Kehittämisohjelmien välinen yhteistyörakenne kansallisissa ohjelmissa
Rakenne, joka mahdollistaa erilaisten kansallisten ohjelmien ja alueellisen toiminnan tiiviin vuoropuhelun kehittämistyön aikana. Sovellettavissa hyvinvointialueilla julkisen toimijan ja järjestöjen välisessä yhteistyössä.
Perustiedot
Toimintamallin nimi
Rakenne, joka mahdollistaa erilaisten kansallisten ohjelmien ja alueellisen toiminnan tiiviin vuoropuhelun kehittämistyön aikana. Sovellettavissa hyvinvointialueilla julkisen toimijan ja järjestöjen välisessä yhteistyössä.
Toimintamalli lyhyesti
Yhteistyön perusidea
Kaikkien yhteistyörakenteessa mukana olevan neljän eri hankekokonaisuuden yhteistyötä tehdään niin kansallisella kuin alueellisellakin tasolla. Toiminnalla varmistetaan ohjelmien tavoitteiden yhteensovittaminen ja toimeenpano. Samalla saadaan tilannekuvaa ja yhteistä ymmärrystä nykytilasta, nostetaan esiin malleja hyvinvointialueittain, järjestetään teemallisia tilaisuuksia ja tapaamisia. Erityisesti yhteisenä tavoitteena on jakaa tuen ja palveluiden kehittämisen sisältökysymyksiä asiakas- ja palveluohjauksen näkökulmasta.
Yhteistyön rakenne toiminnoittain:
1) Kansallinen yhteistyö: Ydinryhmä ja eri ohjelmien viestijöistä koostuva viestintäryhmä
2) Alueellinen yhteistyö: Koordinaattoreiden alueelliset kokoontumiset ja yhdessä järjestämät sparraukset ja tilaisuudet
Esimerkkinä alueellisesta yhteistyöstä -> tulevaisuustukitrion toiminta
3) Kaikille yhteiset "Koordinaattorit koolla"- tilaisuudet
Tilaisuuksien tarkoituksena on tutustuttaa alueiden järjestöasiantuntijat ja aluekoordinaattorit toisiinsa ja tukea siten yhteistyön syntymistä ja työn yhteisten liittymäpintojen havaitsemista. Tapaamisissa jaetaan myös tilannetietoutta alueilta ja toimijoista. Tilaisuuksien tarkoituksena on myös mahdolllistaa vertaiskehittäminen: jaetaan tietoa eri alueilla syntyneistä hyvistä yhteistyön tavoista.
4) Verkostodialogisen osaamisen vahvistamisen prosessi (Täydentyy)
Esimerkkinä Verkostodialoginen suunnittelu- ja kehittämistyö
Sosiaali- ja terveyspalvelut eivät yksin ratkaise kansalaisten hyvinvoinnin kokonaisuutta, vaan siihen tarvitaan yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa. Palveluiden monialaisuus, yhteentoimivuus ja matalan kynnyksen palvelut on varmistettava tulevaisuuden sote-keskuksessa ja vahvistettava ennaltaehkäisevän ja ennakoivan toiminnan roolia. Yhteistyörakenne syntyi tukemaan Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelman, Järjestöjen sote-muutostuki -yhteistyökokonaisuuden ja Työkykyohjelman yhteneväisiä tavoitteita.
Järjestöjen ja työllisyyspalveluiden toiminnan on integroiduttava vahvemmin tulevaisuuden sote-keskusten palvelukokonaisuuksiin ja palveluketjuihin kansalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Toinen vahva päämäärä on hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen keskeisempi rooli sote-uudistuksessa.
Tähän tekstiä lisää yhteneväisistä tavoitteista - taustoitusta kultakin ohjelmalta
Järjestöjen sote-muutostuen tehtävänä on tukea sosiaali- ja terveysjärjestöjä asemoitumaan hyvinvointialueille ja osaksi uudistuvia sosiaali- ja terveyspalveluja.
Työkykyohjelma on kehittänyt työkyvyn ja työllistymisen palveluja hyvinvointialueiden sote-keskuksiin. Näin ohjelmalla on vahva kytkös muissa ohjelmissa tehtäviin kehittämistoimiin. Työkykyohjelmalla on ollut vahva yhteys sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistukseen: Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmaan, sote-rakenneuudistukseen ja sosiaaliturvan uudistamiseen sekä Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelman osana toteutettavaan sosiaalihuollon kehittämisohjelmaan.
Palveluita kehittävät viranhaltijat ja järjestöjen edustajat. Heitä on osallistettu selvityksin, kyselyin ja erilaisin tapahtumin.
Ratkaisu koostuu seuraavista ydinelementeistä ja niiden toiminnasta
Kansallinen yhteistyö/ydinryhmä: Ryhmä koostuu THL:n hanketoimiston projektipäälliköstä sekä toimintaa koordinoivasta henkilöstä. Mukana on järjestöpuolen ohjelmasta vastaavat sekä valtakunnalliselta että alueelliselta tasolta ja työkykyohjelmasta vastaavat. Lisäksi mukana on viestijöitä järjestöstä, hanketoimistosta sekä ministeriöstä. Ryhmä kokoontuu säännöllisesti 1 krt/kk ja sen tehtävänä on suunnata toimintaa yhteistyölle asetettujen tavoitteiden suuntaan. Ydinryhmän koordinoinnissa tarvitaan yhteinen tiedonsiirron alusta sekä henkilö, joka tarkastaa yhdessä käsiteltävät asiat ennen tapaamista.
Toimintatapa: Sitoutumista ja tasapuolista tiedonvaihtoa lisää kiertävä puheenjohtajuus, jolloin puheenjohtajavuorossa oleva ohjelman edustaja valmistelee esityslistan ja hän esittelee myös ensin oman ohjelman kuulumiset muulle ryhmälle.
Kansallinen yhteistyö/viestintäryhmä: Ryhmä koostuu Järjestöjen sote-muutostuen ja kehittämisohjelmien viestijöistä. Viestintäryhmästä on edustaja ydinryhmän kokouksessa kiertävällä vuorolla. Mukana ollut viestijä tuo terveiset ydinryhmän kokouksesta viestintäryhmään, joka kokoontuu niin ikään säännöllisesti kerran kuukaudessa. Viestintäryhmä suunnittelee ja toteuttaa ohjelmien yhteistyössä tarvittavia kansallisia viestinnän toimenpiteitä.
Toimintatapa: Viestintäryhmässä on pysyvä puheenjohtaja ja pysyvä sihteeri, joka tekee kokousmuistion ja lähettää kokouskutsut viestintäryhmän jäsenille. Kaikki viestintäryhmän jäsenet voivat täydentää tulevan kokouksen asialistaa, joka on jaettu ja täydentyvä asiakirja yhteisellä tiedonsiirtoalustalla.
Alueellinen yhteistyö: Alueellinen yhteistyö on viidellä yhteistyöalueella nimettyjen koordinaattoreiden ja järjestöasiantuntijoiden varassa. Alueelliset eroavaisuudet ja käytössä olevat resurssit vaikuttavat siihen, millaista yhteistyötä alueella syntyy.
- Koordinaattoreille ja järjestöasiantuntijoille järjestetään vuosittain yhteisiä tapaamisia, joiden tarkoituksena on kuulla eri alueiden yhteistyömuodoista.
- Koordinaattoreille ja järjestöasiantuntijoille järjestetään yhteistyön rakentumisen tueksi verkostodialogisuussparraus-prosessi, jonka tavoitteena on vauhdittaa alueelle syntyviä yhteistyörakenteita ja tukea vuoropuhelun toteutuksessa alueen toimijoiden ja asukkaiden kanssa. (Täydentyy)
Yhdessä sovitut erilliset prosessit
- Tavoitteeseen pääsemiseksi joitakin tavoitteita voidaan erotella omiksi prosesseikseen. Rakenteen kehittämisvaiheessa tälläinen tavoite oli erityisryhmien asiakasohjaus. Tähän tavoitteeseen liittyvään prosessiin otettiin mukaan asiantuntijoita THL:n muista tiimeistä. Prosessia koordinoitiin ydinryhmän sekä THL:n hanketoimiston puolesta.
Muutos kuvattuna ennen-aikana-jälkeen-akselilla
Ennen:
Sote-uudistuksen alkaessa kolme isoa ohjelmakokonaisuutta toimivat ilman yhteistä foorumia, jossa tavoitteita ja yhteistä tekemistä niin kansallisella kuin alueellisella tasolla olisi voinut suunnitella. Järjestöjen kansallisille ohjelmakokonaisuuksille ei ole ollut aiemmin "vastinparia" kansallisella tasolla, vaikka alueellista hankeyhteistyötä onkin tehty. Ohjelmien välinen yhteistyö on tapahtunut perinteisesti vain ohjelmien ylätasolla.
Aikana:
Ydinryhmä kokoontuu säännöllisesti 1 krt/ kk. Tapaamisissa jaetaan tietoa ohjelmien toteutuksesta ja ohjataan yhteisiä prosesseja ja tekemistä. (Koordinaattorit koolla, verkostodialogisparraus, vaikuttavia kohtaamisia jne)
Alueellisesti erilaisia yhteistyön tapoja alkaa syntyä. Tätä tukemaan aluekoordinaattorit ja järjestöasiantuntijat käyvät yhdessä läpi "dialogisuussparrauksen", jonka aikana he toteuttavat alueellisen yhteiskokeilun, esimerkiksi yhdessä järjestetyn tilaisuuden.
Erityisryhmien palveluohjauksen tavoitetta edistämään syntyy oma prosessi ja työryhmä. Näkyvänä tuotoksena työryhmä toteutti Vaikuttavia kohtaamisia -keskustelusarjan syksyllä 2022. Valmistelussa sisällöt jaettiin toimijoiden kesken ja hanketoimiston viestintä tuki toteutusta. Tilaisuuksiin osallistui XXX henkilö. Palaute oli (täydentyy)
Kestävän kasvun ohjelma alkaa kesken yhteistyön ja em. ohjelman asiantuntijat liittyvät yhteistyörakenteeseen alueella ja projektipäällikkö liittyy ydinryhmään.
Esimerkki alueellisesta yhteistyöstä:
Sisä-Suomen yhteistyöalueen Tulevaisuustukitrion ja Innokylän yhteistyönä järjestettiin Kehittäminen käytäntöön webinaarisarja (5) keväällä 2023. Tilaisuuksissa keskityttiin tarkastelemaan toimintamallien juurruttamisen ja käyttöönoton kysymyksiä eri näkökulmista. Virtuaalisena toteutettu webinaarisarja keräsi XXX osallistujaa. Tutustu materiaaleihin Tulevaisuusikkuna (Innokylä)
Jälkeen:
Ydinryhmälle ja viestintäryhmälle on muotoutunut vakiintunut tapa toimia.
Alueellinen yhteistyö vahvistui dialogisuussparrauksen kautta. Tässä alueellisia vaihteluita. (Mitä tuotoksia syntyi, kootaan elokuussa 2023)
Kestävän kasvun ohjelman liittyminen myöhemmin yhteistyörakenteeseen (tavoitteiden jakaminen, kiinnittyminen alueelliseen yhteistyöhön?) Toisaalta Kestävän kasvun ohjelma jatkaa toimintaansa muiden jo päättäessä. Kestävän kasvun ohjelma, voisi kannatella tulevia, "aloittelevia" yhteistyörakenteita?
Eli ohjelmien välinen yhteistyö tapahtuu sekä valtakunnallisella että alueellisella tasolla.
Yhteenveto yhteistyörakenteen toimivuudesta
Arvio suhteessa yhteisiin painopistealueisiin
- Toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan toimintaan ihminen edellä
- Paradigman muutos: matalan kynnyksen toiminnat, kohtaaminen, vuorovaikutus, puheeksi otto, eri toimijoiden välinen yhteistyö
- Erityisryhmien huomioiminen asiakas- ja palveluohjauksessa
- Paljon palveluja tai erityistä tukea tarvitsevat
- Järjestöjen digitaaliset alustat ja tiedon hallinta
- Järjestöjen toiminnot ja palvelut löytyvät paremmin ja asiakkaiden ohjautuminen niihin tehostuu
Kansikuva
