Jalkautuvan digituen toimintamalli
Jalkautuvan digituen perusidea on tarjota digitukea palvelun käyttäjän omaan kotiin tai johonkin muuhun mieluisaan toimintaympäristöön. Jalkautuva digituki luo yhdenvertaisen mahdollisuuden digitaitojen oppimiseen ja digituen vastaanottamiseen.
Toimintamallin nimi
Jalkautuvan digituen perusidea on tarjota digitukea palvelun käyttäjän omaan kotiin tai johonkin muuhun mieluisaan toimintaympäristöön. Jalkautuva digituki luo yhdenvertaisen mahdollisuuden digitaitojen oppimiseen ja digituen vastaanottamiseen.
Kuva
Kuvateksti
Jalkautuvan digituen malliJalkautuvassa digituessa digitukijat antavat digitukea palvelun käyttäjien omassa kodissa tai muussa mieluisassa toimintaympäristössä. Palvelun käyttäjä saa aina itse vaikuttaa siihen missä ja milloin digitukea annetaan. Lisäksi tuessa edetään aina tuettavan omien toiveiden mukaisesti. Toiminnan tavoitteena on kohderyhmän digitaalisen yhdenvertaisuuden ja osallisuuden edistäminen digitaitojen oppimisen ja digirohkeuden lisäämisen kautta.
Digitukikäynneillä tukea voidaan antaa muun muassa tietokoneiden ja älypuhelimien peruskäyttöön, muihin älylaitteisiin (kuten tabletit, älykellot, bluetooth-laitteet), sähköiseen asiointiin, verkkoyhteyksiin, laitteen hankintaan tai tiedon hakuun liittyen. Kotikäynneillä voidaan myös tutustua rauhassa erilaisiin digitaalisiin ympäristöihin tuettavan omien toiveiden mukaisesti. Jalkautuvan digituen etuja ja hyötyjä ovat olleet tutun ja turvallisen oppimisympäristön mahdollistaminen, tuen esteettömyys ja saavutettavuus, omien laitteiden käytön opettelun mahdollisuus ja palvelun käyttäjän oman toimijuuden lisääntyminen digituen kautta. Digiosaajien käynnit ovat myös toimineet sosiaalisena virikkeenä ja mukavana vapaa-ajan toimintona.
Digijuu Digime-hankkeessa toteutettu jalkautuva digituki perustui vahvasti vertaisuuteen. Digitukea toteuttivat hankkeeseen palkatut osa-aikaiset vertaisohjaajat.
Jalkautuvan digituen mallia kehitettiin hankeorganisaatioiden eri toimipisteissä, kuten asumisyksiköissä, päivätoiminnassa, tuetussa asumisessa ja jälleenvuokrauksessa. Tarpeen vaatiessa jalkauduttiin myös muihin palvelun käyttäjille mieluisiin ympäristöihin.
Toiminnan kohderyhmää ovat olleet Niemikotisäätiön, Kakspy ry:n ja Kakspy Palvelut Oy:n palvelun käyttäjät ja muut hankeorganisaatioiden toiminnan piirissä olevat mielenterveys-ja päihdetoipujat.
Palvelun käyttäjät kohtaavat arjessaan erilaisia digitaalisuuteen ja digiosallisuuteen liittyviä haasteita. Digitukeen hakeutumiseen saattaa olla korkea kynnys ja aina ei ole edes selvillä, mistä digitukea voi saada. Digijuu Digime-hankkeen (2021-2023) järjestämissä työpajoissa kävi ilmi, että digitaalisissa ympäristöissä hankaluuksia tuottavat erityisesti vaikeat termit ja sanasto, vaikeakäyttöiset verkkosivustot, puuttuvat laitteet ja yhteydet, sähköinen asiointi ja erilaiset huijausyritykset. Lisäksi erilaisten digihaasteiden taustalla on usein digipelokkuutta tai negatiivisia asenteita digitaalisia ympäristöjä kohtaan. Nämä johtuvat usein aikaisemmista huonoista kokemuksista, tiedon puutteesta tai kokemattomuudesta.
Hankkeen toiminnan aikana suurin osa digituen tarpeista koski älylaitteiden kuten tietokoneiden, älypuhelimien tai tablettien peruskäyttöä. Hankkeen edetessä yhä useampi digituen tarve koski myös kodin muita älylaitteita, kuten älytelevisiota tai älyrannekkeita. Osallistujien lähtökohdat digitaitojen oppimiseen ja älylaitteiden käyttämiseen olivat moninaisia ja tähän vaikuttivat muun muassa palvelun käyttäjän ikä ja koulutustaso, mahdolliset oppimisvalmiudet sekä erilaiset haasteet omassa arjessa.
- Digituen koordinointi
Kotiin vietävän digituen toteuttaminen vaatii koordinointia ja resursseja. Tämä on hyvä ottaa huomioon, kun toimintaa suunnitellaan.
- Digitukijoiden kouluttaminen
Digitukijana toimivat henkilöt tarvitsevat työssään hyvin moninaista osaamista. Tarpeellisesta osaamisesta voi lukea lisää Digi- ja väestötietoviraston digituki-sivustoilta . Digi- ja väestötietoviraston osaamismerkit toimivat myös hyvänä pohjana digitukijana toimimiseen. Tämän lisäksi voi myös hyödyntää alueellisia koulutuksia tai kursseja digitukijana toimimiseen. Digitukijoiden säännöllinen kouluttaminen, työnohjaus ja työhyvinvoinnin ylläpitäminen tulee myös huomioida.
- Turvallisuus
Kun digitukityötä tehdään palvelun käyttäjien kotona on tärkeää huolehtia myös digitukijoiden työturvallisuudesta. Turvallisuuden huomiointi edellyttää : parityöskentelyä, yhteistyötä sote-ammattilaisten kanssa sekä selkeitä toimintaohjeita riskitilanteiden varalle.
- Viestintä ja markkinointi
Digituen tarvitsijoiden tavoittaminen vaatii säännöllistä ja aktiivisista tiedottamista sekä markkinointia. Tähän on hyvä varata resursseja kun toimintaa suunnitellaan. Viestinnässä on tärkeää myös huomioida saavutettavuus.
- Yhteistyö sote-henkilöstön kanssa.
Mielenterveys- ja päihdetyön kentällä jalkautuvan digitukityön toteuttaminen edellyttää jatkuvaa ja säännöllistä yhteistyötä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. Tarvittaessa sote-ammattilaiset voivat olla mukana kotiin vietävän digituen ensikäynneillä. Henkilökunnan kautta tavoitetaan myös digituen tarvitsijoita. Samalla sote-ammattilaisten osaaminen digitaitoihin ja digitaalisiin ympäristöihin liittyen lisääntyy.
- Palautteen keruu
Toiminnan onnistumisen kannalta on tärkeää, että digituesta kerätään säännöllisesti palautetta. Palautteen perusteella jalkautuvaa digitukityötä voidaan kehittää entisestään.
Jalkautuvan digituen malli on Digijuu Digime-hankkeessa kehitetty malli kotiin vietävän digituen toteuttamiseen. Hankkeessa toimivat vertaisdigitukijat toteuttivat digitukityötä hankkeen toiminnan ajan vuosina 2021-2023. Jalkautuvan digituen malli on koostettu tämän kokeilun pohjalta.
Kahden hanketyöntekijän lisäksi mallia oli mukana työstämässä hankkeessa työskentelevät kuusi digiosaajaa. Mallia on kehitetty myös yhteistyössä hankeorganisaatioiden työntekijöiden ja palvelunkäyttäjien kanssa. Kehitysprosessiin osallistui tämän lisäksi myös kokemusasiantuntijoita. Kehittämistyön menetelminä oli muun muassa työpajat, joita järjestettiin hankkeen aikana yhteensä 8 kertaa. Tämän lisäksi jalkautuvasta digitukityöstä kerättiin palautetta koko hankkeen toiminnan ajan.
Kehittämisprosessin kautta saatiin uutta ja ajankohtaista tietoa siitä, miten jalkautuvaa digitukea koordinoidaan ja mitä tekijöitä on hyvä ottaa huomioon toimintaa suunniteltaessa. Kokeilun myötä saatiin myös lisää tietoa siitä, millaista osaamista digitukityössä tarvitaan. Kaiken kaikkiaan jalkautuva digitukityö on tehokas ja toimiva tapa edistää digitaalista yhdenvertaisuutta ja osallisuutta. Se myös lisää todistetusti kohderyhmän digitaitoja.
Kansikuva
