Kehittämisohjelmien välinen yhteistyörakenne kansallisissa ohjelmissa

Rakenne, joka mahdollistaa erilaisten kansallisten ohjelmien ja alueellisen toiminnan tiiviin vuoropuhelun kehittämistyön aikana. Sovellettavissa hyvinvointialueilla julkisen toimijan ja järjestöjen välisessä yhteistyössä.  

 

Toimintaympäristö **

Sosiaali- ja terveyspalvelut eivät yksin ratkaise kansalaisten hyvinvoinnin kokonaisuutta, vaan siihen tarvitaan yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa. ​Palveluiden monialaisuus, yhteentoimivuus ja matalan kynnyksen palvelut on varmistettava tulevaisuuden sote-keskuksessa ja vahvistettava ennaltaehkäisevän ja ennakoivan toiminnan roolia. Yhteistyörakenne syntyi tukemaan Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelman, Järjestöjen sote-muutostuki -yhteistyökokonaisuuden ja Työkykyohjelman yhteneväisiä tavoitteita.

Järjestöjen ja työllisyyspalveluiden toiminnan on integroiduttava vahvemmin tulevaisuuden sote-keskusten palvelukokonaisuuksiin ja palveluketjuihin kansalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Toinen vahva päämäärä on hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen keskeisempi rooli sote-uudistuksessa.​

Tähän tekstiä lisää yhteneväisistä tavoitteista - taustoitusta kultakin ohjelmalta

Järjestöjen sote-muutostuen tehtävänä on tukea sosiaali- ja terveysjärjestöjä asemoitumaan hyvinvointialueille ja osaksi uudistuvia sosiaali- ja terveyspalveluja.

Työkykyohjelma on kehittänyt työkyvyn ja työllistymisen palveluja hyvinvointialueiden sote-keskuksiin. Näin ohjelmalla on vahva kytkös muissa ohjelmissa tehtäviin kehittämistoimiin. Työkykyohjelmalla on ollut vahva yhteys sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistukseen: Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmaan, sote-rakenneuudistukseen ja sosiaaliturvan uudistamiseen sekä Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelman osana toteutettavaan sosiaalihuollon kehittämisohjelmaan.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Kolme ohjelmakokonaisuutta havaitsivat yhteistyön kohdentumisen kolmeen keskeiseen, kaikille yhteiseen teemaan

1. Toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan toimintaan ihminen edellä​

Paradigman muutos; matalan kynnyksen toiminnat, kohtaaminen, vuorovaikutus, puheeksi otto, eri toimijoiden välinen yhteistyö​

2. Erityisryhmien huomioiminen asiakas- ja palveluohjauksessa​

Paljon palveluja tai erityistä tukea tarvitsevat ​

3. Järjestöjen digitaaliset alustat ja tiedon hallinta​

Järjestöjen toiminnot ja palvelut löytyvät paremmin ja asiakkaiden ohjautuminen niihin tehostuu​

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet
  • Sosiaali- ja terveyspalvelut eivät yksin ratkaise kansalaisten hyvinvoinnin kokonaisuutta, vaan tarvitaan yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa. Asiakas voi saada tarvitsemansa tuen ja palvelut myös järjestöiltä. 
     
  • Palveluiden monialaisuus, yhteentoimivuus ja matalan kynnyksen palvelut on varmistettava tulevaisuuden sote-keskuksessa.
  • Ennaltaehkäisevän ja ennakoivan toiminnan roolia on vahvistettava. Palvelujen ja toiminnan painopistettä on siirrettävä korjaavista sote-palveluista perustasolle.
Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelman ohjelmajohtaja (yhteistyörakenteen ideointi), projektipäällikkö (yhteistyörakenteen koollekutsuminen ja linkitykset hanketoimistoon), aluekoordinaattorit ja viestinnän asiantuntija.

Järjestöjen sote-muutostuen hankepäällikkö, tutkija, viestinnän asiantuntija ja alueelliset järjestöasiantuntijat, maakuntien edustaja 

Työkykyohjelman projektipäällikkö, alueelliset asiantuntijat ja viestinnän asiantuntija

Kestävän kasvun ohjelman projektipäällikkö, alueelliset asiantuntijat ja viestinnän asiantuntija

Innokylän asiantuntija (yhteistyö rakenteen koollekutsuminen ja alkuvaiheen koordinointi & yhteistyörakenteen kuvaaminen)

Verkostodialogin asiantuntijat, alueellisen tason yhteistyön sparraukset 

 

Tarkentuu

Tavoiteltu muutos
  • Järjestöjen toiminta integroituu vahvemmin tulevaisuuden sote-keskusten palvelukokonaisuuksiin ja palveluketjuihin kansalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi. ​
  • Ennaltaehkäisevän ja ennakoivan toiminnan rooli vahvistuu. Palvelujen ja toiminnan painopiste siirtyy korjaavista sote-palveluista perustasolle.
Muutoksen mittaaminen

Järjestöjen sote-muutostuen yhteistyökokonaisuuden osalta muutosta mitataan itsearvioinnilla ja ulkopuolisella arvioinnilla, joka jakautuu lähtötilanteen arviointiin ja lopulliseen arviointiin.

Toteutussuunnitelma
  • Varmistetaan ohjelmien tavoitteiden yhteensovittaminen ja toimeenpano​
  • Kaikkien neljän eri hankekokonaisuuden yhteistyötä tehdään niin kansallisella kuin alueellisellakin tasolla​. Tälle toiminnalle on foorumina sovitut tapaamiset ja tilaisuudet.
  • Saadaan tilannekuvaa ja yhteistä ymmärrystä nykytilasta, nostetaan esiin malleja hyvinvointialueittain, järjestetään teemallisia tilaisuuksia ja tapaamisia​
  • Jaetaan tuen ja palveluiden kehittämisen sisältökysymyksiä asiakas- ja palveluohjauksen näkökulmasta
Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Palveluita kehittävät viranhaltijat ja järjestöjen edustajat. Heitä on osallistettu selvityksin, kyselyin ja erilaisin tapahtumin.

Muiden kehittämien ratkaisujen hyödyntäminen

Järjestöjen sote-muutostuki on koonnut ja levittänyt Innokylässä olevia toimintamalleja eri teemoittain. Toimintamalleja on kuvattu myös itse.

Ideointi

Tiedonjakamiseen tarvitaan säännöllisiä foorumeita. Pyritään siihen, että kaikilla mukana olevilla ohjelmilla olisi aktiivinen rooli asioiden esiinnostajana ja toiminnan muotoutumisessa.

Myös kehittämisohjelmien viestijöillä on oma ryhmänsä, jonka avulla pyritään varmistamaan tiedonkulkua ydinryhmän ja viestijöiden välillä sekä suunnittelemaan ja toteuttamaan yhteistä viestintää.

Tarvitaan jäsennys neljän ohjelman yhteiseen tekemiseen (verkostodialogisuus on ollut ohjelmia yhteentuova menetelmä)

Jotta hyvät toimintatavat siirtyvät alueelta toiselle, tarvitaan eri alueiden koordinaattoreiden tapaamisia.

 

Idean valinta

Tavataan säännöllisesti ydinporukalla kuukausittain, jolloin on mahdollista tiedottaa ajankohtaisia asioita.

Ydinporukan kokouksissa on paikalla viestijä. Hän voi olla niin kehittämisohjelmista kuin Järjestöjen sote-muutostuestakin. Kulloinkin ydinporukan kokouksessa mukana ollut viestijä vie tietoa ydinryhmän kokouksesta ohjelmien viestijöistä koostuvalle viestijäryhmälle, joka voi tietojen perusteella suunnitella ja toteuttaa yhteistyöhön liittyvää viestintää.

Kootaan yhteen neljän ohjelman yhteistä toimintaa ja sellaisia esiintuloja, jossa ohjelmien koordinaatio näyttäytyy yhdessä.

Ratkaisun testaaminen

Yhteistoiminta alkoi vuonna 2021

Toiminta kehittyi vuonna 2022

Syntyykö toimintatapa ja rakenne, jota voi toistaa vastaavissa, alueille ulottuvissa kansallisissa ohjelmissa? 2023

Kokeilun tavoitteet

Millaista tukea, foorumeita ja toimintaa tarvitaan ohjelmien väliselle yhteistyölle, jotta siilomainen toiminta yhteisiin tavoitteisiin pääsemiseksi loppuisi?

Ratkaisun perusidea **

Yhteistyön perusidea

Kaikkien yhteistyörakenteessa mukana olevan neljän eri hankekokonaisuuden yhteistyötä tehdään niin kansallisella kuin alueellisellakin tasolla​. Toiminnalla varmistetaan ohjelmien tavoitteiden yhteensovittaminen ja toimeenpano​. Samalla saadaan tilannekuvaa ja yhteistä ymmärrystä nykytilasta, nostetaan esiin malleja hyvinvointialueittain, järjestetään teemallisia tilaisuuksia ja tapaamisia​. Erityisesti yhteisenä tavoitteena on jakaa tuen ja palveluiden kehittämisen sisältökysymyksiä asiakas- ja palveluohjauksen näkökulmasta​. 

Yhteistyön rakenne toiminnoittain:

1) Kansallinen yhteistyö: Ydinryhmä ja eri ohjelmien viestijöistä koostuva viestintäryhmä

2) Alueellinen yhteistyö: Koordinaattoreiden alueelliset kokoontumiset ja yhdessä järjestämät sparraukset ja tilaisuudet

    Esimerkkinä alueellisesta yhteistyöstä ->  tulevaisuustukitrion toiminta 

3) Kaikille yhteiset "Koordinaattorit koolla"- tilaisuudet 

Tilaisuuksien tarkoituksena on tutustuttaa alueiden järjestöasiantuntijat ja aluekoordinaattorit toisiinsa ja tukea siten yhteistyön syntymistä ja työn yhteisten liittymäpintojen havaitsemista. Tapaamisissa jaetaan myös tilannetietoutta alueilta ja toimijoista. Tilaisuuksien tarkoituksena on myös mahdolllistaa vertaiskehittäminen: jaetaan tietoa eri alueilla syntyneistä hyvistä yhteistyön tavoista.
    
4) Verkostodialogisen osaamisen vahvistamisen prosessi (Täydentyy)

  Esimerkkinä Verkostodialoginen suunnittelu- ja kehittämistyö

 

Liitteet
Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

Ratkaisu koostuu seuraavista ydinelementeistä ja niiden toiminnasta

Kansallinen yhteistyö/ydinryhmä: Ryhmä koostuu THL:n hanketoimiston projektipäälliköstä sekä toimintaa koordinoivasta henkilöstä. Mukana on järjestöpuolen ohjelmasta vastaavat sekä valtakunnalliselta että alueelliselta tasolta ja työkykyohjelmasta vastaavat. Lisäksi mukana on viestijöitä järjestöstä, hanketoimistosta sekä ministeriöstä. Ryhmä kokoontuu säännöllisesti 1 krt/kk ja sen tehtävänä on suunnata toimintaa yhteistyölle asetettujen tavoitteiden suuntaan. Ydinryhmän koordinoinnissa tarvitaan yhteinen tiedonsiirron alusta sekä henkilö, joka tarkastaa yhdessä käsiteltävät asiat ennen tapaamista.
Toimintatapa: Sitoutumista ja tasapuolista tiedonvaihtoa lisää kiertävä puheenjohtajuus, jolloin puheenjohtajavuorossa oleva ohjelman edustaja valmistelee esityslistan ja hän esittelee myös ensin oman ohjelman kuulumiset muulle ryhmälle.

Kansallinen yhteistyö/viestintäryhmä: Ryhmä koostuu Järjestöjen sote-muutostuen ja kehittämisohjelmien viestijöistä. Viestintäryhmästä on edustaja ydinryhmän kokouksessa kiertävällä vuorolla. Mukana ollut viestijä tuo terveiset ydinryhmän kokouksesta viestintäryhmään, joka kokoontuu niin ikään säännöllisesti kerran kuukaudessa. Viestintäryhmä suunnittelee ja toteuttaa ohjelmien yhteistyössä tarvittavia kansallisia viestinnän toimenpiteitä.
Toimintatapa: Viestintäryhmässä on pysyvä puheenjohtaja ja pysyvä sihteeri, joka tekee kokousmuistion ja lähettää kokouskutsut viestintäryhmän jäsenille. Kaikki viestintäryhmän jäsenet voivat täydentää tulevan kokouksen asialistaa, joka on jaettu ja täydentyvä asiakirja yhteisellä tiedonsiirtoalustalla.

Alueellinen yhteistyö: Alueellinen yhteistyö on viidellä yhteistyöalueella nimettyjen koordinaattoreiden ja järjestöasiantuntijoiden varassa. Alueelliset eroavaisuudet ja käytössä olevat resurssit vaikuttavat siihen, millaista yhteistyötä alueella syntyy.

  • Koordinaattoreille ja järjestöasiantuntijoille järjestetään vuosittain yhteisiä tapaamisia, joiden tarkoituksena on kuulla eri alueiden yhteistyömuodoista.
     
  • Koordinaattoreille ja järjestöasiantuntijoille järjestetään yhteistyön rakentumisen tueksi verkostodialogisuussparraus-prosessi, jonka tavoitteena on vauhdittaa alueelle syntyviä yhteistyörakenteita ja tukea vuoropuhelun toteutuksessa alueen toimijoiden ja asukkaiden kanssa. (Täydentyy)
     

Yhdessä sovitut erilliset prosessit

  • Tavoitteeseen pääsemiseksi joitakin tavoitteita voidaan erotella omiksi prosesseikseen. Rakenteen kehittämisvaiheessa tälläinen tavoite oli erityisryhmien asiakasohjaus. Tähän tavoitteeseen liittyvään prosessiin otettiin mukaan asiantuntijoita THL:n muista tiimeistä. Prosessia koordinoitiin ydinryhmän sekä THL:n hanketoimiston puolesta.

 

Vinkit toimintamallin soveltajille **

- Toiminnan aloittaminen vaatii alussa vahvaa koordinaatiota: yhteisten tapaamisten aikataulutusta ja kalenterointia, yhteisistä tavoitteista keskustelua ja toimintatapojen ja keinojen miettimistä.

- Myös toiminnan mittaamista ja onnistumisen arviointia olisi hyvä miettiä heti alkuvaiheessa.

- Yhteisistä viestimisen tavoista on myös sovittava toiminnan alkuvaiheessa.

- Dialogisten menetelmien sparraus olisi hyvä toteuttaa heti alkuvaiheessa. Tällöin työkalut yhteistyöhön olisivat heti käytössä kaikille yhtäläisesti. Myös alueellista koordinointia tekevän asiantuntijan rekrytoinnissa dialogisten menetelmien osaaminen voisi olla yhtenä osaamiskriteerinä.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

Muutos kuvattuna ennen-aikana-jälkeen-akselilla

Ennen: 

Sote-uudistuksen alkaessa kolme isoa ohjelmakokonaisuutta toimivat ilman yhteistä foorumia, jossa tavoitteita ja yhteistä tekemistä niin kansallisella kuin alueellisella tasolla olisi voinut suunnitella. Järjestöjen kansallisille ohjelmakokonaisuuksille ei ole ollut aiemmin "vastinparia" kansallisella tasolla, vaikka alueellista hankeyhteistyötä onkin tehty. Ohjelmien välinen yhteistyö on tapahtunut perinteisesti vain ohjelmien ylätasolla.

Aikana:

Ydinryhmä kokoontuu säännöllisesti 1 krt/ kk. Tapaamisissa jaetaan tietoa ohjelmien toteutuksesta ja ohjataan yhteisiä prosesseja ja tekemistä. (Koordinaattorit koolla, verkostodialogisparraus, vaikuttavia kohtaamisia jne)

Alueellisesti erilaisia yhteistyön tapoja alkaa syntyä. Tätä tukemaan aluekoordinaattorit ja järjestöasiantuntijat käyvät yhdessä läpi "dialogisuussparrauksen", jonka aikana he toteuttavat alueellisen yhteiskokeilun, esimerkiksi yhdessä järjestetyn tilaisuuden.

Erityisryhmien palveluohjauksen tavoitetta edistämään syntyy oma prosessi ja työryhmä. Näkyvänä tuotoksena työryhmä toteutti Vaikuttavia kohtaamisia -keskustelusarjan syksyllä 2022. Valmistelussa sisällöt jaettiin toimijoiden kesken ja hanketoimiston viestintä tuki toteutusta. Tilaisuuksiin osallistui XXX henkilö. Palaute oli (täydentyy)

Kestävän kasvun ohjelma alkaa kesken yhteistyön ja em. ohjelman asiantuntijat liittyvät yhteistyörakenteeseen alueella ja projektipäällikkö liittyy ydinryhmään.

Esimerkki alueellisesta yhteistyöstä:

Sisä-Suomen yhteistyöalueen Tulevaisuustukitrion ja Innokylän yhteistyönä järjestettiin Kehittäminen käytäntöön webinaarisarja (5) keväällä 2023. Tilaisuuksissa keskityttiin tarkastelemaan toimintamallien juurruttamisen ja käyttöönoton kysymyksiä eri näkökulmista. Virtuaalisena toteutettu webinaarisarja keräsi XXX osallistujaa. Tutustu materiaaleihin Tulevaisuusikkuna (Innokylä)

Jälkeen:

Ydinryhmälle ja viestintäryhmälle on muotoutunut vakiintunut tapa toimia.

Alueellinen yhteistyö vahvistui dialogisuussparrauksen kautta. Tässä alueellisia vaihteluita. (Mitä tuotoksia syntyi, kootaan elokuussa 2023)

Kestävän kasvun ohjelman liittyminen myöhemmin yhteistyörakenteeseen (tavoitteiden jakaminen, kiinnittyminen alueelliseen yhteistyöhön?) Toisaalta Kestävän kasvun ohjelma jatkaa toimintaansa muiden jo päättäessä. Kestävän kasvun ohjelma, voisi kannatella tulevia, "aloittelevia" yhteistyörakenteita?

Eli ohjelmien välinen yhteistyö tapahtuu sekä valtakunnallisella että alueellisella tasolla. 

 

Yhteenveto yhteistyörakenteen toimivuudesta

 

Arvio suhteessa yhteisiin painopistealueisiin

  1. Toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan toimintaan ihminen edellä​
  • Paradigman muutos: matalan kynnyksen toiminnat, kohtaaminen, vuorovaikutus, puheeksi otto, eri toimijoiden välinen yhteistyö​
  1. Erityisryhmien huomioiminen asiakas- ja palveluohjauksessa​
  • Paljon palveluja tai erityistä tukea tarvitsevat ​
  1. Järjestöjen digitaaliset alustat ja tiedon hallinta​
  • Järjestöjen toiminnot ja palvelut löytyvät paremmin ja asiakkaiden ohjautuminen niihin tehostuu