Kehittämisohjelmien välinen yhteistyörakenne kansallisissa ohjelmissa
Rakenne, joka mahdollistaa erilaisten kansallisten ohjelmien ja alueellisen toiminnan tiiviin vuoropuhelun kehittämistyön aikana. Sovellettavissa hyvinvointialueilla julkisen toimijan ja järjestöjen välisessä yhteistyössä.
Oivalla ja ymmärrä
Sosiaali- ja terveyspalvelut eivät yksin ratkaise kansalaisten hyvinvoinnin kokonaisuutta, vaan siihen tarvitaan yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa. Palveluiden monialaisuus, yhteentoimivuus ja matalan kynnyksen palvelut on varmistettava tulevaisuuden sote-keskuksessa ja vahvistettava ennaltaehkäisevän ja ennakoivan toiminnan roolia. Yhteistyörakenne syntyi tukemaan Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelman, Järjestöjen sote-muutostuki -yhteistyökokonaisuuden ja Työkykyohjelman yhteneväisiä tavoitteita.
Järjestöjen ja työllisyyspalveluiden toiminnan on integroiduttava vahvemmin tulevaisuuden sote-keskusten palvelukokonaisuuksiin ja palveluketjuihin kansalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Toinen vahva päämäärä on hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen keskeisempi rooli sote-uudistuksessa.
Järjestöjen sote-muutostuen tehtävänä on tukea sosiaali- ja terveysjärjestöjä asemoitumaan hyvinvointialueille ja osaksi uudistuvia sosiaali- ja terveyspalveluja.
Työkykyohjelma on kehittänyt työkyvyn ja työllistymisen palveluja hyvinvointialueiden sote-keskuksiin. Näin ohjelmalla on vahva kytkös muissa ohjelmissa tehtäviin kehittämistoimiin. Työkykyohjelmalla on ollut vahva yhteys sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistukseen: Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmaan, sote-rakenneuudistukseen ja sosiaaliturvan uudistamiseen sekä Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelman osana toteutettavaan sosiaalihuollon kehittämisohjelmaan.
Yhteistyö rakentumisen alkuvaiheet paikantuvat ajallisesti alkuvuoteen 2021, jolloin järjestöjen alueelliset kuviot selkeytyivät mm. järjestöt 2.0 -hankkeen päättyessä. Hankkeen päätavoitteena oli kytkeä järjestöt mukaan sote- ja maakuntauudistukseen. Em. hanketta seurannut Järjestöjen Sote-muutostuki hanke teki mahdolliseksi työn jatkumisen ja linkittymisen Tulevaisuuden sotekeskus-ohjelmaan.
Valtionhallinnossa peräänkuulutetaan monitoimijaisuutta, joten THL:n koordinoiman ohjelman suuntautuminen systemaattisemmin yhteistyöhön järjestökentän kanssa on valtionhallinnon konstekstissa myös ajankohtaista.
Kolme ohjelmakokonaisuutta havaitsivat yhteistyön kohdentumisen kolmeen keskeiseen, kaikille yhteiseen teemaan
1. Toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan toimintaan ihminen edellä
Paradigman muutos; matalan kynnyksen toiminnat, kohtaaminen, vuorovaikutus, puheeksi otto, eri toimijoiden välinen yhteistyö
2. Erityisryhmien huomioiminen asiakas- ja palveluohjauksessa
Paljon palveluja tai erityistä tukea tarvitsevat
3. Järjestöjen digitaaliset alustat ja tiedon hallinta
Järjestöjen toiminnot ja palvelut löytyvät paremmin ja asiakkaiden ohjautuminen niihin tehostuu
Yhteisen tavoitteen eteen yhteistyörakenteessa työskentelivät
- Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelman ohjelmajohtaja (yhteistyörakenteen ideointi), projektipäällikkö (yhteistyörakenteen koollekutsuminen ja linkitykset hanketoimistoon), aluekoordinaattorit ja viestinnän asiantuntija.
- Innokylän asiantuntija (yhteistyö rakenteen koollekutsuminen ja alkuvaiheen koordinointi & yhteistyörakenteen kuvaaminen)
- Järjestöjen sote-muutostuen hankepäällikkö, tutkija, viestinnän asiantuntija ja alueelliset järjestöasiantuntijat, maakuntien edustaja
- Työkykyohjelman projektipäällikkö, alueelliset asiantuntijat ja viestinnän asiantuntija
- Kestävän kasvun ohjelman projektipäällikkö, alueelliset asiantuntijat ja viestinnän asiantuntija
- Verkostodialogin asiantuntijat THL:sta, alueellisen tason yhteistyön verkostodialogiset sparraukset
-
Järjestöjen toiminta integroituu vahvemmin tulevaisuuden sote-keskusten palvelukokonaisuuksiin ja palveluketjuihin kansalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi -> Vaikutus: Ennaltaehkäisevän ja ennakoivan toiminnan rooli vahvistuu. Palvelujen ja toiminnan painopiste siirtyy korjaavista sote-palveluista perustasolle.
Järjestöjen sote-muutostuen yhteistyökokonaisuuden osalta muutosta mitataan itsearvioinnilla ja ulkopuolisella arvioinnilla, joka jakautuu lähtötilanteen arviointiin ja lopulliseen arviointiin.
Tässä toimintamallissa kuvattua yhteistyörakententeen toimivuutta ja muotoutumista arvioidaan ennen-aikana-jälkeen tarkastelun avulla sekä ydinryhmän arviointikeskusteluissa 5/2023 peilaten toteutunutta toimintaa alussa asetettuihin yhteisiin tavoitteisiin.
Alueellisen tason arvioivaa keskustelua käydään lokakuussa 2023 yhteisessä "koordinaattorit koolla"-tapaamisessa. Verkostodialogisuusparrauksen tuotoksia kootaan elokuussa 2023 .
-
Varmistetaan ohjelmien tavoitteiden yhteensovittaminen ja toimeenpano
-
Kaikkien neljän eri hankekokonaisuuden (Tulevaisuuden sotekeskus-ohjelma, Järjestöjen sote-muutostuki, Työkykyohjelma, Kestävän kasvun ohjelma) yhteistyötä tehdään niin kansallisella kuin alueellisellakin tasolla. Tälle toiminnalle on foorumina sovitut tapaamiset ja tilaisuudet.
-
Saadaan tilannekuvaa ja yhteistä ymmärrystä nykytilasta, nostetaan esiin malleja hyvinvointialueittain, järjestetään teemallisia tilaisuuksia ja tapaamisia
-
Jaetaan tuen ja palveluiden kehittämisen sisältökysymyksiä asiakas- ja palveluohjauksen näkökulmasta
Palveluita kehittävät viranhaltijat ja järjestöjen edustajat. Heitä on osallistettu selvityksin, kyselyin ja erilaisin tapahtumin.
Kuvittele ja kokeile
Järjestöjen sote-muutostuki on koonnut ja levittänyt Innokylässä olevia toimintamalleja eri teemoittain. Toimintamalleja on kuvattu myös itse.
Tiedonjakamiseen tarvitaan säännöllisiä foorumeita. Pyritään siihen, että kaikilla mukana olevilla ohjelmilla olisi aktiivinen rooli asioiden esiinnostajana ja toiminnan muotoutumisessa.
Myös kehittämisohjelmien viestijöillä on oma ryhmänsä, jonka avulla pyritään varmistamaan tiedonkulkua ydinryhmän ja viestijöiden välillä sekä suunnittelemaan ja toteuttamaan yhteistä viestintää.
Tarvitaan jäsennys neljän ohjelman yhteiseen tekemiseen (verkostodialogisuus on ollut ohjelmia yhteentuova menetelmä)
Jotta hyvät toimintatavat siirtyvät alueelta toiselle, tarvitaan eri alueiden koordinaattoreiden tapaamisia.
Tavataan säännöllisesti ydinporukalla kuukausittain, jolloin on mahdollista tiedottaa ajankohtaisia asioita.
Ydinporukan kokouksissa on paikalla viestijä. Hän voi olla niin kehittämisohjelmista kuin Järjestöjen sote-muutostuestakin. Kulloinkin ydinporukan kokouksessa mukana ollut viestijä vie tietoa ydinryhmän kokouksesta ohjelmien viestijöistä koostuvalle viestijäryhmälle, joka voi tietojen perusteella suunnitella ja toteuttaa yhteistyöhön liittyvää viestintää.
Kootaan yhteen neljän ohjelman yhteistä toimintaa ja sellaisia esiintuloja, jossa ohjelmien koordinaatio näyttäytyy yhdessä.
- Rakenne, joka tuo uuden hallinnollisen tason (alueellinen/ hyvinvointialueet) ohjelmien väliseen yhteistyöhön
- Yhteistyörakenne on horisontaalista ohjelmayhteistyötä, jossa järjestöt ja julkinen toimivat yhteistyössä. Vertikaalisesti se tavoittaa kansallisen ja valtakunnallisen yhteistyön toimijat. Tätä rakennetta tulisi edelleen kehittää esim. määrittelemällä toiminnan luonteeseen liittyviä hyötytekijöitä ja kannattelevia kriteereitä. Nämä tukisivat myös jatkotoimenpiteitä ja toistettavuutta.
Kuva
.png?itok=aJv8nEeW)
Yhteistoiminta alkoi vuonna 2021
Toiminta kehittyi vuonna 2022
Syntyykö toimintatapa ja rakenne, jota voi toistaa vastaavissa, alueille ulottuvissa kansallisissa ohjelmissa vuodesta 2023 eteenpäin?
Millaista tukea, foorumeita ja toimintaa tarvitaan ohjelmien väliselle yhteistyölle, jotta siilomainen toiminta yhteisiin tavoitteisiin pääsemiseksi loppuisi?
Yhteistyön perusidea
Kaikkien yhteistyörakenteessa mukana olevan neljän eri hankekokonaisuuden yhteistyötä tehdään niin kansallisella kuin alueellisellakin tasolla. Toiminnalla varmistetaan ohjelmien tavoitteiden yhteensovittaminen ja toimeenpano. Samalla saadaan tilannekuvaa ja yhteistä ymmärrystä nykytilasta, nostetaan esiin malleja hyvinvointialueittain, järjestetään teemallisia tilaisuuksia ja tapaamisia. Erityisesti yhteisenä tavoitteena on jakaa tuen ja palveluiden kehittämisen sisältökysymyksiä asiakas- ja palveluohjauksen näkökulmasta.
Yhteistyön rakenne toiminnoittain
1) Kansallinen yhteistyö: Ydinryhmä ja eri ohjelmien viestijöistä koostuva viestintäryhmä
2) Alueellinen yhteistyö: Koordinaattoreiden alueelliset kokoontumiset ja yhdessä järjestämät sparraukset ja tilaisuudet
Esimerkki alueellisesta yhteistyöstä mm. Sisä-Suomen Tulevaisuustukitrion toiminta ja Länsi-Suomen yhteistyöalueen Valoa osallisuuteen - tilaisuudet
3) Kaikille yhteiset "Koordinaattorit koolla"- tilaisuudet
Tilaisuuksien tarkoituksena on tutustuttaa alueiden järjestöasiantuntijat ja ohjelmien aluekoordinaattorit toisiinsa ja tukea siten yhteistyön syntymistä ja työn yhteisten liittymäpintojen havaitsemista. Tapaamisissa jaetaan myös tilannetietoutta alueilta ja toimijoista. Tilaisuuksien tarkoituksena on myös mahdollistaa vertaiskehittäminen: jaetaan tietoa eri alueilla syntyneistä hyvistä yhteistyön tavoista.
4) Verkostodialogisen osaamisen vahvistamisen prosessi
Yhteistyön yhtenä käytännön menetelmänä perehdyttiin verkostodialogisuuteen, johon ohjelmien koordinaattorit ja järjestöasiantuntijat saivat valmennusta. Verkostodialogisessa toiminnassa korostuu yhdessä ajattelu, joka on monitoimijaista ja moninäkökulmaista. Keskeistä on ohjata yhdessä tekemistä siten, että kaikki tulevat kuulluiksi.
Lue lisää: Järjestöjen ja julkisen sektorin yhteistyötä uudella tavalla
Ratkaisu koostuu seuraavista ydinelementeistä
Kansallinen yhteistyö/ydinryhmä: Ryhmässä on mukana THL:n, Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman, hanketoimiston projektipäällikkö sekä toimintaa koordinoiva henkilö (THL/Innokylä). Mukana on järjestöpuolen ohjelmasta vastaavat sekä valtakunnalliselta että alueelliselta tasolta ja työkykyohjelmasta vastaavat. Lisäksi mukana on viestijöitä järjestöstä, hanketoimistosta sekä ministeriöstä. Ryhmä kokoontuu säännöllisesti 1 krt/kk. Tehtävänä on suunnata toimintaa yhteistyölle asetettujen tavoitteiden suuntaan.
Toimintatapa: Sitoutumista ja tasapuolista tiedonvaihtoa lisää kiertävä puheenjohtajuus, jolloin puheenjohtajavuorossa oleva ohjelman edustaja valmistelee esityslistan ja hän esittelee myös ensin oman ohjelman kuulumiset muulle ryhmälle. Ydinryhmän koordinoinnissa tarvitaan yhteinen tiedonsiirron alusta sekä henkilö, joka kokoaa puheenjohtajan kanssa yhdessä käsiteltäviä asioita ennen tapaamista.
Kansallinen yhteistyö/viestintäryhmä: Ryhmä koostuu Järjestöjen sote-muutostuen ja kehittämisohjelmien viestijöistä. Viestintäryhmästä on edustaja ydinryhmän kokouksessa kiertävällä vuorolla. Mukana ollut viestijä tuo terveiset ydinryhmän kokouksesta viestintäryhmään, joka kokoontuu niin ikään säännöllisesti kerran kuukaudessa. Viestintäryhmä suunnittelee ja toteuttaa ohjelmien yhteistyössä tarvittavia kansallisia viestinnän toimenpiteitä.
Toimintatapa: Viestintäryhmässä on pysyvä puheenjohtaja ja pysyvä sihteeri, joka tekee kokousmuistion ja lähettää kokouskutsut viestintäryhmän jäsenille. Kaikki viestintäryhmän jäsenet voivat täydentää tulevan kokouksen asialistaa, joka on jaettu ja täydentyvä asiakirja yhteisellä tiedonsiirtoalustalla.
Alueellinen yhteistyö: Alueellinen yhteistyö on viidellä yhteistyöalueella nimettyjen koordinaattoreiden ja järjestöasiantuntijoiden varassa. Alueelliset eroavaisuudet ja käytössä olevat resurssit vaikuttavat siihen, millaista yhteistyötä alueella syntyy.
Toimintatapa: Koordinaattorit ja järjestöasiantuntijat tapaavat vuosittain yhteisissä tapaamisissa, joiden tarkoituksena on kuulla ja oppia eri alueille syntyneistä yhteistyömuodoista. Koordinaattoreille ja järjestöasiantuntijoille järjestetään yhteistyön rakentumisen tueksi verkostodialogisuussparraus-prosessi, jonka tavoitteena on vauhdittaa alueelle syntyviä yhteistyörakenteita ja tukea vuoropuhelun toteutuksessa alueen toimijoiden ja asukkaiden kanssa.
Yhdessä sovitut erilliset prosessit: Tavoitteeseen pääsemiseksi tavoitteita voidaan erotella omiksi prosesseikseen. Rakenteen kehittämis- ja kokeiluvaiheessa tälläinen tavoite oli erityisryhmien asiakasohjaus.
Toimintatapa: Tavoitteeseen liittyvään prosessiin mukaan kutsuttiin asiantuntijoita THL:n muista tiimeistä, ohjelman ulkopuolelta. Prosessia koordinoitiin ydinryhmän sekä THL:n hanketoimiston puolesta. Suunnittelu ja käytännön toteutus tehtiin yhteistyönä.
Kuva
Muutos kuvattuna ennen-aikana-jälkeen-akselilla
ENNEN
Sote-uudistuksen alkaessa kolme isoa ohjelmakokonaisuutta toimivat ilman yhteistä foorumia, jossa tavoitteita ja yhteistä tekemistä niin kansallisella kuin alueellisella tasolla olisi voinut suunnitella. Järjestöjen kansallisille ohjelmakokonaisuuksille ei ole ollut aiemmin "vastinparia" kansallisella tasolla, vaikka alueellista hankeyhteistyötä onkin tehty. Ohjelmien välinen yhteistyö on tapahtunut perinteisesti vain ohjelmien ylätasolla.
AIKANA
Ydinryhmä kokoontuu säännöllisesti 1 krt/ kk. Tapaamisissa jaetaan tietoa ohjelmien toteutuksesta ja ohjataan yhteisiä prosesseja ja tekemistä. (Koordinaattorit koolla, verkostodialogisparraus, vaikuttavia kohtaamisia jne)
"Koordinaattorit koolla" tilaisuuksia suunniteltiin toteutettavan puolivuosittain. Ensimmäisellä kerralla sovittiin yhteisten tapaamisten tavoitteista ja toivotuista sisällöistä. Alueellisesti erilaisia yhteistyön tapoja alkaa syntyä.
Alueellisilta koordinaattoreilta tuli ydintyhmälle toive "Dialogisuuskoulutuksesta". Mahdollisuutta kartoitettiin ja THLn verkostodialogin asiantuntijoiden yhteistyössä suunniteltiin ja toteutettiin alueellisen tason yhteistyön verkostodialogiset sparraukset, johon kuului teoriapäivä ja alueilla toteutettu dialogisuuteen pohjautuva tilaisuus sekä prosessin purkupäivä. Lisäksi tarjolla oli koulutuksen jälkeen teemaan liittyviä avoimia virtuaalisia sparrauksia halukkaille. Tiiviin verkostodialogisuussparrauksen vuoksi "Koordinaattorit koolla"-tilaisuuksia ei toteutettu.
Erityisryhmien palveluohjauksen tavoitetta edistämään syntyy oma prosessi ja työryhmä. Näkyvänä tuotoksena työryhmä toteutti Vaikuttavia kohtaamisia -keskustelusarjan syksyllä 2022. Tilaisuuksiin osallistui n. 600 henkilöä. Valmistelussa sisällöt jaettiin toimijoiden kesken ja hanketoimiston viestintä tuki toteutusta.
Keskustelusarjan teemat
1. Miten osallisuus toteutuu suomailaisessa yhteiskunnassa
2. Miten ikääntynyt suunnistaa turvallisesti palvelujärjestelmässä?
3. Kuinka kuuluu ihmisen ääni?- Välineitä arvostavaan kohtaamiseen
Kestävän kasvun ohjelma alkaa kesken yhteistyön ja em. ohjelman asiantuntijat liittyvät yhteistyörakenteeseen alueella ja projektipäällikkö liittyi ydinryhmään.
JÄLKEEN
Ydinryhmälle ja viestintäryhmälle on muotoutunut vakiintunut tapa toimia.
Alueellinen yhteistyön vahvistuminen dialogisuussparrauksen kautta. Tässä alueellisia vaihteluita tuloksissa. Sparrauksen osalta malliin saatiin kokeilun myötä rakennetta, jonka pohjalta verkostodialogisuussparrausta on mahdollista toteuttaa vastaavissa yhteistyörakenteissa. (kts. vinkit toimintamallin soveltajille)
"Koordinaattorit koolla" - tilaisuudet olivat "jäähyllä" verkostodialogisuussparrauksen ajan. Ohjelmakauden päättyessä lokakuussa 2023 sunniteltiin järjestettävän yksi ohjelmakautta kokoava ja arvioiva tilaisuus kaikille mukana olleille. Tämä peruuntui aikataulusyistä, eikä yhteistä koontia alueellisten toimijoiden kanssa päästy tekemään.
Kestävän kasvun ohjelma liittyi yhteistyörakenteeseen myöhemmin ja ohjelma jatkaa toimintaansa muiden jo päättäessä. Kestävän kasvun ohjelma "kannatteleva" rooli tulevien ohjelmien siltauksessa ja yhteistyön rakentajana nähdään mahdollisuutena. Yhteistyörakennetta esiteltiin Kestävän kasvun ohjelman koordinoimassa THL:n sisäisessä yhteistyöfoorumissa 12/2023. Tällöin oli vielä epävarmaa, kuinka yhteistyö tulee jatkossa toteutumaan.
Ohjelmien välinen yhteistyö tapahtuu sekä valtakunnallisella että alueellisella tasolla.
HYÖTYJÄ ja HUOMIOITA
- Yhteistyössä on nähtävissä horisontaalinen ja vertikaalinen ulottuvuus, joka mahdollistaa järjestöjen ja julkisen sektorin tiiviin yhteistyön sekä tavoittaa samalla kansallisen ja valtakunnallisen yhteistyön toimijat.
- Rakenne soveltuu erityisesti laaja-alaisten, kansallisten ohjelmien yhteistyörakenteeksi.
- Konkreettisia yhteistyön tuloksia ovat esim. Yhdessä suunniteltu ja toteutettu Vaikuttavia kohtaamisia-keskustelusarja, verkostodialogisuussparraus-prosessi sekä yleensäkin uudenlainen tiedonvaihtoa tukeva toimintatapa ohjelmien välillä.
- Yhteinen dialogisuusprosessi mahdollisti sujuvamman yhteis- ja rinnakkaiselon. Lopputuloksena arvioitiin olevan parempi ymmärrys toisten tekemisestä ja erityisesti keskitetympi tuki alueille ohjelmien aikana.
- Yhteistyörakenne on THL:n toiminnassa ensimmäinen laajan yhteistyön ja erityisesti kansalaisjärjestöt huomioiva, kehittämisohjelmien aikainen, toimintamuoto
- Kustannustehokas -> pienellä panostuksella yhteistyöhön päästiin yhteisiä tavoitteita kohti.
- Tulevaisuuden sotekeskus-ohjelman koordinaatiota valmistellessa, strategisen johtamisen ja kehittyvän yhteistyön näkökulmasta, ratkaisevia neuvotteluja käytiin jo puitesopimuksen rakentamisen vaiheessa alkaen v. 2020 ja tarkentuen v.2021 (THL/ STM), joka tapahtui vahvasti linjajohtojen kesken. Tämä perusta vahvisti myöhemmin yhteistyörakenteen kiinnittymisen linjajohtoon ja organisaation strategiaan.