Itse- ja omahoidossa syntyvien tietojen hyödyntäminen palveluissa / Pohjois-Karjalan Hyvinvointialue (RRP, P4, I4)
Itse- ja omahoidon selvitys Pohjois-Karjalan HVA:lla. Ensimmäisen vaiheen selvityksessä on kuvattu PKHVA:n itse- ja omahoidon nykytilaa ja toisessa vaiheessa tarkasteltiin tapahtuneita muutoksia.
Model name
Itse- ja omahoidon selvitys Pohjois-Karjalan HVA:lla. Ensimmäisen vaiheen selvityksessä on kuvattu PKHVA:n itse- ja omahoidon nykytilaa ja toisessa vaiheessa tarkasteltiin tapahtuneita muutoksia.
Selvityksessä on pyritty kuvaamaan itse- ja omahoidon nykytilaa ja lähtökohtia, ja samalla tunnistamaan mahdollisia toimenpiteitä tulevaa kehittämistä varten. Selvityksen toisessa osassa verrattiin vuoden 2025 tilannetta vuoden 2022 selvitykseen.
Tarve itse- ja omahoidon palveluille on ollut jo kauan. Taustatekijöinä tarpeen kasvamiselle ja konkretisoitumiselle ovat olleet mm. koronapandemian tuomat/kiihdyttämät ongelmat, sote-alan resurssiongelmat ja digitalisaation kehittyminen.
RRP-hankkeessa on haettu rahoitusta itse- ja omahoidon kehittämiseen. Hankkeesta tulee myös tukea kehittämiseen kansallisella tasolla. Itse- ja omahoito liittyy vahvasti Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnalliset tavoitteet vuosille 2023-2026 kohtiin "Toiminta on taloudellisesti kestävää", "Kustannusten kasvua hidastetaan suhteessa palvelutarpeen kasvuun ja painotusta siirretään ennaltaehkäisevään työhön", "Kansallisesti ja yhteistyöalueen tasolla suunniteltu tiedonhallinta ja digitalisaatio tukevat tavoitteiden saavuttamista ja asiakaslähtöistä toiminnan uudistamista" sekä "Palvelut on järjestetty yhdenvertaisesti ja laissa säädetyt oikeudet turvaten". Myös esimerkiksi Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan kehittämiskohteiden priorisointi 2022 nostaa tavoiteltavissa hyödyissä asiakkaiden korissa kolme kohtaa:
- 1) Henkilö edistää omaa terveyttään ja hyvinvointiaan digitaalisin palveluin
- 2) Asiakkaalle tarjotaan palveluita ajasta ja paikasta riippumattomasti
- 3) Asiakkaalla on pääsy omiin tietoihinsa ja voi myös itse tuottaa tietoja tilanteestaan
Itse- ja omahoidon palvelujen kohderyhmänä on koko hyvinvointialueen asukkaat. Mahdollista sisällönkehitystä tullaan todennäköisesti aluksi kohdentamaan tiettyihin asiakassegmentteihin.
Itse- ja omahoidon kehittäminen vaatii suunnitelmallisuutta ja yhteistyötä. Digitaalisen palvelualustan käyttöönoton myötä organisaatiolla on työkalu, jolla itse- ja omahoitoa voidaan kehittää ja tarjota entistä paremmin. Itse- ja omahoidon kehittäminen edelleen vaatii vahvempia rakenteita ja roolien selkeyttämistä.
PKHVA on ottanut käyttöön digitaalisen palvelualustan, joka mahdollistaa esimerkiksi digipolkujen ja –valmennusten tarjoamisen osana muita digitaalisia palveluja. Digitaalinen palvelualusta mahdollistaa myös esimerkiksi chatin ja viestinnän asiakkaiden kanssa sekä yksilö- että ryhmävastaanottojen toteuttamisen.
Digitaalinen palvelualusta on mahdollistanut itse- ja omahoidon palveluiden järjestämisen matalammalla kynnyksellä ja aiempaa laajemmin. Esimerkiksi hyvinvointi- ja terveysvalmennusten ja omahoitopolkujen hallinnoiminen ja tuottaminen on helpompaa, kun alusta on organisaation itsensä hallussa. Se on myös keskittänyt useampia palveluita saman järjestelmän alle, jolloin asiakkaiden voi olla helpompi käyttää ja löytää ja toisaalta ammattilaisten helpompi hahmottaa tarjottavia palveluita.