Laatukriteereihin perustuva tuetun työllistymisen työhönvalmennus - Meijän kyvyt käyttöön -hanke
Mallinnetaan laatukriteereihin perustuvaa tuetun työllistymisen työhönvalmennusta Keski-Suomen alueelle. Laatukriteerit pohjautuvat IPS-toimintamalliin. Mallinnuksessa keskitytään erityisesti rakenteeseen laatukriteerien ohjatessa vahvasti palvelun sisältöä.
Oivalla ja ymmärrä
Pitkäaikaistyöttömät ja osatyökykyiset ovat monesti hankalimmassa asemassa työllistymisen suhteen. He saattavat tippua työllistymiseen tähtäävistä palveluista tai jumiutua työllistymiseen tähtäävälle palvelupolulle, eikä heille välttämättä löydy oikeita tai parhaita väyliä työllistymiseen. Ennestään käytössä olevien palvelujen rinnalle pyritään lisäämään IPS-laatukriteereihin perustuvaa tuetun työllistymisen työhönvalmennusta, joka on Kuntoutussäätiön selvityksen mukaan 2-3 kertaa vaikuttavammin työllistävä verrokkeihin nähden.
Uudella palvelulla pyritään lisäämään erityisesti hankalasti työllistyvien asiakkaiden työllistymistä avoimille työmarkkinoille yhdessä muiden Meijän kyvyt käyttöön -hankkeessa kehitettävien toimintamallien kanssa. Toteutuessaan laatukriteereihin perustuva työhönvalmennus asettuu osaksi työkyvyn tuen palvelukokonaisuutta. Mallinnus toteutetaan Keski-Suomen hyvinvointialueelle, joka on luonteva valinta Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen käynnistyessä.
Osana sosiaali- ja terveysministeriön Työkykyohjelmaa mallinnetaan Työkykyohjelman hankkeiden toimialueilla laatukriteereihin perustuvaa tuetun työllistymisen työhönvalmennusta. Laatukriteerit perustuvat IPS (Individual Placement and Support)-laatukriteereihin, jotka on kehitetty Yhdysvalloissa edistämään mielenterveyskuntoutujien työllistymistä. Työkykyohjelman toimesta laatukriteereitä on muokattu niin, että ne palvelevat suurempaa osatyökykyisten ryhmää.
Keski-Suomen alueella työttömän asiakkaan on mahdollista saada työhönvalmennusta TE-palveluiden tai työllisyyden kuntakokeilun kautta tai osana Kelan ammatillista kuntoutusta. Nämä toimijat järjestävät työhönvalmennuksen ostopalveluna, mutta palvelu ei välttämättä perustu laatukriteereihin. Keski-Suomen TE-palvelut pilotoi vuonna 2020 työhönvalmennusta 30 asiakkaalleen ostaen palvelun yksityiseltä palveluntuottajalta. Laatukriteereihin perustuvasta tuetusta työhönvalmennuksesta voisi hyötyä useampi asiakas kuin tällä hetkellä palveluun näitä väyliä pitkin ohjautuu.
Keski-Suomen alueella Jyväskylän kaupungin vammaispalveluiden hallinnoima Työvalmennuspalvelu Kätevä on yksi harvoista julkisen sektorin palvelutuottajista, jotka tarjoavat työhönvalmennusta asiakkailleen. Työvalmennuspalvelu Kätevän palvelut järjestetään työikäisille kehitysvammaisille ja toimintamalli on kuvattu Innokylään.
IPS-laatukriteereihin perustuvaa tuettua työhönvalmennusta on toteutettu muissa Pohjoismaissa hyvin tuloksin ja tämän perusteella sen uskotaan saavuttavan hyviä tuloksia myös Suomessa.
Työkykyohjelman operatiivisesta toiminnasta vastaavan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen henkilöstö on luonnut työhönvalmennuksen tueksi materiaaleja ja työkaluja työhönvalmennuksen eri vaiheisiin. Osa materiaaliaaleista ja työkaluista on muokattu IPS-laatukriteeristön tueksi luoduista materiaaleista. Materiaalit on koostettu sivupalkkiin.
Kehittäjäjoukoksi on valikoitunut Meijän kyvyt käyttöön -hankkeen pilottikuntien (Hankasalmi, Keuruu, Laukaa ja Viitasaari), Jyväskylän kaupungin sekä Keski-Suomen TE-palveluiden työllistymistä edistävissä palveluissa toimivat ammattilaiset yhdessä hankkeen työntekijöiden kanssa. Kuntien, TE-palveluiden ja hankkeen työntekijöiden välillä käydään keskustelua laatukriteereihin perustuvasta työhönvalmennuksesta. Palvelun sisältöä ohjaa vahvasti tuetun työllistymisen työhönvalmennuksen laatukriteerit, joten keskustelu painottuu aluksi erityisesti palvelun toteuttamiseen liittyviin resursseihin ja rakenteisiin.
Pilottikuntien ja TE-palveluiden ammattilaisia kuullaan aktiivisesti keskinäisissä Teams-palavereissa, joissa käydään innovoivaa keskustelua palvelun tarpeellisuuden ja rakenteiden ympärillä. Myöhemmin syksyllä hankekunnille toteutetaan kysely, jolla selvitetään rakennetta ja resurssia tarkemmin. Kyselyn perusteella toteutetaan arvio tarpeesta koko Keski-Suomen alueella, jota tarkennetaan toteuttamalla kysely muihin hankkeessa mukana oleviin kuntiin.
Kertyvän tiedon perusteella esitetään laatukriteereihin perustuvaa tuetun työllistymisen työhönvalmennuksen mallia Keski-Suomen alueelle.
Tavoitteena on mallintaa Keski-Suomen alueelle toimivaa tuetun työllistymisen työhönvalmennuksen tiimiä sekä pyrkiä löytämään resurssit toiminnan käynnistämiseen. Käynnistyessään palvelu edistäisi erityisesti osatyökykyisten ja pitkäaikaistyöttömien työllistymistä avoimille työmarkkinoille ja täydentäisi osaltaan sosiaalihuollon työllistymistä tukevaa palvelupolkua sekä työkyvyn tuen palvelukokonaisuutta. Työhönvalmennuksen nähdään sijoittuvan hyvinvointialueen organisaatiossa laaja-alaisen sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen työikäisten sosiaalipalveluihin, jotta palvelua voidaan tarjota asiakkaalle yksilöllisen tarpeen mukaan pitkäkestoisesti.
- Hankitaan tietoa pilottikuntien ja Jyväskylän kaupungin alueelta työhönvalmennuksen toteuttamisesta ja resursseista palvelun toteuttamiseksi
- Ohjataan mahdollisia olemassa olevia työhönvalmennuspalveluita kohti laatukriteereihin perustuvaa tuetun työllistymisen työhönvalmennusta
- Kartoitetaan työhönvalmennuksen tarvetta ja toiminta-alueita kuntien osalta
- Mallinnetaan Keski-Suomen alueelle laatukriteereihin perustuvaa tuetun työllistymisen työhönvalmennuksen toteuttamista
- Esitetään mallinnus hankkeen ohjausryhmässä ja pyritään löytämään resurssit toiminnan käynnistämiseen tai pilotointiin
Palvelun kohderyhmänä ovat haastavassa työmarkkina-asemassa olevat osatyökykyiset sekä pitkäaikaistyöttömät, joiden työllistymisen haasteisiin on perehdytty pilottikuntien ja TE-palveluiden ammattilaisten kanssa järjestetyissä Teams-palavereissa. Tämän lisäksi asiakasymmärrystä on kerrytetty osallistumalla Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tapahtumiin, joissa asiakasryhmää ja asiakasryhmän palveluita on käyty läpi sekä perehtymällä tutkimuksin ja selvityksiin liittyen osatyökykyisyyteen, työttömyyteen sekä työllistymistä edistäviin palveluihin. Myös muiden hankkeessa toteutettavien toimintamallien kehittäminen on lisännyt asiakasymmärrystä.
Kuvittele ja kokeile
Hankkeen ensisijaisena kohderyhmänä on Keski-Suomen alueella toimivat ammattilaiset, joiden kautta pyritään viemään käytäntöön hyviä toimintamalleja ja näin parantamaan palveluita.
Pilottikuntien kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta yksittäisessä kunnassa toimivan työhönvalmentajan resurssointiin tarvittavaa rahoitusta ei uskottu löytyvän kunnista, mutta kuntien yhteiselle työhönvalmentajalle kuitenkin näytettiin vihreää valoa. Tämän tiedon pohjalta lähdettiin rakentamaan esitystä Keski-Suomen hyvinvointialueella toimivasta laatukriteereihin perustuvasta tuetun työllistymisen työhönvalmennuksen tiimistä.
Jotta malli toimisi hyvin, nähtiin erityisen tärkeäksi työhönvalmentajan tuntemus toimialueensa yrityksistä ja työnantajista. Tämän ajatuksen pohjalta lähdettiin selvittämään pilottikuntien näkemystä siitä, mitkä olisivat potentiaaliset kumppanuuskunnat, joiden alueella työhönvalmentaja toimisi. Lisäksi selvitettiin, kuinka moni kuntalainen hyötyisi palvelusta vuoden aikana. Koko Keski-Suomen alueella toimivan verkoston nähtiin lisäksi työllistävän työhönvalmentajia riittävästi, jotta työhönvalmentajien keskinäinen tuki olisi riittävää ja tätä kautta palvelun laatu olisi vankemmalla pohjalla. Tulosten pohjalta luodaan Keski-Suomeen tuetun työllistymisen työhönvalmennuksen mallintamisen pohjaesitys, jota tullaan täydentämään muille hankkeessa mukana oleville kunnille toteutettavalla kyselyllä.
Esitys laatukriteereihin perustuvasta tuetun työllistymisen työhönvalmennuksen mallista esiteltiin Meijän kyvyt käyttöön -hankkeen ohjausryhmälle elokuussa 2021. Pilottikuntien kuulemisen pohjalta tehdyssä esityksessä esitettiin ohjausryhmälle Keski-Suomen hyvinvointialueella toimivan laatukriteereihin perustuvan tuetun työllistymisen työhönvalmennuksen tiimin pitävän sisällään vähintään kymmenen (10) henkilöä. Jokaisella työhönvalmentajalla olisi työhönvalmennusalue, joka koostuisi yhdestä tai useammasta kunnasta, riippuen asukas- ja asiakasmäärästä. Laatukriteereiden mukaan yhdellä työhönvalmentajalla voi olla enintään 20 asiakasta, jotta palvelu on laatukriteereiden mukaista. Tästä syystä pienemmillä paikkakunnilla asiakasmäärän nähdään jäävän pieneksi ja tällöin työhönvalmentajan toiminta-alue voisi koostua useammasta kunnasta.
Palaute esityksestä oli positiivista. Hyvää palautetta ohjausryhmä antoi työhönvalmentajien tiimin tuomasta vertaistuesta, työhönvalmentajien alueellisuudesta sekä mahdollisuudesta vahvojen rakenteiden ja yhteistyön rakentamiseen suhteessa muihin toimijoihin. Työhönvalmennuksen vaikuttavuudesta oltiin myös vakuuttuneita. Ohjausryhmästä nousi IMBA ja MELBA arviointimenetelmien mukaan ottaminen työhönvalmentajien työkaluiksi.
Palautteen perusteella selvitystyötä päätettiin jatkaa muiden hankekuntien osalta ja samalla viedä mallinnusta eteenpäin.
Alueellisen mallin raameja lähdettiin kartoittamaan Keski-Suomen kuntiin lähetettävällä Webropol-kyselyllä, jossa selvitettiin kuntien arvio työhönvalmennukseen osallistuvista asiakkaista. Kyselyllä kartoitettiin myös mikä tai mitkä kunnat olisivat kyselyyn vastaavalle kunnalle luontaisia yhteistyökumppaneita, joiden alueella työhönvalmentaja voisi toimia. Apukysymyksenä toimi johdatus pohtimaan esimerkiksi toisen kunnan kanssa mahdollisesti toteutettavaa elinkeinoyhteistyötä, jonka ansiosta kunnat voisivat kokea yhteistyön työhönvalmennuksen osalta luontevaksi. Kyselyn tulosten pohjalta muodostetaan alueet, joihin yksittäisen työhönvalmentajan toiminta kohdistuu. Lisäksi kyselyssä tarjottiin vapaa sana liittyen tuetun työllistymisen työhönvalmennuksen laatukriteereihin sekä kartoitettiin vastaajien roolia kuntaorganisaatioissa.
Kysely kohdennettiin kuntien työllisyys- ja sosiaalipalvelujen esihenkilöille. Heitä ohjeistettiin käymään moniammatillista ja monialaista keskustelua kyselyn sisällöstä ja luomaan yhteinen kuva tavoitetilanteesta. Kyselyn saatteeksi lähetettiin sähköpostiviesti, joka avasi kyselyn taustoja. Lisäksi sähköpostin liitteenä toimitettiin nähtäväksi THL:lta saadut laatukriteerit sekä linkki videoon, jossa avattiin laatukriteereitä sekä ajatusta ja perusteluja alueellisen työhönvalmennuksen tiimimallin tueksi.
Kyselyn tulokset antoivat vahvistusta alueellisen mallin eteenpäin työstämiseen ja vapaa sana -kohtiin vastaajat nostivat muun muassa laatukriteereiden tarpeellisuuden toimintaa ohjaavana tekijänä sekä työhönvalmennukseen keskittyvän resurssin tarpeellisuuden osana työkyvyn tuen palvelukokonaisuutta.
Koska Keski-Suomeen on tällä hetkellä muodostumassa alueellinen, useammasta yksittäisestä kunnasta muodostuva malli laatukriteereihin perustuvaan tuettuun työhönvalmennukseen, on hankkeessa tehtyjen kyselyiden perusteella päädytty ehdottamaan, että työhönvalmentajien määrää ohjaa yhteistyökuntien vastaukset arviosta palvelusta hyötyvien asiakkaiden määrästä. Lisäksi kartoitusta ohjaavaksi tekijäksi on määritelty ajatus, jonka mukaan erityisesti osatyökykyiset pitkäaikaistyöttömät hyötyisivät laatukriteereihin perustuvasta tuetun työllistymisen työhönvalmennuksesta.
Määrää on lähdetty kartoittamaan selvittämällä, kuinka paljon Keski-Suomen alueella on työttömiä. Työttömien määrä Keski-Suomessa työllisyystilaston 10/2021 mukaan oli 14 246. Tämä on 11,6 % Keski-Suomen työikäisestä väestöstä. Työttömistä työnhakijoista lokakuussa 2021 pitkäaikaistyöttömiä oli 6045 ja vammaisia tai pitkäaikaissairaita 1565. "Osatyökykyisten reitit työllisyyteen - etuudet, palvelut, tukitoimet" -selvityksessä tehdyn arvion mukaan noin 50 % pitkäaikaistyöttömistä olisi osatyökykyisiä. Tähän arvioon pohjaten Keski-Suomessa oli noin 3023 osatyökykyistä pitkäaikaistyötöntä. Mallia lähdettiin rakentamaan tämän luvun ja kunnille suunnatun kyselyn vastausten perusteella.
Kuntien arvioit palvelusta hyötyvistä asiakkaista, suhteessa arvioon kunnan osatyökykyisistä pitkäaikaistyöttömistä, heittelivät paljon pienimmän arvioin ollessa 5 % luokkaa samalla, kun muutaman kunnan kohdalla prosentit nousivat noin 40 %. Näiden tulosten pohjalta voisi olettaa palvelusta hyötyvän vähintään 10 % arvioidusta määrästä osatyökykyisiä pitkäaikaistyöttömiä vuoden aikana, mikä tarkoittaisi yhteensä noin 302 osatyökykyistä pitkäaikaistyötöntä.
Pyrkimyksenä on koostaa väestöpohjaltaan samankaltaisia alueita, jotta työhönvalmentajalla on tarpeeksi työhönvalmennettavia. Laatukriteereiden mukaan parhaimman pistemäärän saavuttamiseksi valmennettavien määrä voi olla enintään 20 yhdellä työhönvalmentajalla. "Selvitys sijoita ja valmennamallin (IPS-mallin) tuloksista ja toimeenpanosta" mukaan tuetun työllistymisen työhönvalmennuksen työllisyysvaikutukset ovat 37 % luokkaa, jolloin työhönvalmentajalla on potentiaalisesti mahdollista olla vuoden aikana noin 27 valmennettavaa. Se tarkoittaisi sitä, että koko Keski-Suomen tarpeeseen vastakseen tiimissä olisi tarpeen olla vähintään 10 työhönvalmentajaa ja työhönvalmennuksen tiiminvetäjä, jonka asiakas määrä on noin puolet muiden työhönvalmentajien asiakkaista.
Työhönvalmentajan työn nähdään olevan hyvin liikkuvaa ja tästä syystä työskentely ”naapurialueella” voi olla mahdollista, mikäli esim. omalla alueella ei ole tarpeeksi valmennettavia ja/tai muilla alueen työhönvalmentajilla on liian suuri valmennettavien määrä. Hankkeessa saatujen kokemusten pohjalta nähdään kuitenkin tärkeänä, että työnantaja- ja yritysyhteistyön tulee olla oman alueen työhönvalmentajan vastuulla, jotta voidaan taata alueen yrityksistä ja työnantajista muodostuva paikallistuntemus parhaalla mahdollisella tavalla.
Tämän pohjalta Keski-Suomi jaettaisiin työhönvalmentajien osalta maantieteellisiin vastuualueisiin, jossa jokaiselle alueella on oma työnantaja- ja asiakasyhteistyöstä vastaava työhönvalmentaja. Alueiden muodostamisessa hyödynnettiin kyselyn vastauksia kysymyksestä, jossa selvitettiin kuntien näkemystä luontaisista yhteistyökunnista esimerkiksi elinkeinotoiminnan suhteen. Vastuualueita Keski-Suomen alueelle muodostuisi kymmenen työhönvalmentajan ja yhden tiiminvetäjän mallissa kahdeksan. Vastuualue voi muodostua yhdestä tai useammasta kunnasta seuraavasti:
- Hankasalmi-Konnevesi-Laukaa,
- Joutsa-Luhanka-Toivakka,
- Jyväskylä-Muurame,
- Jämsä,
- Kannonkoski-Karstula-Kivijärvi-Kyyjärvi-Saarijärvi,
- Keuruu-Multia-Petäjävesi,
- Kinnula-Pihtipudas-Viitasaari,
- Uurainen-Äänekoski.
Alueet on kuvattuna myös liitteenä olevalla kartalla, jossa vastuualueet on merkattu eri värein.
Keski-Suomeen ehdotetaan muodostettavan koko maakunnan kattava työhönvalmentajien tiimi, jonka vahvuutena nähdään toiminnan kehittäminen, kokonaiskoordinoiminen ja työhönvalmentajien liikkuvuuden mahdollistaminen. Myös muilta työhönvalmentajilta saatu vertaistuki nähdään tiimimallin vahvuutena. Laatukriteereissä korostetaan tiimimallin tärkeyttä ja sitä, että toimintaa ohjaa tiiminvetäjät, joiden roolia on hyvä korostaa, mikäli toimintaa päästään aloittamaan käytännössä. Mallinnusta tehtäessä hyvinvointialueen palveluiden toteuttamista suuntaava aluejako ei ollut vielä tiedossa. Mallia on kuitenkin helppo muokata niin, että se vastaa lopullista aluejakoa kyseisen palvelun osalta.
Työkykyohjelman Meijän kyvyt käyttöön -hankkeelle ei ole osoitettu määrärahoja työhönvalmentajien palkkaamiseen ja toimintamallin toteuttamiseen, joten toimintaa voidaan tällä hetkellä vain mallintaa. Myös kunnat ovat tuoneet esiin vahvasti sitä, ettei toimintaan ole tällä hetkellä mahdollista kohdentaa resursseja. Mikäli Keski-Suomeen saadaan jatkorahoitusta esim. RRP-haun kautta, IPS- mallia on mahdollista lähteä pilotoimaan ja toteuttamaan käytännössä.
Kuva
