Kannustavat Kokemukset
Autamme 14–29-vuotiaita maahanmuuttajataustaisia nuoria työnhaun kaikissa eri vaiheissa. Nuorten toivotaan saavan työelämästä myönteisiä ja kannustavia kokemuksia, jotka rohkaisevat ja innostavat heitä löytämään oman paikkansa työelämässä jatkossakin.
Perustiedot
Toimintamallin nimi
Autamme 14–29-vuotiaita maahanmuuttajataustaisia nuoria työnhaun kaikissa eri vaiheissa. Nuorten toivotaan saavan työelämästä myönteisiä ja kannustavia kokemuksia, jotka rohkaisevat ja innostavat heitä löytämään oman paikkansa työelämässä jatkossakin.
Toimintamalli lyhyesti
Erityishuoltojärjestöjen liitto EHJÄ ry:n Kannustavat Kokemukset -toiminnassa autetaan 14–29-vuotiaita maahanmuuttajataustaisia nuoria työnhaun kaikissa eri vaiheissa. Toiminnan lähtökohtana on nuorten oma motivaatio työnhakuun ja sitoutuminen toimintaan.
Toiminta on maksutonta ja nuori voi tulla mukaan itsenäisesti tai jonkun tahon ohjaamana. Yksilöllisen tuen ja ohjauksen avulla toiminnassa vahvistetaan ja kehitetään nuorten työelämätaitoja ja itsetuntemusta. Nuoret saavat konkreettista apua CV:n ja hakemusten tekemiseen. Harjoittelemme yhdessä yhteydenottamista työnantajiin ja työhaastattelutilanteita. Nuorten kielitaito kehittyy yhteistyössä toiminnan työntekijöiden kanssa sekä työjaksojen aikana. Nuoria rohkaistaan ottamaan itse yhteyttä työnantajiin ja hakemaan töitä monin eri tavoin.
Työnantajat saavat toiminnan kautta motivoituneita työntekijöitä sekä tarvittaessa toiminnan työntekijöiden tuen koko työllistämisprosessin ajaksi. Työllistämällä maahanmuuttajataustaisen nuoren, työnantajat kantavat osaltaan yhteiskuntavastuuta maahanmuuttajataustaisten nuorten kotoutumisesta Vaasaan, Mustasaareen, Kokkolaan ja Pietarsaareen. Kannustavat Kokemukset ylläpitää ja kasvattaa työnantajaverkostoa, jonka kautta työnantajat ja nuoret työntekijät kohtaavat toisensa.
Ulkomaalaistaustaiset nuoret kohtaavat muita nuoria huomattavasti enemmän syrjintää kouluissa, työelämässä tai asunnon saamisessa (THL 2018). Mallilla tuetaan maahanmuuttajataustaisia nuoria sekä pyritään kannustamaan työnantajia työllistämään heitä ja kantamaan samalla yhteiskuntavastuuta. Kotona Suomessa -hankkeen tutkimusraportissa Selvitys maahanmuuttajien rekrytoimisesta (2020) todetaan, että lähes puolet rekrytoinnista vastaavista kokee, että maahanmuuttajan suomen kielen taidon pitäisi olla lähes äidinkielen tasolla, jotta hän pärjäisi työssä. Niissä yrityksissä, joissa oli kokemusta maahanmuuttajista työntekijöinä, kielitaitovaatimus oli lievempi. Toiminnan avulla työnantajille halutaan tuottaa myönteisiä kokemuksia maahanmuuttajataustaisten nuorten työllistämisestä, jotta he olisivat jatkossa yhdenvertaisia työnhakijoita. Maahanmuuttajataustaiset nuoret tarvitsevat usein yksilöllistä, kädestä pitäen apua koko työnhaun prosessiin. Heillä ei välttämättä ole työn tekemisen mallia, riittävää kielitaitoa, tietotaitoa työnhaun vaiheista tai tarvittavia digitaitoja sen itsenäiseen toteuttamiseen.
Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisussa 26/2017 esitellään Maahanmuuttajat ja työvoimapoliittisten toimenpiteiden vaikuttavuus -raportin tuloksia. Raportissa todetaan, että työkokemuksen saaminen suomalaisilta työmarkkinoilta on maahanmuuttajille ensiarvoisen tärkeää. Kotoutumistoimenpiteissä olisikin panostettava siihen, että ne edistäisivät ensimmäisen, vaikka hyvin lyhyenkin, työpaikan saamista ja työkokemuksen kartuttamista. Maahanmuuttajien työllistyminen -julkaisussa (6/2014) todetaan, että kaikenlaista työnantajien ja maahanmuuttajien välistä kohtaamista tapahtuu edelleen liian vähän.
Kohderyhmänä ovat 14-29-vuotiaat maahanmuuttajataustaiset nuoret, jotka ovat kiinnostuneita löytämään työpaikan, mutta tarvitsevat siihen apua. Nuoria tavoitetaan kouluyhteistyön kautta ja heitä ohjataan toimintaan mukaan myös TE-toimistosta, sosiaalitoimistosta sekä kotouttamispalveluista. Suuri osa nuorista kuulee toiminnasta ystäviltään ja ohjautuu toimintaan itsenäisesti.
Toisena kohderyhmänä ovat alueiden työnantajat. Työnantajia rohkaistaan työllistämään maahanmuuttajataustaisia nuoria ja heitä tuetaan tarvittaessa työllistämisprosessin kaikissa vaiheissa, myös silloin kun nuori on töissä. Työnantajille tarjottava tuki on yksilöllistä, riippuen työnantajan ja nuoren tarpeista. Vuonna 2021 työnantajista 93% arvioi, että Kannustavat Kokemukset -toiminnan työntekijä oli tarvittaessa tavoitettavissa työjakson aikana. Työnantajat arvioivat nuorten työjakson kokonaisarvosanalla 8,64 (asteikko 1-10).
Toimintaa on järjestetty vuodesta 2015 Vaasassa ja Kokkolassa ja vuodesta 2020 myös Pietarsaaressa. Toiminnan aikana nuorilta, työnantajilta ja yhteistyötahoilta on kerätty vuosittain palautetta ja toimintaa kehitetään jatkuvasti saadun palautteen perusteella. Toiminnassa hyödynnetään ryhmätoimintaa, mutta tuki painottuu yksilötapaamisiin, joissa nuori saa itse määritellä tuentarpeensa ja toiveensa työpaikan suhteen. Toiminnassa kartoitetaan nuoren tulevaisuuden suunnitelmia ja toiminnalla pyritään tukemaan niitä.
Toiminnassa on laskennallisesti kolme henkilötyövuotta, jotka jakautuvat tasaisesti kolmen kaupungin välille. Yksi henkilötyövuosi pystyy työskentelemään vuoden aikana 50-80 nuoren kanssa riippuen nuorten tuen tarpeen määrästä. Kolme henkilötyövuotta ei tarkoita kolmea työntekijää vaan kahta päätoimista työntekijää, joiden lisäksi käytetään osa-aikaista työntekijää sekä tuntityöntekijöitä. Tämä on toiminnan kannalta järkevää, koska nuorten ohjautuminen vuoden aikana ei ole tasaista vaan painottuu alkuvuoteen kesätyönhaun vuoksi. Työntekijöillä on kokemusta maahanmuuttajataustaisten nuorten kanssa työskentelystä ja sosiaalialan pohjakoulutus. Alueellinen tuntemus on tärkeää, koska työnantajaverkoston rakentaminen on yksi toiminnan perusta.
Kun nuori tulee mukaan toimintaan, hänelle osoitetaan oma työntekijä, joka hoitaa pääsääntöisesti yhteistyön nuoren kanssa. Nuori kirjaa tietonsa sähköiseen asiakasrekisteriin ja hänelle tehdään alkukartoitus, jossa saadaan selville hänen koulutus- ja työkokemustaustansa sekä toiveet ja tarpeet työnhaun suhteen. Jokaisen nuoren kanssa tehdään tai päivitetään CV ja harjoitellaan työhakemuksen tekemistä. Lopputyöskentely riippuu nuoren tarpeista. Suurimman osan kanssa työ painottuu työhakemusten tekemiseen ja lähettämiseen. Lisäksi nuorille tarjotaan tietoa suomalaisesta työelämästä ja mahdollisuus osallistua esimerkiksi hygieniapassikoulutukseen. Osalle nuorista työpaikka löytyy Kannustavat Kokemukset -työnantajaverkoston kautta. Kaiken työskentelyn perustana on nuorten oma toimijuus. Nuoret harjoittelevat koko prosessin lomassa monipuolisesti kotoutumiskieltään sekä digitaitoja.
Yhtenä työvälineenä on oppilaitosyhteistyö, jossa työntekijä jalkautuu kouluille pitämään erilaisia oppitunteja työelämään ja työnhakuun liittyen. Koulujen kautta tavoitetaan uusia nuoria mukaan toimintaan.
Työnantajiin ollaan yhteydessä henkilökohtaisesti ja heidän kiinnostustaan toimintaan osallistumiseen kartoitetaan. Työnantajayhteistyötä toteutetaan työnantajien toiveiden mukaisesti. Erityisesti kesätyönhaun osalta työantajille suositellaan kyseistä työpaikkaa hakeneita nuoria ja kerrotaan työntekijöiden kokemukset yhteistyöstä nuoren kanssa. Osa työnantajista kysyy myös, löytyisikö toiminnan kautta heidän tarpeisiinsa sopivaa työntekijää. Työjakson aikana toiminnan työntekijää auttaa tarvittaessa työnantajaa ja nuorta ratkaisemaan mahdollisia ongelmatilanteita. Suurin osa nuorista pärjää kuitenkin omatoimisesti työjakson aikana. Yhteydenotot ovat kuulumisten vaihtoa ja nuorten kannustamista.
Vuonna 2021 toiminnan nuorista työllistyi 80 ja toiminnassa oli mukana 205 nuorta. Nuorten työnhakutaidot kasvoivat toiminnan aikana alkukartoituksen keskiarvosta 4,72 yksilöpalautteen keskiarvoon 7,46. Digitaitojen arvio kehittyi alkukartoituksen keskiarvosta 6,22 yksilöpalautteen keskiarvoon 7,64. Asteikkona käytetty arvosanoja 1-10.
Nuorista 35/39 kertoi kielitaitonsa kehittyneen toiminnan aikana. Työjaksopalautteeseen vastanneista nuorista 97% haluaa töihin myös tulevaisuudessa.
Vuonna 2021 työntajaverkostoon kuului 85 työnantajaa, joista työllistäneitä oli 37.
Alueiden yhteistyötahot ovat vahvasti tukemassa toimintaa ja kokevat sen tarpeelliseksi. Yhteistyökumppaneilta (oppilaitokset, TE-toimisto, sosiaalitoimi) saadun palautteen mukaan toiminta edistää maahanmuuttajataustaisten nuorten työllistymistä kaupungeissa keskiarvolla 9,2 ja toiminta on tarpeellista keskiarvolla 10 (asteikko 1-10).
Kansikuva
