ISBAR-raportointimenetelmä terveysasemaympäristössä -verkkokoulutusten malli

ISBAR-raportointimenetelmän käyttö terveysasematyössä sujuvoittaa asiakkaan palveluprosessia, vahvistaa ammattilaisviestintää ja edistää moniammatillista yhteistyötä. ISBAR-menetelmän omaksumista tukee verkkokoulutukset.

Toimintamallin nimi
ISBAR-raportointimenetelmä terveysasemaympäristössä -verkkokoulutusten malli
Toimintamallin lyhyt kuvaus

ISBAR-raportointimenetelmän käyttö terveysasematyössä sujuvoittaa asiakkaan palveluprosessia, vahvistaa ammattilaisviestintää ja edistää moniammatillista yhteistyötä. ISBAR-menetelmän omaksumista tukee verkkokoulutukset.

Toteutuspaikka
Helsingin kaupungin terveysasemat ja sisätautien poliklinikka
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Helsinki
Toimintamallin rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Liitteet ja linkit
Kuva
Kuvassa on värikäs tekstilaatikko, jossa havainnollistetaan, minkä sanojen ensimmäisistä kirjaimista ISBAR-lyhenne muodostuu.
Kuvateksti
ISBAR-raportointimenetelmän alkuperäiset termit, jotka muodostavat rakenteen esim. konsultoinnille.

Tekijä

Mira Määttä

Luotu

03.12.2024

Viimeksi muokattu

16.12.2024
Ratkaisun perusidea

ISBAR-verkkokoulutusmateriaalien tuottaminen tehtiin tiiviissä yhteistyössä terveysasemilla työskentelevien ammattilaisten kanssa. Verkkokoulutusten julkaisemisen yhteydessä terveysasemien esihenkilöt saivat erillisen esihenkilöpaketin, joka sisälsi perustietoja ISBAR-menetelmästä, sen käyttöön ottoon liittyvistä yleisistä haasteista ja ratkaisuehdotukset, joilla näihin haasteisiin koulutusten käyttöön oton yhteydessä tällä kertaa vastataan. Materiaalipaketissa annettiin esihenkilöiden tueksi valmentavia ohjeita siitä, miten menetelmän käyttöönottoa voi tukea työyhteisö ja yksilötasolla ja miten käyttöönoton etenemistä kannattaa seurata. 

Esihenkilömateriaaliin sisältyi myös työyhteisölle suunnattu PowerPoint-esitys, johon osastonhoitajat ja ylilääkärit pystyivät tekemään omaa yksikköä koskevat täydennykset mm. käyttöönottoaikataulun osalta ja esittää sen avulla asian työyhteisölle. Lisäksi esihenkilömateriaaliin kuului ISBAR-menetelmän lisäharjoittelupaketti ohjeineen, eli neljä valmista asiakasesimerkkitapausta, joita voidaan hyödyntää ISBAR:in käytön harjoitteluun  ja asian kertaamiseen pienryhmissä, yhteisöllisesti ammattilaisten osaamista syventäen.  

Toimintaympäristö

Helsingin kaupungilla on 23 terveysasematoimipistettä. Toiminnan tavoitteena on, että palvelumme olisivat asiakkaille heidän tarpeisiinsa vastaavia, oikea-aikaisesti toteutettuja ja tasalaatuisia eri toimipisteiden kesken. Kaupungin väestöpohjan kasvaessa ja väestörakenteen muuttuessa terveysasemapalveluihin tulee jatkossa kohdistumaan kasvavaa kysyntää. Terveysasemien toimintatapoja ja käytänteitä pyritään yhtenäistämään, jolloin vahvistamme toimintakulttuuria, jonka keskiössä on yhteinen asiakas ja jonka kanssa teemme moniammatillista yhteistä työtä. 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Verkkokoulutusten jalkautumista tuki se, että kursien käyttöönotto oli sidottu palvelumme vuosikorttitavoitteeseen. Lisäksi esihenkilöille suunnattu valmentava tietopaketti koettiin hyväksi. Erityistä kiitosta sai myös se, että esihenkilöillä oli puoli vuotta aikaa koulutusmateriaalien jalkauttamiseen ja käyttöönottoon omissa yksiköissä, mikä koettiin riittävän pitkäksi ajaksi. ISBAR-koulutusten jalkautumista tuki myös se, että kursseja markkinoitiin useissa eri kanavissa ja verkostoissa. 

Koulutusmateriaalit eivät kuitenkaan yksistään riitä näinkin suuren toimintamallin tai -tavan muutoksen jalkautumiseen ja juurtumiseen. Tähän vaaditaan, että myös esihenkilöt ovat itse käyneet kyseiset koulutukset ja että he sitoutuvat esimerkillään hyödyntämään ISBAR:ia. Esihenkilöt ovat lisäksi keskeisessä roolissa seuraamassa ja varmistamassa, että kaikki ammattilaiset osallistuvat kursseille. Esihenkilö voi myös haastaa työyhteisöä sitoutumaan ISBAR:in pitkäjänteiseen käyttämiseen ja aiheen säännölliseen kertaamiseen osana viikkopalavereita, jotta aihe ei unohdu ja jotta myös uudet työntekijät pääsevät toimintatapaan kiinni. 

Koulutusmateriaalien vaikutuksen arvioinnin tukena voi esihenkilöille suunnata erillisen kyselyn aiheesta tai ohjeistaa esihenkilöt käymään läpi vaikutusten arviointia tukevan kysymyspatteriston omaa työyksikköä koskien. Tulokset voidaan jakaa yhteisesti  terveysasema-alueittain esihenkilöverkostossa, jolloin hyvät käytänteet ja kokemukset saadaan jaettua myös kollegoille.  

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Puolessa vuodessa ISBAR-verkkokoulutukset on käynyt verkkokoulutusympäristön raporttien perusteella ensimmäisen kurssin on käynyt 450 ammattilaista ja toisen osan 350 ammattilaista. Nämä ovat suhteellisen pieni määrä henkilöstön kokonaismäärään nähden, joita on yli 1300. Tilastot eivät ole kuitenkaan täysin luotettavia, sillä osa yksiköistä on käynyt koulutukset läpi ryhmätoteutuksena, jolloin tilastoihin on rekisteröitynyt tällaisessa tilanteessa vain koulutuksen avannut ja sisällön esitellyt henkilö. 

Koulutuksiin sisältyneisiin palautekyselyihin on käynyt vastaamassa yhteensä yli 300 henkilöä. Monille ammattilaisille ISBAR oli entuudestaan tuttu. Osa kurssilaisista kertoi toimineensa jo aiemmin ISBAR:in mukaisesti, vaikka eivät menetelmää aiemmin tunteneetkaan. Konsultointia koskevat kulkukaaviot koettiin hyviksi ja havainnollistaviksi. Erityistä kiitosta sai koulutusmateriaalien selkeys ja niiden sopiva pituus (2 x n. 20 min). Lisätoiveena esitettiin, että kurssimateriaaleissa voisi olla enemmän käytännön esimerkkejä. 

Erityinen huomio koski sitä, että osa moniammatillisen ammattiryhmän edustajista kertoi saaneensa ISBAR-verkkokoulutusmateriaalien avulla ensimmäistä kertaa konsultointikoulutusta. Tämä on tärkeä havainto, mikäli tavoitteena on yhteneväiset moniammatilliset konsultointikäytänteet. ISBAR-raportointimalli luo hyvän rungon esimerkiksi konsultoinneille, mutta olennaista on se, että tuolloin molemmat osapuolet tuntevat ISBAR:in rakenteen ja osaa hyödyntää sitä työssään. 

Vinkit toimintamallin soveltajille

Koulutusmateriaalin muotoilussa kannattaa hyödyntää monipuolista ja laaja-alaista yhteistyöverkostoa, johon kuuluvat myös koulutusmateriaalin loppukäyttäjät. Onnistuneen lopputuloksen kannalta on tärkeää altistaa useamman kerran koulutusmateriaaliluonnokset palautteelle ja kuunnella ennen kaikkea käytännön työtä tekevien kommentteja kehitysehdotuksista. 

Koulutusmateriaalia laadittaessa on hyvä miettiä myös sitä, hyötyisikö koulutusmateriaalista myös muut toimijat. Tämän kysymyksen vuoksi päädyimme itse jakamaan koulutusmateriaalin kahteen osaan ”osa 1. ISBAR-raportointimenetelmä ammattilaiselle” ja ”osa 2 (syventävä) ISBAR-raportointimenetelmä terveysasematyössä”, jolloin ensimmäinen koulutus soveltuu myös organisaatiomme sisäisille yhteistyökumppaneillemme. Halutessaan he voivat käydä myös syventävän osan ja miettiä, miten sen sisältö olisi sovellettavissa omiin palveluihin.

ISBAR-raportointimenetelmän laajamittainen käyttöönotto vaatii aikaa, paneutumista, esihenkilöstön ja johdon sitoutumista sekä ammattilaisten ja työyksiköiden valmentavaa johtamista. Verkkokoulutukset voivat toimia alkusysäyksenä henkilöstön kouluttamisessa ja tiedon levittämisessä, mutta laajempi toimintakulttuurin muutos ja juurtuminen tapahtuu työyksiköissä. Tärkeää on, että toiminnassa tunnistetaan myös ISBAR-menetelmän käyttöönoton vaikuttavuutta kuvaavat laadulliset ja määrälliset mittarit, joiden tuloksiin voidaan palataan säännöllisin väliajoin ja jakaa yhteiset onnistumiset sekä mahdolliset haasteet tai käyttöönoton karikot. 

Kansikuva
Kansilehti, jossa lukee ISBAR-raportointimenetelmä terveysasematyössä -verkkokoulutukset ja kuvituskuvana on värikäs paloista koostuva suorakaide, missä eri osioissa on I, S, B, A, R -kirjaimet

Kehittämisen vaihe

Kehitteillä

Kohderyhmä