Itä-Suomen OT-hankkeen monialaisen koulutus- ja keskustelufoorumisarjan suunnitteluprosessi
Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä sivistystoimen ammattilaisille suunnatun koulutus- ja keskustelufoorumisarjan suunnitteluprosessi lasten ja nuorten vaativahoitoisten ja kompleksisten neuropsykiatristen häiriöiden näkökulmasta
Toimintamallin nimi
Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä sivistystoimen ammattilaisille suunnatun koulutus- ja keskustelufoorumisarjan suunnitteluprosessi lasten ja nuorten vaativahoitoisten ja kompleksisten neuropsykiatristen häiriöiden näkökulmasta
Kuva
Monialaisesti suunniteltu koulutus- ja keskustelufoorumisarja koko YTA-alueen tarpeisiin
- Lähtökohtana olivat YTA-alueen SOTESI-ammattilaisten tarpeet ja toiveet, jotka saatiin esille ammattilaisia haastattelemalla.
- Asiakasnäkökulma (tässä yhteydessä lapset, nuoret ja heidän perheensä) huomioitiin alusta lähtien siten, että suunnittelussa oli mukana kehittäjäasiakasvanhempi sekä tilaisuuksissa kokemusasiantuntijoiden puheenvuoroja.
- Palautetta ja ideoita koulutusten sisällöstä, toteutuksesta ja luennoitsijaehdokkaista saatiin nepsy-asiantuntijoilta sekä yhteistyöverkostojen tapaamisissa peilaten niitä haastatteluissa esille tulleisiin ehdotuksiin.
- Huomioitiin ajankohtaisen tutkimustiedon levittäminen käytännönläheisesti. Viimeisen tutkimuspainotteisen tilaisuuden kouluttajille järjestettiin työpajoja verkostoitumisen sekä ehyen koulutustilaisuuskokonaisuuden rakentamiseksi.
- Koulutuksia markkinoitiin yhteistyöverkostojen ja verkkosivujen kautta.
- Koulutuspalautteiden ja ilmoittautumisten perusteella etätoteutus palvelee parhaiten koko YTA-aluetta.
Itä-Suomen Lasten, nuorten ja perheiden osaamis- ja tukikeskus (OT)-hankkeessa on yhdeksi vaativaa ja erityistä osaamista edellyttäväksi tilanteeksi tunnistettu vaativahoitoiset ja kompleksiset neuropsykiatriset häiriöt. Neuropsykiatrisesti oireilevien lasten auttaminen vaatii erityistä osaamista. Lasten ja perheiden sosiaalihuollon ja lastensuojelun työntekijöillä on Lasten suojelemisen nykytila ja tulevaisuus -selvityksen (2023) perusteella tiedon ja osaamisen puutetta erityistarpeisten lasten asioissa. Toimijoilla on niin diagnosoinnin kuin yhteisymmärryksen vaikeutta. Erityisesti tilanteesta kärsivät ne neuropsykiatrisesti oireilevat asiakkaat, joilla ei ole oikeutta vammaispalveluihin tai palveluiden saatavuudessa on pompottelua viranomaisten välillä. Neuropsykiatrisesti oireilevat lapset ovat olleet pitkään väliinputoajia monissa palveluissa. (Holmi & Kekkonen 2023.)
Uuden vammaispalvelulain piti astua voimaan 1.10.2023, mutta voimaantulo siirtyi 1.1.2025. Uuden vammaispalvelulain perusteluissa HE 191/2022 on nostettu esille, ettei nykyinen vammaispalvelulaki ota riittävästi huomioon lasten ja perheiden tarpeita. Vammaisen lapsen tilanteeseen liittyy eri alojen toimijoita, kuten terveydenhuollon, kuntoutuksen, sosiaalitoimen, Kelan sekä varhaiskasvatuksen ja opetuksen toimijoita. Tuen ja palveluiden saaminen vaihtelevat eri puolilla maata. Vammaispalveluiden ulkopuolelle ovat jääneet usein erityisesti ne lapset, joilla on neurologisia tai neuropsykiatrisia oireyhtymiä tai sairauksia tai muita kognitiivisia tai käyttäytymiseen liittyviä haasteita.
Koulutusfoorumisarjan tarkoituksena oli
• lisätä sosiaali- ja terveysalan sekä sivistystoimen ammattilaisten osaamista vaativahoitoisissa ja kompleksisissa nepsy-asiakastilanteissa
• kehittää nepsy-asiakkaiden saamaa sotesi-palvelua
• verkostoitua
• edistää sotesi-ammattilaisten välistä yhteistyötä
• vahvistaa yhteistä ymmärrystä näistä ilmiöistä
Koulutus- ja keskustelufoorumisarjan kohderyhmänä olivat erityisesti sosiaali- ja terveysalan sekä sivistystoimen ammattilaiset, mutta myös järjestötoimijat ja kokemusasiantuntijat Itä-Suomen yhteistyöalueelta. Ammattilaisten on tärkeää osata tunnistaa asiakkaat, joilla on vaativahoitoinen ja kompleksinen neuropsykiatrinen häiriö ja saada tukea asiakastilanteisiin.
Koulutusfoorumisarjan suunnittelun lähtökohtana olivat sotesi-ammattilaisten haastattelut, joihin osallistui 11 henkilöä 21.9.2022-10.1.2023 kaikilta Itä-Suomen YTA-alueen hyvinvointialueilta/maakunnista. Ammattilaisia osallistettiin koulutusten suunnitteluun, jotta koulutukset vastaisivat heidän tarpeitaan. Haastateltavia "rekrytoitiin" OT-hankkeen verkostojen kautta tai haastateltujen suosittelujen perusteella. Haastateltavilla tiedettiin työnsä puolesta olevan osaamista lapsista ja nuorista, joilla on neurokehityksellisiä häiriöitä. He kuvasivat haastatteluissa vaativaa nepsy-asiakkuutta oman työnsä näkökulmasta ja kertoivat koulutustoiveistaan.
Asiakasnäkökulma huomioitiin siten, että kehittäjäasiakasvanhempi osallistui alusta alkaen kommentoiden koulutusten sisältöjä ja avustaen sopivien luennoitsijoiden löytämisessä. Kokemusasiantuntijoita on myös toiminut kouluttajina tilaisuuksissa. Palautetta ja ideoita koulutustilaisuuksiin saatiin lisäksi nepsy-asiantuntijatapaamisissa sekä useissa yhteistyöverkostotapaamisissa.
Haastattelujen ja yhteistyötapaamisten perusteella tilaisuuksien teemoiksi muotoituivat:
- Näkökulmia autismikirjon häiriöön
- Haastavasti käyttäytyvät neuropsykiatrisesti oireilevat lapset ja nuoret - miten haastavaan käyttäytymiseen voidaan vaikuttaa
- a) Neurokehitykselliset häiriöt, koulunkäynti ja oppiminen, b)Uudistuva vammaislainsäädäntö
- Tutkimustiedon hyödyntämisen mahdollisuudet vaativissa lasten ja nuorten neurokehityksellisissä häiriöissä
Toimintamalli muodostui Itä-Suomen YTA-alueen tarpeisiin kohdistuvaa koulutussarjaa suunniteltaessa. Lisäksi sen avulla rakennettiin OT-Nepsy-osaamisverkostoa YTA-alueelle. Pääosin kouluttajat, nepsy-asiantuntijat, löytyivät Itä-Suomen YTA-alueelta, osa suositelluista kouluttajista YTA-alueen ulkopuolelta.
Koulutussarja on suunniteltu periaatteessa ainutkertaiseksi, mutta sen aiheet ja toteutus ovat käytettävissä kansallisesti. Koulutukset ovat herättäneet laajempaakin kiinnostusta ja osallistujia on ollut YTA-alueen ulkopuoleltakin. Kaikki koulutuksia, varsinkin useamman koulutuksen sarjoja suunnittelevat, voivat hyödyntää toimintamallia.
Toimintamallin levittäminen
- Koulutuksia järjestävien tahojen tiedottaminen.
- Arvioitava tapauskohtaisesti, millaisiin koulutuksiin toimintamalli soveltuu. Edellyttää pidemmän ajan suunnittelua.
Resurssit toimintamallia käytettäessä
- Aika: Koulutuksen suunnittelu ammattilaisten tarpeita ja toiveita kuunnellen haastatellen vaatii aikaa. Vaihtoehtoina olisivat esim. kysely, asiakasraadit yms. olemassa olevat vaihtoehdot. Aikaa vie myös luennoitsijoiden kartoitus ehdotusten perusteella.
- Osaaminen: Suunnittelijalta edellytetään aiheen tuntemusta ja/tai asiantuntijaverkostoja.
- Rakenne ja henkilöstö koulutusten suunnitteluun, markkinointiin ja toteutukseen.
Koulutustilaisuudet ovat tavoittaneet runsaasti SOTESI-ammattilaisia Itä-Suomen yhteistyöalueelta, mutta myös järjestötoimijoita, kokemusasiantuntijoita ja hanketyöntekijöitä.
Koulutuspalautteiden perusteella:
- ammattilaisten osaaminen vahvistunut
- vahvistanut yhteistä ymmärrystä kohteena olevista ilmiöistä
- kehittänyt nepsy-asiakkaiden saamaa SISOTE-palvelua
- edistänyt kohtalaisesti verkostoitumista ja sisote-ammattilaisten välinen yhteistyötä
Koulutustilaisuudet ovat mm.
- auttaneet ammattilaista tukemaan perheitä
- lisänneet ymmärrystä ko. häiriöistä ja niiden vaikutuksesta asiakkaan arkeen
- lisänneet taitoa kohdata asiakkaita
- lisänneet tietoa
- tuoneet käytännön työkaluja ja vinkkejä osallistuneille
- selkeyttäneet ammattilaisten rooleja