Kehitysvammaisten työtoiminta ja työhönvalmennus / Palvelukuvaus ja palvelupolku, Meijän kyvyt käyttöön -hanke
Toimintamalli kuvaa Jyväskylän kaupungin vammaispalveluiden Työvalmennuspalvelu Kätevän tarjoaman asiakaslähtöisen ja yksilöllisen palvelun lisäksi kehitysvammaisten työllistymispolkua ja -prosessia. Toimintamallia on tarkoitus kehittää ja levittää hyvinvointialueella.
Nykyistä huomattavasti isompi määrä kehitysvammaisista voisi työllistyä tavalliseen palkkatyöhön, jos heille annettaisiin siihen mahdollisuus ja riittävää yksilöllistä tukea. Kehitysvammaiset ovat monesti hankalassa asemassa työllistymisen suhteen. He eivät hakeudu työllistymiseen tähtääviin palveluihin tai heidän tarvitsemaansa palvelua ei ole saatavilla ja parhaita tai oikeita väyliä palkkasuhteiseen työhön ei löydy. Yhä useammalla on koulutus ja halua työllistyä palkkasuhteiseen työhön. Oikea-aikaisella, riittävän vahvalla ja pitkäkestoisella tuella voidaan edistää työllistymistä ja tukea työssä pysymistä. Yksilölliset tarpeet huomioivan ja kokonaisvaltaisen työhönvalmennuksen avulla työllistymiselle luodaan hyvät edellytykset. Etuusasioissa neuvominen ja ohjaus on olennainen osa tarjottavaa palvelua.
On tärkeää huomioida, että työhönvalmennuksen kautta työllistyjän lisäksi tukea saa myös työyhteisö ja työnantaja. Työvalmennuksen ohjaaja (Jyväskylässä ei ole käytössä työhönvalmentaja -nimikettä) tukee työnantajaa palkkaamiseen liittyvissä kuvioissa, tukien hakemisessa sekä työn räätälöinnissä. Myös työyhteisölle ja työnantajalle annettava tuki on yksilöllistä ja tarpeen mukaan sovittua.
Tällä toimintamallilla kuvataan kehitysvammaisten henkilöiden työtoimintaa ja työllistymistä tukevaa palvelua ja palvelupolkua ja pyritään vastaamaan osaltaan tähän haasteeseen selkeyttämällä palvelupolkuja sekä kontaktipintoja eri toimijoiden välillä. Toiminta perustuu lakiin kehitysvammaisten erityishuollosta 519/1977.
Kehitysvammaisten työhönvalmennuksen toimintamalli kytkeytyy vahvasti Meijän kyvyt käyttöön -hankkeessa kehitettyyn työkyvyn tuen palvelukokonaisuuteen, jonka tarkoituksena on varmistaa asiakkaiden ohjautuminen palvelujen piiriin sujuvasti, löytää asiakkaan tilanteen mukainen palvelu ja päästä aloittamaan esim. kuntoutus tai työhönvalmennus oikeassa vaiheessa.
Palvelukuvauksesta pyritään tekemään sellainen, että se helpottaa, selkeyttää ja yhtenäistää ammattilaisten työskentelyä ja toimii välineenä esimerkiksi uusien työntekijöiden ja tuetusti työllistyvien perehdyttämisessä. Asiakkaalla ja työkyvyn tuen tiimin verkoston ammattilaisilla on palvelukuvauksen pohjalta mahdollisuus saada kuva palveluun johtavasta prosessista, palvelun vaiheista, eri palveluiden yhdistymisestä palveluun sekä palvelun tavoitteista.
Meijän kyvyt käyttöön -hankkeen hankesuunnitelmaan on kirjattu, että hankkeessa hyödynnetään, kehitetään ja levitetään Keski-Suomen alueelle Jyväskylässä käytössä olevaa Työvalmennuspalvelu Kätevän kehitysvammaisten työhönvalmennusmallia.
Kehitysvammaisten työtoiminnan ja työhönvalmennuksen palvelukuvaus ja palvelupolkumallinnus tuotetaan osana kansalliseen Työkykyohjelmaan osallistuvan Meijän kyvyt käyttöön -hankkeen kokonaisuutta. Hanketta rahoittaa sosiaali- ja terveysministeriö (STM) ja sen ohjauksesta vastaa Terveyden ja hyvinvoinninlaitos (THL). Hankkeen tavoitteena on mallintaa työkyvyn tuen tiimiä ja tätä kautta helpottaa asiakkaiden palveluiden yhdistämistä ja eri organisaatioiden yhteistyötä osatyökyisten työllistymisen edistämisessä. Tavoitteena on myös selkeyttää tuetun työllistymisen menetelmiä ja ottaa käyttöön erityisesti tuetun työllistymisen työhönvalmennuksen laatukriteereihin perustuvaa työhönvalmennusta. Asiakasosallisuus on vahvasti mukana hankkeen kehittämistyössä, minkä lisäksi hankkeessa kehitetään asiakasvastaavamallia, joka helpottaa asiakkaan kokonaistilanteen hallintaa, liikkumista palvelukokonaisuudessa ja tukee asiakasta palveluiden yhdistämisessä.
Työkykyohjelma on osa pääministeri Marinin hallituksen työllisyystoimenpiteitä ja yhdistyy vahvasti muun muassa sosiaali- ja terveysministeriön Tulevaisuuden Sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmaan sekä työ- ja elinkeinoministeriön toimenpiteisiin muun muassa työllisyyden kuntakokeilujen kautta.
Työvalmennuspalvelu Kätevä on Jyväskylän kaupungin vammaispalveluiden yksikkö, joka tuottaa palveluita työikäisille kehitysvammaisille kuntalaisille. Palvelu auttaa erityistä tukea tarvitsevia työllistymään tuetusti avoimille työmarkkinoille avustaviin työtehtäviin. Valmennettaville tarjotaan yksilöllisiä työllistymispolkuja, jotka vastaavat valmennettavan toiveita, osaamista ja koulutusta sekä työnantajan tarpeita. Työvalmennuspalvelu Kätevä on Meijän kyvyt käyttöön -hankkeen yhteistyökumppani ja yhteistyön myötä tarkoituksena on saada yhteneväinen malli kehitysvammaisten työllistymisestä tulevalle hyvinvointialueelle.
Työvalmennuspalvelu Kätevä toimii myös yhtenä yhteistyökumppanina Tuettu osuuskunta -hankkeessa, jota toteuttaa Jyväskylän ammattikorkeakoulu (JAMK), Kehitysvammaliitto, Keski-Suomen Kehitysvammaisten Tukipiiri ry ja Keski-Suomen Kehitysvammaisten Tuki ry. Hanke toteutetaan ajalla 01.04.2021–30.06.2023. Hankkeen rahoittajana toimii Keski-Suomen ELY-keskus, Suomen rakennerahasto-ohjelma, Euroopan sosiaalirahasto, Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020.
Tuettu osuuskunta -hankkeen tarkoituksena on luoda uudenlainen malli julkisen sektorin työtoiminnan yhteyteen. Tavoitteena on monipuolistaa kehitysvammaisten ansaintamahdollisuuksia ja tarjota uudenlaista väylää tuettuun yrittäjyyteen. Lisätietoja Tuettu osuuskunta -hankkeesta: https://www.jamk.fi/fi/Tutkimus-ja-kehitys/projektit/tuettu-osuuskunta/tietoa-projektista/
Kuva
Kehittäjäjoukko muodostuu ensimmäisessä vaiheessa Työvalmennuspalvelu Kätevän henkilöstöstä. Heidän kanssaan koostetaan Työvalmennuspalvelun palvelukuvausta ja pohditaan kehittämistarpeita sekä palvelun viemistä muihin kuntiin. Hankkeen edetessä mallia pyritään viemään muihin hankekuntiin. Vammaispalveluiden henkilöstöä kunnissa pidetään ajan tasalla prosessin etenemisestä kehitystyön eri vaiheissa.
Palvelukuvauksella halutaan tuoda vammaisten työllistymistä tukevaa palvelua mahdolliseksi toteuttaa koko hankealueella. Kuvauksen avulla pyritään yhtenäistämään palvelun sisältöä alueellisesti. Yhtenäistäminen helpottaa myös työkyvyn tuen tiimin verkoston ammattilaisten työskentelyä, palvelukuvauksen lisätessä verkoston ammattilaisten palvelutuntemusta alueellisesti yhtenäisestä palvelusta. Tämän lisäksi toimintamallin tuotoksella pyritään varmistamaan asiakkaan oikeus oikea-aikaiseen, laadukkaaseen ja tasapuoliseen palveluun asuinpaikasta riippumatta ja tätä kautta lisäämään kehitysvammaisten työllistymistä. Toimintamalli edistää tavoitetta yhdessä muiden hankekokonaisuuden toimintamallien kanssa.
Lisäksi Jyväskylässä on tavoitteena ottaa käyttöön matalan kynnyksen palvelu, jonka avulla pyritään saamaan palveluun myös ne asiakkaat, jotka syystä tai toisesta ei ole tällä hetkellä palvelun piirissä. Lisäksi pyritään vähentämään joidenkin asiakkaiden kokemaa leimautumisen kokemusta. Palvelua on tarkoitus toteuttaa niin, että henkilö voi tulla itselleen sopivana ajankohtana tutustumaan toimintaan, tapaamaan työvalmennuksen ohjaajia sekä saamaan vertaistukea ja sosiaalisia suhteita. Käytännössä toiminta voisi olla ennalta suunniteltujen tietoiskujen ja lyhyiden työelämävalmennuksien toteuttaminen teemoittain. Näihin kukin voisi osallistua oman kiinnostuksensa mukaan. Ajatuksena on myös, että rennolle oleskelulle ja vapaalle keskustelulle olisi aikaa ja tilaa.
Tavoitteiden toteutumista ja laatua voidaan mitata jalkautuksen jälkeen ammattilaisille toteutettavien haastatteluiden ja kyselyiden avulla. Hanke itsessään kehittää toimintamalleja ympäristöön, jossa tuloksien mittaaminen lyhyellä aikavälillä ja erityisesti tuloksellisen vaikuttavuuden mittaaminen on haastavaa. Palvelukuvauksien tuomaa muutosta kokonaisuuteen on kuitenkin mahdollista mitata.
Hankkeen aikana on mahdollista saada tietoa palvelun sujuvuudesta ja laadusta. Tärkeää on kuitenkin huomioida, miten palvelukuvaus on yhdessä muiden hankkeessa toteutettujen palvelukuvausten ja toimenpiteiden kanssa helpottanut ammattilaisten työskentelyä ja edistänyt asiakkaiden työllistymistä. Muutoksen mittaamista voitaisiin toteuttaa muun muassa seuraavien kysymyksien pohjalta:
Kehitysvammaisten työtoimintaa ja työllistymistä tukevaa palvelua järjestävä taho:
- Onko palvelukuvaus helpottanut palvelukokonaisuuksien suunnittelua ja asiakasohjausta?
- Onko palvelukuvaus lisännyt työkyvyn tuen tiimin ammattilaisten palvelutuntemusta, asiakkaan oikeaan palveluun saattamista ja helpottanut verkostotyöskentelyä?
- Onko asiakasprosessit tehostuneet ja/tai helpottuneet palvelukuvauksen luomisen jälkeen?
- Onko palvelukuvauksen käyttöönoton jälkeen tapahtunut muutosta palvelun laadussa?
- Onko kehitysvammaisten työtoiminnasta ja työhönvalmennuksen palvelusta ohjauduttu aiempaa paremmin avoimille työmarkkinoille?
Työkyvyn tuen tiimin verkoston ammattilaiset:
- Onko palvelukuvaus lisännyt tuntemustasi palvelusta?
- Onko palvelukuvaus helpottanut työkyvyn tuen palvelukokonaisuuksien laatimista?
- Onko palvelukuvaus yhtenäistänyt palvelua?
- Onko palvelukuvauksen käyttöönoton jälkeen tapahtunut muutosta palvelun laadussa?
- Onko kehitysvammaisten työtoiminnasta ja työhönvalmennuksen palvelusta ohjauduttu aiempaa paremmin avoimille työmarkkinoille?
Yhteistä alueellista palvelukuvausta lähdetään kehittämään THL:n ennalta määrittämien kysymysten pohjalta. Kysymyksiä on käytetty haastattelun pohjana. Haastattelun ja yhteisen työstämisen pohjalta lähdetään muodostamaan palvelukuvausta kehitysvammaisten henkilöiden työtoiminnasta ja työllistämistä tukevasta palvelusta.
Palvelukuvauksen luonnoksen valmistuessa lähetetään se Työvalmennuspalvelu Kätevän henkilöstölle, jonka on mahdollista kommentoida luonnosta sekä esittää siihen tarkennuksia ja parannuksia. Näin varmistetaan, että Työvalmennuspalvelu Kätevän henkilöstö on päässyt vaikuttamaan palvelukuvauksen sisältöön, he tuntevat sen omakseen ja voivat käyttää sitä omana palvelukuvauksenaan.
Myöhemmässä vaiheessa palvelukuvausta tarjotaan muiden hankkeessa mukana olevien Keski-Suomen kuntien vammaispalveluiden käyttöön. Myös tässä vaiheessa kunnilla on mahdollisuus esittää kommentteja tai tarkennuksia palvelukuvauksen sisältöön. Viimeisten kommenttien jälkeen palvelukuvaus viimeistellään tekstin sisällön ja palvelupolkukuvauksen visuaalisen ilmeen osalta.
Kehittämistyön kohderyhmänä on Keski-Suomen kuntien vammaispalveluiden henkilöstö, joka toimii kehitysvammaisten henkilöiden työtoiminnassa ja työllistymistä tukevissa palveluissa. Asiakasymmärrystä on vahvistettu Työvalmennuspalvelu Kätevän henkilöstön kanssa järjestetyissä palavereissa, minkä lisäksi aiheeseen on syvennetty tarkemmin haastattelun pohjalta sekä kommenttipyyntöjen kautta.
Asiakasymmärryksen vahvistamiseksi tehtiin keväällä 2021 kysely kuntien vammaispalveluiden henkilöstölle tämänhetkisestä tiedon määrästä ja palveluista. Kyselyyn vastanneita oli varsin vähän, mutta saaduista vastauksista kävi ilmi, että kehitysvammaisten tuettu työllistäminen on Keski-Suomen kunnissa vähäistä. Vastauksien mukaan työllistämiseen liittyvistä asioista tarvitaan tietoa. Verkostoituminen alueen muiden toimijoiden kanssa olisi tarkoituksenmukaista, jotta omalle työlle saisi peilausta ja vahvistusta. Asiakasryhmä on määrältään varsin pieni verrattuna muihin työtä vailla oleviin. Toisaalta tuen tarve on vahva ja pitkäaikainen, joten tuen saaminen on perusteltua ja tarpeellista. Asiakkaiden yksilölliset tarpeet on otettava huomioon palvelua järjestettäessä.
Tuetun työllistymisen malli on helposti monistettavissa myös muille asiakasryhmille ja siitä voisi olla hyötyä kunnissa kenelle tahansa työllistyjälle, jonka työllistymisen tueksi työhallinnon tai muun palvelujärjestelmän toimenpiteet eivät ole riittäviä.
Hankkeen tehtävänä on mallintaa Laatukriteereihin perustuvan tuetun työllistymisen laatukriteereitä Keski-Suomen alueella. Jyväskylän kaupungin vammaispalveluiden Työvalmennuspalvelu Kätevän nähdään olevan Keski-Suomen alueella ainoa julkisen organisaation toimija, joka toteuttaa Laatukriteereihin perustuvaa tuetun työllistymisen työhönvalmennusta. Tästä syystä pisteytys haluttiin tehdä Työvalmennuspalvelu Kätevän palvelusta. Tällä tavoitellaan myös sitä, että Kätevän toimintaa voidaan kehittää edelleen ja että hanke saa arvokasta tietoa pisteytyksestä, ja näin hyöty pisteytyksestä on molemmin puoleista.
Kätevän henkilöstöä on ohjattu ja kannustettu ottamaan käyttöön Laatukriteereihin liittyviä oheislomakkeita, jotta palvelun laadun yhdenmukaisuutta voidaan kehittää edelleen. Lomakkeet löytyvät THL:n yhteistyötiloista ja tästä linkistä kohdasta "Oivalla ja ymmärrä".
SYKSY 2021
Pisteytys toteutettiin kahdella tapaamiskerralla syyskuun 2021 aikana ja läsnä olivat Kätevän henkilöstön lisäksi kaksi projektityöntekijää Meijän kyvyt käyttöön -hankkeesta. Pisteytyksen arviointia tehtiin keskustellen kustakin kohdasta muodostaen arvio tämän hetken tilanteesta. Joidenkin kriteerien kohdalla henkilöstöä ohjattiin pohtimaan kriteeriä suhteessa aikaan ennen koronaa, koska rajoitustoimenpiteet ja niiden tuomat haasteet eivät ole muuttaneet toimintaa pysyvästi ja tilannetta oli hyvä peilata aiempaan nk. normaaliin tilanteeseen. Laatukriteereiden pisteytyksen lisäksi tapaamisilla pohdittiin, kuinka toimintaa olisi mahdollista levittää tulevaisuudessa hyvinvointialueelle ja varmistaa näin palvelun jatkuvuus ja saatavuus.
SYKSY 2022
Toinen pisteytyskerta toteutettiin laatukriteereiden suosituksesta huolimatta vuoden päästä ensimmäisestä, koska henkilöstössä tapahtui merkittäviä muutoksia ja perehtyneisyyttä laatukriteereihin ei voitu odottaa aiemmin. Pisteytys toteutettiin syys-lokakuussa 2022. Kätevän henkilöstön lisäksi läsnä oli kolme projektityöntekijää Meijän kyvyt käyttöön -hankkeesta. Pisteytys tehtiin samaan tapaan kuin aiemmin eli kustakin kohdasta käytiin keskustelua ja muodostettiin arvio nykytilanteesta. Pisteytyskertojen jälkeen järjestettiin tapaaminen, jolla toteutettiin palautteen anto ja kehittämisideoiden esittäminen
Yhteenveto pisteytyksestä 2021
Työvalmennuspalvelu Kätevän palvelu sai pisteitä yhteensä 83, jolloin voidaan puhua kohtalaisella tasolla olevasta palvelusta. Pisteytyksen 25 kohdasta 12 kohtaa pääsi hyvälle tasolle eli neljään tai viiteen pisteeseen. Tästä voidaan päätellä, että jo tällä hetkellä palvelu on varsin laadukasta ja hyvää. Palveluprosessia ajatellen Kätevän palvelussa hyvän tason saavuttavia kohtia ovat palvelun kokonaisvaltaisuus, pyrkimys työllistyä avoimille työmarkkinoille, yksilöllinen ja henkilökohtainen tuki, kestoltaan rajaamaton palvelu, sopiva asiakasmäärä/työntekijä, etuusneuvonta ja asiakkaan työllistymiseen liittyvien asioiden oikeanlainen käsittely niin asiakkaan kuin työnantajan kanssa. Myös sidosryhmien kanssa tehtävä työ, asiakkaiden jatkuvan ammatillinen arviointi sekä työnantajayhteyksien laatu saavuttivat pisteytyksessä hyvän tason. Nämä viimeksi mainitut kohdat saivat pisteytyksessä neljä pistettä, jota voidaan pitää hyvänä pistemääränä.
Niissä pisteytettävissä kohdissa, joissa pistemääräksi tuli kolme pistettä todettiin, että monessa korkeamman pistemäärän saavuttaminen vaatii vain pieniä muutoksia ja/tai kehittämistä ja toisaalta joissain kohdin ei ole realistista tavoitella korkeampaa pistemäärää johtuen kohderyhmän erityisyydestä. Tästä hyvä esimerkki on kohta ”nopea työnhaku avoimilla työmarkkinoilla”, jonka pohjalta käytiin keskustelua siitä, kuinka kehitysvammaisten kohdalla työhön siirtyminen voi olla pitkäkin prosessi ja henkilöstön mielestä tässä tulee ottaa asiakkaan yksilöllisyys huomioon. Esimerkiksi se, että henkilöstö oppii pidemmällä aikavälillä tuntemaan asiakasta, voi helpottaa työhön siirtymisen onnistumista ja tuoda parempia työllistymistuloksia. Toisaalta joidenkin asiakkaiden kohdalla nopea työhön siirtyminen on perusteltua ja tuolloin näin on hyvä toimia.
Kehitettävissä kohteissa (pistemäärä kaksi tai yksi) nousee esille vahvasti työhönvalmennuksen järjestäytyneisyys ja moniammatillisuus. Keskusteluiden pohjalta muodostui kuva, että tällä hetkellä Työvalmennuspalvelu Kätevän toiminta on kiinnittynyt vain tiettyihin verkostoihin. Tätä olisi hyvä kehittää niin, että vähintään yksi työvalmennuksen työntekijä olisi mukana verkostoissa, joissa käsitellään tulevia asiakkuuksia, sekä heidän työllistymistavoitteitaan ja joissa päätökset tehdään yhdessä. Laatukriteereiden mukaan sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä työllisyyteen liittyvien toimijoiden ja verkostojen tulee kiinnittyä vahvasti työhönvalmennukseen, jolloin palvelu on monikanavaista ja moniammatillista. Tätä rakennetta tukee seuraavassa kappaleessa esiin nostettavat asiat tiimimallista ja tiiminvetäjän roolista osana laatukriteereihin perustuvan työhönvalmennuksen kokonaisuutta.
Laatukriteerit perustuvat moniammatillisuuden monialaisuuden lisäksi vahvasti työhönvalmentajien muodostamaan tiimiin, josta vastaa nimetty tiiminvetäjä. Tällä hetkellä Kätevällä ei ole järjestäytynyttä tiimiä ja nimettyä tiiminvetäjää, jolloin pistemäärä näissä kohdissa jää alhaiseksi. Tiimimallin toteuttaminen laatukriteereiden mukaan ei käytännössä vaadi suuria muutoksia ja tämä tuo toimintaan rakennetta, säännöllisyyttä ja tavoitteellisuutta. Käytännössä tiimissä tulee olla vähintään kaksi kokoaikaista työhönvalmentajaa sekä tiiminvetäjä. Tiiminvetäjän rooli on olla koordinoijana tiimissä ja huolehtia, että työhönvalmentajien osaamisen tasoa ja toimintaa kehitetään sekä tuloksia parannetaan. Tiiminvetäjän tehtävänä on järjestää tiimille viikoittain asiakaslähtöistä tiimin ohjausta, jossa keskustellaan asiakastyöstä, tunnistetaan uusia toimintatapoja sekä jaetaan esim. työpaikkavinkkejä. Työvalmennuspalvelu Kätevässä tämä tarkoittaisi sitä, että nimetyllä työntekijällä olisi vastuu tiimin vetämisestä ja hänellä olisi valmennettavanaan noin puolet siitä määrästä, mitä muulla henkilöstöllä on vastuullaan.
Kohdassa, jossa käsiteltiin johdon tukea, todettiin, että kaksi viidestä kriteereistä täyttyy. Kätevän henkilöstön kanssa käydyssä keskustelussa selvisi, että ensimmäisinä vuosina palvelulla oli monialainen kehittämisryhmä, jonka avulla monia toimenpiteitä saatiin eteenpäin ja työllistymisen haasteita poistettua. Laatukriteereiden mukaan palvelulla tulee olla säännöllisesti kokoontuva ohjausryhmä tai vastaava taho, jonka tarkoituksena on menetelmällisen tarkkuuden ja laadun ylläpitäminen sekä palvelun kehittäminen. Kyseinen pisteytyskohta nähtiin sellaisena, josta olisi pienillä toimenpiteillä mahdollista saada paremmat pisteet. Tämä vaatii johdon sitoutumista ja tukea toimintaa kohtaan. Laatukriteerit ovat selkeä mittari niin johdolle kuin henkilöstölle palvelun laadusta ja kehittämiskohteista.
Laatukriteerit ohjaavat vahvasti työnantajiin suuntaavaa yhteydenpitoa ja niiden mukaan yhteydenottoja tulee olla useita viikossa, jotta pistemäärä on hyvällä tasolla. Kätevän pistemääräksi kyseisessä kohdassa muodostui yksi ja tässä kohtaa todettiin, että pistemäärä on hyvin kuvaava eikä se välttämättä tule jatkossakaan nousemaan korkeimmalle tasolle huomioiden edelleen kohderyhmän erityisyys. Kätevän henkilöstö ja hankehenkilöstö olivat yhtä mieltä siitä, että työnantajayhteydenottojen tulee olla tasapainossa työllistyjien ja työpaikkojen todellisen tarpeen kanssa, jolloin viikoittainen yhteydenotto työnantajiin ei ole tarpeellista. Työnantajayhteistyö on yksi työhönvalmennuksen haastavammista tehtävistä ja näin kokivat myös Työvalmennuspalvelu Kätevän työntekijät. Hankkeen työntekijöiden havainnot alueellisesti ja valtakunnallisesti puoltavat tätä ja haastavuus näyttäytyy erityisesti uusien työnantajien kontaktoinnin sekä palvelun ”myymisen” saralla. Tällä osa-alueella työhönvalmentajien osaamista tulisi erityisesti vahvistaa tarjoamalla koulutusta. Keskustelua käytiin myös siitä, olisiko jonkun henkilöstön jäsenen järkevää ”erikoistua” työnantajayhteistyöhön ja olla näin tukena myös muille työntekijöille.
Laatukriteerit korostavat voimakkaasti toistaiseksi voimassa olevaa työsuhdetta ja pisteytys määräytyy sen mukaan. Tätä kohtaa käsiteltäessä todettiin, että monelle tukea työllistymiseensä tarvitsevalle palkkatyöhön pääsy on jo itsessään suuri saavutus ja määräaikaisuus joissain tapauksissa myös perusteltua. Laatukriteerien tästä kohdasta (21) on annettu palautetta THL:n suuntaan ja heiltä saadun vastauksen perusteella voidaan todeta, että yksittäiseen kriteeriin ei kannata jäädä liikaa kiinni vaan on hyvä tarkastella palvelun laatua kokonaispisteiden näkökulmasta. Muutenkin laatukriteerit on syytä nähdä toimintaa ohjaavana ja kehittävänä työkaluna, joiden noudattaminen lisää toiminnan laatua ja vaikutusta ja lisäksi mahdollistaa esimerkiksi Työvalmennuspalvelu Kätevän tapauksessa kohderyhmän erityisyyden huomioimisen mahdollistaen samalla hyvän tason saavuttamisen toiminnan laadun osalta.
Yhteenveto pisteytyksestä 2022
Työvalmennuspalvelu Kätevän palvelun yhteispistemääräksi muodostui 91, jolloin voidaan puhua kohtalaisella tasolla olevasta palvelusta. Pisteytyksessä 16 kohtaa pääsi hyvälle tasolle eli 4 tai 5 pisteeseen. Tästä voidaan päätellä, että palvelua on pystytty kehittämään joiltain osin edellisestä vuodesta. Pistemäärään 3 päästiin 4 kohdassa ja pistemäärään 2 tai 1 jäätiin 5 kriteerissä.
Palveluprosessia tarkasteltaessa Kätevän palvelussa hyvän tason saavuttavia kohtia ovat palvelun kokonaisvaltaisuus, pyrkimys työllistyä avoimille työmarkkinoille, yksilöllinen ja henkilökohtainen tuki, asiakasmäärä/työntekijä, etuusneuvonta ja asiakkaan työllistymiseen liittyvien asioiden oikeanlainen käsittely niin asiakkaan kuin työnantajan kanssa. Myös sidosryhmien kanssa tehtävä työ, nopea työnhaku, töiden ja työnantajien monimuotoisuus, asiakkaiden jatkuva ammatillinen arviointi sekä työnantajayhteyksien laatu olivat pisteytyksessä kriteereiden mukaan hyvin hoidettuja asioita. Avoimille työmarkkinoille sijoittuvan työn (kohta 21) ja Työhönvalmennuksen ja muun työllistymistä tukevan toiminnan yhteen sovittaminen (kohta 4) pisteet nousivat edellisestä mittauksesta merkittävästi, joten tähän on pystytty panostamaan kuluneen vuoden aikana.
Edellisen mittauskerran tapaan, niissä pisteytettävissä kohdissa, joissa pistemääräksi tuli 3 pistettä todettiin, että monessa kohdassa korkeamman pistemäärän saavuttaminen vaatii vain pieniä muutoksia ja kehittämistä ja toisaalta joissain kohdin ei ole realistista tavoitella korkeampaa pistemäärää johtuen kohderyhmän erityisyydestä.
Kehitettävissä kohteissa (pistemäärä 2 tai 1) nousee esille vahvasti työhönvalmennuksen järjestäytyneisyyden puute, johdon tuen vähyys, työnantajayhteistyön tekemisen taso määrällisesti ja toiminnan painopisteen suuntaaminen vahvemmin työhönvalmennukseen.
Laatukriteerien mukainen toiminta perustuu vahvasti työhönvalmentajien muodostamaan tiimiin, jolla on tiiminvetäjä. Jo edellisessä mittauksessa todettiin, että Kätevällä ei ole järjestäytynyttä tiimiä ja nimettyä tiiminvetäjää. Kuluneen vuoden aikana tätä kohtaa ei ole pystytty kehittämään. Nykyisessä tilanteessa henkilöstön määrä on itseasiassa pienentynyt, koska yksi työntekijä on ollut osittain muissa tehtävissä ja hänen panoksensa Kätevän toimintaan on ollut pienempi kuin aiemmin. Tiiminvetäjän rooli nähdään kuitenkin tärkeänä ja Kätevän henkilökuntaa kannustettiin pohtimaan, miten tähän saataisiin panostettua niin, että tiimimallin voitaisiin nähdä toteutuvan.
Johdon tukea käsittelevässä pisteytyskohdassa täyttyi kaksi viidestä kriteeristä ja tulos on sama kuin edellisellä mittauskerralla. Kriteeri nähdään edelleen sellaisena, josta olisi pienillä toimenpiteillä mahdollista saada paremmat pisteet. Laatukriteereiden mukaan palvelulla tulee olla säännöllisesti kokoontuva ohjausryhmä tai vastaava taho, jonka tarkoituksena on menetelmällisen tarkkuuden ja laadun ylläpitäminen sekä palvelun kehittäminen. Laatukriteerit ovat selkeä mittari niin johdolle kuin henkilöstölle palvelun laadusta ja kehittämiskohteista. Tämä vaatii johdon sitoutumista ja tukea toimintaa kohtaan.
Laatukriteerit ohjaavat vahvasti työnantajiin suuntaavaa yhteydenpitoa ja niiden mukaan yhteydenottoja tulee olla useita viikossa, jotta pistemäärä on hyvällä tasolla. Kätevän pistemääräksi kyseisessä kohdassa muodostui 1. Tässä kohtaa todettiin, että pistemäärä on hyvin kuvaava eikä se välttämättä tule jatkossakaan nousemaan korkeimmalle tasolle edelleen huomioiden kohderyhmän erityisyyden. Kätevän henkilöstö ja hankehenkilöstö olivat, kuten aiemmallakin mittauskerralla, yhtä mieltä siitä, että työnantajayhteydenottojen tulee olla tasapainossa työllistyjien ja työpaikkojen todellisen tarpeen kanssa, jolloin viikoittainen työnantajien kontaktointi ei ole tarpeellista.
Myös työn painopisteen suuntaamiseen enemmän työhönvalmennukseen suuntaan (kohta 2), tulee edelleen panostaa. Tässä kohtaa pistemäärä oli noussut edellisestä kerrasta ja tätä kehitystä on hyvä jatkaa. Myös tämän kohdan kehittäminen edellyttää johdon tukea ja sitoutumista.
Jatkotoimenpiteet syksyn 2021 mittauksesta
Hankkeen projektityöntekijät nostavat suositukseksi pisteytyksen yhteenvedosta kokonaisuuden, jota työstämällä palvelu olisi mahdollista saada laatukriteereiden mukaan hyvälle tasolle (100 pistettä tai enemmän). Tämä kokonaisuus muodostuu rakenteiden ja henkilöstön tehtävien suunnittelun ja muokkaamisen ympärille. Laatukriteereiden mukaisen tiimimallin hyödyt olisi mahdollista saada paremmin toimintaan mukaan ottamalla käyttöön tiiminvetäjän rooli. Työnkuvaa ja tehtäviä tulisi pohtia Työvalmennuspalvelu Kätevän tämänhetkisiä tehtäviä järjestellen ja samalla peilaten niitä laatukriteereiden kohtaan kahdeksan. Tämä järjestely onnistuessaan helpottaisi henkilöstön työtä asettamalla perustehtävää tukevien tehtävien vastuun yhdelle tiiminvetäjälle. Lisäksi tiiminvetäjälle pystyttäisiin kohdentamaan aikaa, jolla rakentaa yhteistyötä, väyliä ja toimintamalleja verkostojen kanssa (ohjausryhmä ja työllistymistä tukevan toiminnan tiimit). Tiiminvetäjän voitaisiin nähdä myös osaltaan helpottavan ja lisäävän toimenpiteitä johdon tuen parempaan toteutumiseen.
Laatukriteereissä määritellään pisteytyksen uudelleentekeminen saadun kokonaispistemäärän mukaan. Mikäli pistemäärä jää alle 100 pistettä tulee pisteytys tehdä uudelleen puolen vuoden päästä. Kun pistemäärä ylittää sadan, tehdään pisteytys vuoden välein. Kätevän pistemäärän ollessa tällä hetkellä 83, tulisi pisteytys tehdä uudelleen keväällä 2022. Joulukuussa 2021 käytiin Työvalmennuspalvelu Kätevän ja vammaispalveluiden palvelupäällikön kanssa palautekeskustelu, jossa esiteltiin laatukriteereistä saadut pistemäärät ja kehittämisehdotukset. Palautekeskustelun pohjalta päädyttiin tekemään uusintamittaus vasta lokakuussa 2022, koska Kätevän henkilöstössä on tapahtunut ja tulee tapahtumaan henkilöstömuutoksia. Tällä varmistetaan, että uudet henkilöstöön tulevat ovat päässeet perehtymään tarpeeksi toimintaan ja pystyvät tekemään laatukriteereiden arviointia paremmin. Meijän kyvyt käyttöön -hanke on tarjoutunut tekemään pisteytyksen tuolloin yhteistyössä Työvalmennuspalvelu Kätevän kanssa.
Jatkotoimenpiteet syksyn 2022 mittauksesta
Laatukriteereissä määritellään pisteytyksen uudelleentekeminen saadun kokonaispistemäärän mukaan. Mikäli pistemäärä jää alle 100 pistettä, tulee pisteytys tehdä uudelleen puolen vuoden päästä. Kun pistemäärä ylittää sadan, tehdään pisteytys vuoden välein. Kätevän pistemäärän on tällä hetkellä 91 ja seuraava pisteytys tulee keväällä 2023.
Pohdittavaksi vammaispalveluille ja Työvalmennuspalvelu Kätevälle jää, mikä taho voisi jatkossa toteuttaa mittauksen ulkopuolisen fasilitoinnin Meijän kyvyt käyttöön -hankeen päättyessä vuoden 2022 lopussa. Laatukriteereiden mittaukset ja niiden pohjalta muodostuneet kehittämisehdotukset ovat hankehenkilöstön näkökulmasta osaltaan luoneet positiivista kehitystä lisäämään toiminnan laatua ja selkeyttämään Työvalmennuspalvelu Kätevän tuottaman työhönvalmennuksen rakennetta. Kehittämiskohteita edelleen löytyy ja niiden eteen kannattaa tehdä työtä. Laatukriteeristö on osoittautunut toimivaksi työkaluksi ohjaamaan tätä kehittämistyötä.
Kätevän kehittämistarina
Syksyn 2021 laatukriteereiden pisteytyksen yhteydessä tehtiin kooste Työvalmennuspalvelu Kätevän yli kymmenvuotisesta taipaleesta ja tuetun työllistymisen määrien kehittymisestä. Muutama yksityiskohta koosteesta:
- ensimmäinen työsuhteinen työ Kätevän toiminnan aikana solmittiin vuonna 2013
- vuosien varrella noin 40 työnantajaa on työllistänyt yhden tai useamman tuettuun työsuhteeseen
- pisimmät työsuhteet ovat jatkuneet vuodesta 2013 asti
- koronapandemian aikana työsuhteiden määrä pysynyt samalla tasolla kuin ennen pandemiaa
- toimintaa on pystytty kehittämään vuosien aikana vastaamaan kohderyhmän ja työnantajien tuen tarpeita
Tarkempaa koostetta ei linkitetä Innokylään, koska se on tarkoitettu lähinnä Kätevän henkilöstön käyttöön.
Vaikutusmittaus, pilottikunnat ja verrokkikaupungit
Lokakuussa 2021 tehtiin vaikutusmittaus, jossa vertailtiin hankkeen pilottikuntien ja Jyväskylän lisäksi Helsingin ja Kuopion työikäisten kehitysvammaisten sijoittumista palveluihin ko. kunnissa. Kooste selvityksestä pdf-muodossa.
Vaikutusmittaus, Keski-Suomen maakunta
Loppukeväästä 2022 toteutettiin webropol-kyselynä Keski-Suomen kuntiin kysely, jossa selvitettiin kehitysvammaisten henkilöiden sijoittumista palkalliseen työsuhteeseen ja avotyötoimintaan Keski-Suomessa vuonna 2021.
Kyselyyn vastasi kaikki kunnat. Saarikan vastaus käsitti kuntayhtymän alueen viiden kunnan vastaukset ja Luhangan palvelut tuottaa Joutsan kunta. Kyselyssä kysyttiin myös työ- ja päivätoimintaan osallistuvien määriä.
Vertailuna käytettiin Pirkanmaalla tehtyä samantyyppistä tiedonkeruuta ja visuaalista ilmettä.
Yhteenveto koko maakuntaa koskevasta selvityksestä pdf-muodossa.
Työvalmennuspalvelu Kätevä tarjoaa tukea tuettuun työllistymiseen jyväskyläläisille kehitysvammaisille henkilöille.
Asiakkaat ovat työikäisiä kehitysvammaisia; kehitysvammadiagnoosi tulee olla. Lähes kaikki ovat ammattikoulun käyneitä henkilöitä ja he ovat motivoituneita työllistymään. Palvelua tuottaa Jyväskylän kaupungin sosiaalipalvelut, joihin vammaispalvelut kuuluvat.
Palveluun hakeudutaan hakulomakkeella, joka ohjautuu vammaispalveluiden yhteistyöryhmään. Esikäsitellyn hakemuksen saavuttua Työvalmennuspalvelu Kätevään henkilöstö ottaa hakijaan yhteyttä ja sopii tutustumiskäynnin ja -jakson. Mikäli hakija on motivoitunut työllistymään ja palvelu on sopiva, sovitaan aloittamisesta toiminnassa.
Valmennusjakson aikana todetaan asiakkaan työelämävalmiuksia, ammatillista osaamista, sosiaalisia valmiuksia sekä yksilöllisesti muita tietoja ja taitoja. Yksilöllisen työllistymispolun suunnittelussa käytetään toteuttamissuunnitelmaa ja asiakkaalle nimetään omaohjaaja. Valmennusjakso kestää yksilöllisen ajan asiakkaan tarpeen mukaan.
Työn etsintää käynnistetään heti ja siinä huomioidaan asiakkaan kiinnostuksen kohteet, taidot ja vahvuudet. Mikäli koulutus puuttuu, asiakasta voidaan ohjata opintoihin.
Työn kokeilu aloitetaan sopivan paikan löydyttyä. Työn kokeilun tarkoituksena on kehittää työelämävalmiuksia ja tavoitteena on työsopimus. Työn kokeiluita voi olla useampi ennen työsuhdetta. Asiakkaalla voi olla työn kokeilun tai työsuhteen lisäksi myös yksilöllisen tarpeen mukaan yksi tai useampi toimintapäivä Työvalmennuspalvelu Kätevässä.
Työsopimus solmitaan, kun työn todetaan olevan molemmille osapuolille tarkoituksenmukaista ja sopivaa. Työvalmennuksen ohjaaja on mukana sopimuskuvioista sovittaessa asiakkaan toiveiden ja tarpeen mukaan. Työvalmennuksen ohjaaja auttaa, tukee ja neuvoo työllistyjää työsopimuksen aloittamiseen liittyvissä toimenpiteissä ja etuusasioissa (Te-palvelut, Verovirasto, Kela). Palkkatuen hakemisessa työnantajalla on mahdollisuus saada tukea Työvalmennuspalvelu Kätevästä.
Tukea tarjotaan koko prosessin ajan niin työllistyjälle, työnantajalle kuin koko työyhteisöllekin. Asiakkuus on pysyväisluontoista, palveluista poistuvuus vähäistä ja tuen tarve yksilöllistä. Tavoitteena on kuitenkin, että alkuvaiheen vahvemman tuen jälkeen henkilö pärjää varsin itsenäisesti työssään ja saa tukea työhön alkuvaiheen jälkeen säännöllisesti, mutta harvemmin. Työtä tehdään verkostotyössä ja verkostossa toimivat tahot/henkilöt sovitaan aina asiakkaan tilanteen mukaan.
Edellä kuvattu prosessi on työstetty visuaalisen palvelupolun ja toimintamallin muotoon ja se löytyy tästä linkistä.
Työvalmennuspalvelu Kätevässä on syksyn 2022 tiedon mukaan 83 asiakasta. Henkilöstön määrä on 3,5 kokoaikaista työntekijää.
Kuva
Kehitysvammaisten työhönvalmennuksen mallin käyttöönottaminen vaatii kunnilta jonkinasteista panostusta niin henkilöstön kuin toiminnan suuntaamisen osalta. Valmiin toimintamallin nähdään olevan palvelun käyttöönottamisen kannalta edesauttava tekijä, koska kunnat saavat kokeillun ja kehitetyn mallin osaksi toimintaansa. Toimintamallin mittasuhteet ja asiakasmäärä määrittyvät kunnan koon mukaan, mutta perusperiaatteet voivat olla kaikille samat.
Kuntien vammaispalveluille lähetetyn kyselyn vastausten mukaan tuetun työllistymisen ja työhönvalmennuksen määrä kunnissa on vähäistä (pois lukien Jyväskylä). Kuntia pyritään ohjaamaan resurssejaan tarjoamalla valmis toimintamalli, jonka pohjalta toimintaa voidaan alkaa toteuttamaan. Kuntiin tehdyn kyselyn vastausten perusteella henkilöstö tarvitsee koulutusta ja tietoa työllistämiseen liittyvistä perusasioista: palkkatuesta, tuetusta työstä, työhönvalmennuksen laatukriteereistä ja työnantajayhteistyöstä. Tiedon saaminen, tiedon jakaminen, kouluttautuminen ja Keski-Suomen kuntien työhönvalmennusta tekevän henkilöstön verkostoituminen voivat osaltaan auttaa tiedon tarpeeseen, edistää mallin käyttöönottoa ja jatkossa tuoda yhteistä hyötyä toiminnan kehittämisessä maakunnan alueella. Myös koulutusta etuusasioista tulee tarjota ja tietoa tulee päivittää säännöllisesti.
Erityisoppilaitosten kanssa tehtävä yhteistyö nousi kyselyn vastauksissa esille ja myös tätä tulee kehittää, jotta työllistymiseen tähtäävää toimintaa voidaan aloittaa jo opintovaiheessa tekemällä yhteistyötä opiskelijan työssäoppimisjaksojen aikana pyrkimällä löytämään potentiaalisen työpaikan jo opiskelujen aikana.
Työkykykoordinaattori koulutusta kohtaan oli myös kiinnostusta ja tämä voisi osaltaan tuoda henkilöstölle lisää ammatillista osaamista työllistämiseen liittyvissä asioissa. Syksyllä 2021 järjestettiin Jyväskylän ammattikorkeakoulun avoimen AMK:n toteuttama 10 op:n työkykykoordinaattori koulutus. Koulutusta järjestetään Jyväskylän ammattikorkeakoulun lisäksi Metropolian, Tampereen, Satakunnan, Oulun ja Lapin ammattikorkeakouluissa sekä Savonia ja Karelia ammattikorkeakouluissa.
Kehitysvammaisten työllistymistä on toteutettu Jyväskylässä jo vuosia ja työsuhteita on saatu niin yksityiselle kuin julkiselle sektorille. Myös toistaiseksi voimassa olevia työsuhteita on muodostunut molemmille tahoille. Jyväskylän kaupunki on esimerkillisesti palkannut kehitysvammaisia toistaiseksi voimassa oleviin työsuhteisiin ja tätä mallia pyritään toteuttamaan myös jatkossa.
Keväällä 2021 palkkatyösuhteisessa työssä Työvalmennuspalvelu Kätevän kautta oli noin 25 henkilöä.
Toiminnan kehittämiselle on edellytyksiä ja henkilöstö on motivoitunut tuottamaan entistä laadukkaampaa palvelua ja tarjoamaan työllistymisen mahdollisuuksia erityistä tukea tarvitseville henkilöille.