Kasvatus- ja perheneuvontatyön kehittäminen Etelä-Savossa
Kasvatus- ja perheneuvontapalveluiden kehittäminen ja koulutus asiakaslähtöisesti Etelä-Savon hyvinvointialueen tarpeisiin. Kehittämistyö liittyy hyvinvointialueen strategiaan tavoitteena alueellisesti yhtenevät käytänteet ja asiakasohjaus.
Toimintamallin nimi
Kasvatus- ja perheneuvontapalveluiden kehittäminen ja koulutus asiakaslähtöisesti Etelä-Savon hyvinvointialueen tarpeisiin. Kehittämistyö liittyy hyvinvointialueen strategiaan tavoitteena alueellisesti yhtenevät käytänteet ja asiakasohjaus.
Kehittämistyöllä vastattiin kasvatus- ja perheneuvonnan tunnistamiseen sosiaalihuoltolain mukaiseksi matalan kynnyksen peruspalveluksi ennalta ehkäisevänä palveluna sekä siihen, että palvelua saavat kaikki alle 18-vuotiaat, viitaten Hanne Kalmarin kasvatus- ja perheneuvonnan kansalliseen kehittämisprosessin loppuraporttiin.
Kehittämistyö liittyy hyvinvointialueen strategiaan siten, että halutaan alueellisesti yhtenevät käytänteet ja asiakasohjaus
Lapsi- ja perhepalvelujen alueellisen kehittämisen painopisteet Tulevaisuuden sotekeskus-ohjelmassa liittyvät voimakkaasti varhaiseen tukeen ja ennaltaehkäisyyn. Painopisteenä on ollut lasten ja nuorten matalan kynnyksen monialaisten palvelujen laadun ja saatavuuden parantaminen. Yhtäältä lasten ja nuorten hyvinvointia rakennetaan laajassa eri toimijoiden välisessä yhteistyössä. Toisena näkökulmana palveluketjuja ja -kokonaisuuksia sekä palveluja kehitetään lukuisilla alueilla ja keskeisenä tavoitteena on palveluketjujen alueellinen selkiyttäminen, yhdistäminen sekä saatavuuden vahvistaminen.
Kasvatus- ja perheneuvonta työn kehittämisessä toimintaympäristönä on hyvinvointialueen asiakasohjaus Perheneuvon kehittäminen, sosiaalihuoltolain mukaiset lapsiperhepalvelut, lastensuojelu ja lasten mielenterveyspalvelut.
Etelä-Savon lapsiperheet
Koulutukset ( systeeminen koulutus ), pari- ja perheterapian osaamisen vahvistaminen kasvatus- ja perheneuvontatiimille koulutuksen avulla, Esitteet, toiminnan esittelyä eri toimijoille omassa organisaatiossa sekä yhteistyökumppaneille, yhteinäiset prosessikuvaukset
1. Asiakkaiden näkökulmasta:
- selkeä asiakasohjauksen prosessi, yksi ”sisääntulokanava” - Perheneuvo
- palvelua saa melko nopealla aikataululla
- varhainen tuki, matala kynnys palvelun saatavuudelle
- selkeä ydintehtävien määrittely, jolloin myös selkeä asiakasegmentointi
2. Henkilöstön näkökulmasta:
- kasvatus- ja perheneuvonnan profiloituminen sosiaalihuoltolain mukaiseksi palveluksi, joka tuottaa ydintehtävien mukaista palvelua
-koulutusta hankekauden aikana
-yhteinen tiimityön malli
3. Hyvinvointialueen näkökulmasta:
- THL:n ohjeistuksen mukainen toiminnan määrittely
- profiloituminen ja asemoituminen matala kynnyksen peruspalveluksi
4. Pidemmällä aikavälillä odotettavissa olevat hyödyt:
- kasvatus- ja erheneuvonnan toiminta tulee tunnetuksi matalan kynnyksen peruspalveluna
- perheet saavat apua varhain, jolloin vältytään raskaammilta palveluilta kuten esimerkiksi lastensuojelu
- ennalta ehkäisevällä työskentelyllä työskentelyaika ei ole määrittämätön, vaan lyhytaikaista tukea, jona vaikuttavuutta arvioidaan työskentelyn aikana ja voidaan tehdä ohjaus tukevampaan tukeen, mikäli työskentely ei tue perheitä riittävästi
Riippuvuudet
-asiakasohjaus
- yhteistyö terveydenhuollon palveluiden kanssa
yhteistyö muiden sosiaalihuollon sekä lastensuojelun toimijoiden kanssa: Päätöksen teko, vastuut; omatyöntekijäkysymys, työn vaikuttavuuden arviointi: Kuka arvioi; kriteerit/mittarit
Kasvatus- ja perheneuvonnan pilotin arviointi, yhdenvertaisuutta, saatavuutta, oikea-aikaisuutta, jatkuvuutta parannettiin pilotin aikana mm.
-asiakasohjauksen mallinnus -> Perheneuvo, monta eri yhteydenottokanavaa: puhelimitse, chat, sähköinen lomake, takaisinsoitto
- esitteet
-some-tiedottaminen ja video materiaali
Kansikuva
