyhmänä ovat palvelujen ulkopuolella olevat syrjäytyneet tai syrjäytymisvaarassa olevat 65 vuotta täyttäneet ikääntyneet, joilla on piilossa olevaa psyykkisen ja sosiaalisen tuen, hoidon tai kuntoutuksen tarvetta. Kohderyhmän ikääntyneistä on muodostettu asiakasprofiilit tutkimustiedon, haastattelujen sekä netnografian pohjalta. Profiilit kuvaavat vanhuusiän syrjäytymisen eri muotoja, ja ovat nähtävissä liitteessä Muodostetut asiakasprofiilit ikääntyneiden etsivän työn kohderyhmästä.
Asiakasymmärrystä on kerrytetty geriatrisen asiakasraadin sekä alueen vanhusneuvostojen avulla. Lisäksi ymmärryksen kerryttämisessä on hyödynnetty haastattelua sekä työpajaa, joka järjestettiin 65 vuotta täyttäneille. Ikääntyneiden ääntä on kuultu myös kaupunkien ja kuntien katvealueilla Liikkuvan senioripisteen pysäkeillä.
Toimintamallin käyttöönotto vaatii ikääntyneille varhaista tukea tarjoavien kunnan ja 3. sektorin ammattilaisten kokoamista alueelliseksi varhaisen tuen verkostoksi. Verkoston osaaminen muotoutuu sen jäsenten asiantuntijuuden kautta. Siksi sen muodostamisessa on hyvä ottaa huomioon alueelliset mahdollisuudet mutta myös tarpeet.
Uuden verkoston aloittaessa toimintansa, toiminnasta vastaava taho perehdyttää sen jäsenet toimintamalliin. Teams-alustasta vastaava taho varmistaa, että uudet jäsenet pääsevät kirjautumaan alustalle ja osaavat hyödyntää sitä asiakastyössä sekä yhteydenpidon työvälineenä.
Toimintamalli perustuu alueellisten toimijoiden väliseen yhteistyöhön. Tämän vuoksi toiminnan käyttöönotto ja myöhemmin vakiintuminen kuntaan tai kaupunkiin vaatii koordinoivaa tahoa, joka edistää verkoston jäsenten välistä tuntemista ja luottamusta, sekä tukee yhteistä tekemistä. Tämä vaatii kasvokkain toteutuvia tapaamisia.
Toimintamalli on luotu ja 6/2025 mennessä se toimii aktiivisesti seitsemässä Päijät-Hämeen kunnassa/kaupungissa. Vuoden 2025 loppuun mennessä malli kattaa koko Päijät-Hämeen alueen (yht. 10 kuntaa/kaupunkia).
Jotta ikääntyneiden on mahdollista saada varhaista tukea toimintamallin avulla, tavoittamisen tulee tapahtua oikea-aikaisesti. Päijät-Hämeen hyvinvointialueen gerontologisessa sosiaalityössä tehtävässä ikääntyneiden etsivässä työssä keskimäärin kolmasosa löydetyksi tulleista ikääntyneistä ohjautui sosiaali- ja terveyspalveluihin keväällä 2024. Tavoittaminen tapahtui siis liian myöhään, jotta kunta- tai 3. sektori olisi pystynyt auttamaan ikäihmistä tilanteessa. Oikea-aikaisen tavoittamisen edistämiseksi etsivää työtä tekevät testasivat erilaisia etsivän työn keinoja, joiden avulla tavoittaminen tapahtuisi varhaisemmassa vaiheessa. Etsivä työ asetti tavoitteeksi, että enintään 20 % löydetyksi tulleista ohjautuisi sosiaali- ja terveyspalveluihin. Tavoitetaso saavutettiin keväällä 2025 (15,27 %, eteenpäin ohjausten kokonaismäärän ollessa n=262) ja hyvinvointialue hyödynsi saatuja kokemuksia toimintamallin rakentamisessa.
Alueellisen verkostoyhteistyön lisääntyminen asiakastyössä on edistänyt toimijoiden välistä keskustelua myös paikallisista ilmiöistä. Käytännön asiakastyön lisäksi verkostojen jäsenet ovatkin alkaneet yhdessä pohtia ratkaisuja esimerkiksi vapaaehtoisten vähentyneeseen määrään.
Kansikuva
