Kiusaamisen jälkihoito
Kiusaamisen jälkihoidon prosessikuvaus ja toimintamalli, jossa vahvistetaan asiantuntijoiden traumatietoista ja voimavaralähtöistä osaamista kiusaamisesta traumatisoituneiden nuorten ja nuorten aikuisten kanssa työskenneltäessä.
Toimintamallin nimi
Kiusaamisen jälkihoidon prosessikuvaus ja toimintamalli, jossa vahvistetaan asiantuntijoiden traumatietoista ja voimavaralähtöistä osaamista kiusaamisesta traumatisoituneiden nuorten ja nuorten aikuisten kanssa työskenneltäessä.
Kiusaaminen on väkivaltaa. Se on tahallista toiseen ihmiseen kohdistuvaa vahingoittamista ja sitä pidetään traumoista vaurioittavimpana. Kiusaamisväkivallan kohteeksi joutuneilla on usein monimuotoisia traumaperäisiä stressihäiriöitä. Ne voivat olla vakavia ja sitkeitä tunteiden säätelyn ongelmia, kielteisiä uskomuksia omista kyvyistä, mahdollisuuksista, häpeän, syyllisyyden ja epäonnistumisen tunteita. Kiusaamisväkivaltaa kokenut ei uskalla muodostaa ja ylläpitää ihmissuhteita, tai tehdä tulevaisuudensuunnitelmia. Oireet heikentävät toimintakykyä monitahoisesti. Altistumisriski myös muunlaiselle uhriksi joutumiselle kasvaa. Kiusatuista nuorista 30-40% on traumaperäisen stressihäiriön riskissä (Idsoen, Dyregrovin & Idsoen 2021; Poijula 2021.) Kiusaamiseen liittyvä toimintakykyä heikentävä vaikutus voi aktivoitua ryhmätason toimintoihin siirryttäessä, esimerkiksi työ- tai opiskelupaikkaa suunniteltaessa. Tukea tarvitsevat nuoret ovat erityisen haavoittuvassa asemassa sekä kiusatuksi joutumisen, että sen aiheuttaman traumatisoitumisen osalta. Kiusaamisen aiheuttamat vaikutukset ovat pitkäkestoisia ja laajoja ja ne vaikuttavat laajasti yksilön kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Huolimatta ilmiön aiheuttamista rikseistä ja yleisyydestä, toimintamalleja kiusaamisen jälkihoitoon ei Suomessa juuri ole.
Kansikuva
