Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Kehittämisohjelmien välinen yhteistyörakenne kansallisissa ohjelmissa

Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Kuvataan rakenne, joka mahdollistaa alueellisen yhteistyön uudelleen muotoutuvilla hyvinvointialueilla järjestöjen ja julkisen sektorin toimijoiden välillä kehittämistyön aikana ja mahdollisesti pysyvänä rakenteena ohjelmakauden jälkeen.

(Kuvaus on kesken ja täydentyy)

Toimintaympäristö **

Sosiaali- ja terveyspalvelut eivät yksin ratkaise kansalaisten hyvinvoinnin kokonaisuutta, vaan tarvitaan yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa. ​ Palveluiden monialaisuus, yhteentoimivuus ja matalan kynnyksen palvelut on varmistettava tulevaisuuden sote-keskuksessa ja vahvistettava ennaltaehkäisevän ja ennakoivan toiminnan roolia. Yhteistyörakenne syntyi tukemaan Tulevaisuuden sotekeskusohjelman, Järjestöjen sotemuutostuki-ohjelman ja Työkykyohjelman yhteneväisiä tavoitteita.

Järjestöjen ja työllisyyspalveluiden toiminnan haluttiin integroituvan vahvemmin tulevaisuuden sote-keskusten palvelukokonaisuuksiin ja palveluketjuihin kansalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Toisena vahvana yhteiseksi päämääräksi haluttiin hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen keskeisemmäksi sote-uudistuksessa.​

Tähän tekstiä lisää yhteneväisistä tavoitteista - taustoitusta kultakin ohjelmalta

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Kolme ohjelmakokonaisuutta havaitsivat yhteistyön kohdentumisen kolmeen keskeiseen, kaikille yhteiseen teemaan
 

1. Toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan toimintaan ihminen edellä​

Paradigman muutos; matalan kynnyksen toiminnat, kohtaaminen, vuorovaikutus, puheeksi otto, eri toimijoiden välinen yhteistyö​

2. Erityisryhmien huomioiminen asiakas- ja palveluohjauksessa​

Paljon palveluja tai erityistä tukea tarvitsevat ​

3. Järjestöjen digitaaliset alustat ja tiedon hallinta​

Järjestöjen toiminnot ja palvelut löytyvät paremmin ja asiakkaiden ohjautuminen niihin tehostuu​

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet
  • Sosiaali – ja terveyspalvelut eivät yksin ratkaise kansalaisten hyvinvoinnin kokonaisuutta, tarvitaan yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa. ​
     
  • Palveluiden monialaisuus, yhteentoimivuus ja matalan kynnyksen palvelut on varmistettava tulevaisuuden sote-keskuksessa ja vahvistettava ennaltaehkäisevän ja ennakoivan toiminnan roolia.
Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Tulevaisuuden sotekeskusohjelman ohjelmajohtaja (yhteistyörakenteen ideointi), projektipäällikkö (yhteistyörakenteen koollekutsuminen  ja linkitykset hanketoimistoon), aluekoordinaattorit ja viestinnän asiantuntija

Järjestöjen sotemuutostuki projektipäällikkö, alueelliset asiantuntijat ja viestinnän asiantuntija

Työkykyohjelman projektipäällikkö, alueelliset asiantuntijat ja viestinnän asiantuntija

Kestävän kasvun ohjelman projektipäällikkö, alueelliset asiantuntijat ja viestinnän asiantuntija

Innokylän asiantuntija ( yhteistyö rakenteen koollekutsuminen ja alkuvaiheen koordinointi & yhteistyörakenteen kuvaaminen)

Verkostodialogin asiantuntijat, alueellisen tason yhteistyön sparraukset 

 

Tarkentuu

Tavoiteltu muutos
  • Järjestöjen ja työllisyyspalveluiden toiminta integroituu vahvemmin tulevaisuuden sote-keskusten palvelukokonaisuuksiin ja palveluketjuihin kansalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi. ​
  • Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen nostetaan keskeisemmäksi sote-uudistuksessa
Toteutussuunnitelma
  • Kaikkien kolmen eri hankekokonaisuuden yhteistyötä tehdään niin kansallisella kuin alueellisellakin tasolla​. Tälle toiminnalle on foorumina sovitut tapaamiset.
  • Varmistetaan ohjelmien tavoitteiden yhteensovittaminen ja toimeenpano​
  • Saadaan tilannekuvaa ja yhteistä ymmärrystä nykytilasta, nostetaan esiin malleja hyvinvointialueittain, järjestetään teemallisia tilaisuuksia ja tapaamisia​
  • Jaetaan tuen ja palveluiden kehittämisen sisältökysymyksiä asiakas- ja palveluohjauksen näkökulmasta
Ideointi

Tiedonjakamiseen tarvitaan säännöllisiä foorumeita. Pyritään siihen, että kaikilla mukana olevilla ohjelmilla olisi aktiivinen rooli asioiden esiinnostajana ja toiminnan muotoutumisessa.

Tarvitaan jäsennys kolmen ohjelman yhteiseen tekemiseen (Yhteinen vuosikello)

Jotta hyvät toimintatavat siirtyvät alueelta toiselle, tarvitaan eri alueiden koordinaattoreiden tapaamisia.

 

Idean valinta

 

Tavataan säännöllisesti ydinporukalla kuukausittain, jolloin on mahdollista tiedottaa ajankohtaisia asioita

Kootaan vuosikelloon kolmen ohjelman yhteistä toimintaa ja sellaisia esiintuloja, jossa ohjelmien koordinaatio näyttytyy yhdessä.

Ratkaisun testaaminen

Kokeilun aloitus vuosi 2021

Toiminnan kehittyminen 2022 

Syntyykö toimintatapa ja rakenne , jota voi toistaa vastaavissa kansallisissa ohjelmissa 2022-2023

Kokeilun tavoitteet

Haluamme tietää, millaista tukea, foorumeita ja toimintaa tarvitaan ohjelmien väliselle yhteistyölle, jotta siilomainen toiminta yhteisiin tavoitteisiin pääsemiseksi loppuisi

Ratkaisun perusidea **

Yhteistyön perusidea

Kaikkien yhteistyörakenteessa mukana olevan neljän eri hankekokonaisuuden yhteistyötä tehdään niin kansallisella kuin alueellisellakin tasolla​. Toiminnalla varmistetaan ohjelmien tavoitteiden yhteensovittaminen ja toimeenpano​. Samalla saadaan tilannekuvaa ja yhteistä ymmärrystä nykytilasta, nostetaan esiin malleja hyvinvointialueittain, järjestetään teemallisia tilaisuuksia ja tapaamisia​. Erityisesti yhteisenä tavoitteena on jakaa tuen ja palveluiden kehittämisen sisältökysymyksiä asiakas- ja palveluohjauksen näkökulmasta​. 

Yhteistyön rakenne toiminnoittain:

1) Kansallisen yhteistyö: Ydinryhmä

2) Alueellinen yhteistyö: Koordinaattoreiden alueelliset kokoontumiset ja yhdessä järjestämät sparraukset ja tilaisuudet

    Esimerkkinä alueellisesta yhteistyöstä ->  tulevaisuustukitrion toiminta 

3) Kaikille yhteiset "Koordinaattorit koolla"- tilaisuudet 

Puoli vuosittain pidettäväksi suunniteltujen tapaamisten tarkoituksen on, tutustuttaa alueiden järjestöasiantuntijat ja aluekoordinaattorit toisiinsa ja tukea siten yhteistyön syntymistä ja työn yhteisten liittymäpintojen havaitsemista. Tapaamisissa jaetaan myös tilannetietoutta alueilta ja toimijoista. Tilaisuuksien tarkoituksena on myös mahdolllistaa vertaiskehittäminen: Jaetaan tietoa eri alueilla syntyneistä hyvistä yhteistyön tavoista
    
4) Verkostodialogisen osaamisen vahvistamisen prosessi (Täydentyy)

  Esimerkkinä Verkostodialoginen suunnittelu- ja kehittämistyö

 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

Ratkaisu koostuu seuraavista ydinelementeistä ja niiden toiminnasta

Kansallinen yhteistyö /ydinryhmä: Ryhmä koostuu THLn hanketoimiston projektipäälliköstä sekä toimintaa koordinoivasta henkilöstä. Mukana on järjestöpuolen ohjelmasta vastaavat sekä työkykyohjelmasta vastaava(henkilöt). Lisäksi mukana on viestijöitä järjestöstä, hanketoimistosta sekä ministeriöstä. Ryhmä kokoontuu säännöllisesti 1 krt/kk ja sen tehtävänä on suunnata toimintaa yhteistyölle asetettujen tavoitteiden suuntaan. Ydinryhmän koordinoinnissa tarvitaan yhteinen tiedonsiirron alusta sekä henkilö, joka tarkastaa yhdessä käsiteltävät asiat ennen tapaamista.
Sitoutumista ja tasapuolista tiedonvaihtoa lisää kiertävä puheenjohtajuus, jolloin puheenjohtajavuorossa oleva ohjelman edustaja valmistelee esityslistan ja hän esittelee myös ensin oman ohjelman kuulumiset muulle ryhmälle.
 

Alueellinen yhteistyö: Alueeellinen yhteistyö lepää viidellä alueilla nimettyjen koordinaattoreiden varassa. Alueelliset eroavaisuudet ja käytössä olevat resurssit vaikuttavat siihen, millaista yhteistyötä alueella syntyy.

  • Koordinaattoreille järjestetään 2 krt/vuosi yhteisiä tapaamisia, joiden tarkoituksena on kuulla eri alueiden yhteistyömuodoista.
     
  • Koordinaattoreille järjestetään yhteistyön rakentumisen tueksi verkostodialogisuussparraus-prosessi, jonka tavoitteena on vauhdittaa alueelle syntyviä yhteistyörakenteista ja tukea vuoropuhelun toteutuksessa alueen toimijoiden ja asukkaiden kanssa. (Täydentyy)
     

Yhdessä sovitut erilliset prosessit

  • Tavoitteeseen pääsemiseksi joitakin tavoitteita voidaan erotella omaksi prosesseikseen. Rakenteen kehittämisvaiheessa tälläinen tavoite oli erityisryhmien asiakasohjaus. Tähän tavoitteeseen liittyvään prosessiin otettiin mukaan asiantuntijoita THL:n muista tiimeistä. Prosessia koordinointiin ydinryhmän sekä THLn hanketoimiston puolesta.

 

Vinkit toimintamallin soveltajille **

- Toiminnan aloittaminen vaatii alussa vahvaa koordinaatiota: yhteisten tapaamisten aikataulutusta ja kalenterointia, yhteisistä tavoitteista keskustelua ja toimintatapojen ja keinojen miettimistä. Yhteisestä viestimisen tavoista on myös sovittava.

- Dialogisten menetelmien sparraus olisi hyvä toteuttaa heti alkuvaiheessa. Tällöin työkalut yhteistyöhön olisi heti käytössä kaikille yhtälaisesti. Myös alueellista koordinointia tekevän asiantuntijan rekrytoinnissa dialogisten menetelmien osaaminen voisi olla yhtenä osaamiskriteerinä.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

Muutos kuvattuna ennen-aikana- jälkeen-akselilla

Ennen: 

Sote-uudistuksen alkaessa kolme isoa ohjelmakokonaisuutta toimivat ilman yhteistä foorumia, jossa tavoitteita ja yhteistä tekemistä niin kansallisella kuin alueellisella tasolla olisi voinut suunnitella. Järjestöjen kansallisille ohjelmakokonaisuuksille ei ole ollut aiemmin "vastinparia" kansallisella tasolla,vaikka alueellista hankeyhteistyötä onkin tehty.

Aikana:
Ydinryhmä kokoontuu säännöllisesti 1 krt/ kk. Tapaamisissa jaetaan tietoa ohjelmien toteutuksesta ja ohjataan yhteisiä prosesseja ja tekemistä. (Koordinaattori koolla, verkostodialogisparraus, vaikuttavia kohtaamisia jne)

Alueellisesti erilaisia yhteistyön tapoja alkaa syntyä. Tätä tukemaan aluekoordinaattorit ja asiantuntijat käyvät yhdessä läpi
"dialogisuussparrauksen", jonka aikana he toteuttavat alueellisen yhteiskokeilun.

Erityisryhmien palveluohjauksen tavoitetta edistämään syntyy oma prosessi ja työryhmä. Näkyvänä tuotoksena työryhmä toteuttaa Vaikuttavia kohtaamisia keskustelusarjan syksyllä 2022.  Valmistelussa sisällöt jaettiin toimijoiden kesken ja hanketoimiston viestintä tuki toteutusta. Tilaisuuksiin osallistui XXX henkilö. Palaute oli (täydentyy)

Kestävän kasvun ohjelma alkaa kesken yhteistyön ja em. ohjelman asiantuntijat liittyvät yhteistyörakenteeseen alueella ja projektipäällikkö liittyy ydinryhmään.

Sisä-Suomen yhteistyöalueen Tulevaisuustukitrion ja Innokylän yhteistyönä järjestettiin Kehittäminen käytäntöön webinaarisarja (5) keväällä 2023. Tilaisuuksissa keskityttiin tarkastelemaan toimintamallien juurruttamisen ja käyttöönoton kysymyksiä eri näkökulmista. Virtuaalisena toteutetti webinaarisarja keräsi XXX osallistujaa. Tutustu materiaaleihin Tulevaisuusikkuna (Innokylä)

Jälkeen:
Ydinryhmälle on muotoutunut vakiintunut tapa toimia.

Alueellinen yhteistyö vahvistui dialogisuussparrauksen kautta. Tässä alueellisia vaihteluita. (Mitä tuotoksia syntyi, kootaan elokuussa 2023)

Kestävän kasvun ohjelman liittyminen myöhemmin yhteistyörakenteeseen (tavoitteiden jakaminen, kiinnittyminen alueelliseen yhteistyöhön?) Toisaalta Kestävän kasvun ohjelma jatkaa toimintaansa muiden jo päättäessä. Kestävän kasvun ohjelma, voisi kannatella tulevia, "aloittelevia" yhteistyörakenteita?

 

Yhteenveto yhteistyörakenteen toimivuudesta

 

Arvio suhteessa yhteisiin painopistealueisiin

  1. Toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan toimintaan ihminen edellä​
  • Paradigman muutos: matalan kynnyksen toiminnat, kohtaaminen, vuorovaikutus, puheeksi otto, eri toimijoiden välinen yhteistyö​
  1. Erityisryhmien huomioiminen asiakas- ja palveluohjauksessa​
  • Paljon palveluja tai erityistä tukea tarvitsevat ​
  1. Järjestöjen digitaaliset alustat ja tiedon hallinta​
  • Järjestöjen toiminnot ja palvelut löytyvät paremmin ja asiakkaiden ohjautuminen niihin tehostuu