Kiusaamisen jälkihoito
Kiusaamisen jälkihoidon prosessikuvaus ja toimintamalli, jossa vahvistetaan asiantuntijoiden traumatietoista ja voimavaralähtöistä osaamista kiusaamisesta traumatisoituneiden nuorten ja nuorten aikuisten kanssa työskenneltäessä.
Toimintamallin nimi
Kiusaamisen jälkihoidon prosessikuvaus ja toimintamalli, jossa vahvistetaan asiantuntijoiden traumatietoista ja voimavaralähtöistä osaamista kiusaamisesta traumatisoituneiden nuorten ja nuorten aikuisten kanssa työskenneltäessä.
Kiusaamisen jälkihoidon prosessikuvaus ja toimintamalli kuvaa TukiHelmi -hankkeen toiminnassa saadun toiminnan, seuranta- ja arviointitiedon tuloksia. Siinä kiteytyy kiusaamisen jälkihoidon keskeiset elementit asiakasnäkökulmasta ja näin ollen palveluihin ohjautuminen tehostuu. Toimintamalli vahvistaa nuorten ja nuorten aikuisten kanssa toimivien ammattilaisten kiusaamisväkivaltakokemuksen käsittelyn osaamista.
Kiusaaminen on tahallista toiseen ihmiseen kohdistuvaa vahingoittamista ja sitä pidetään traumoista vaurioittavimpana. Kiusaamisen aiheuttamat vaikutukset ovat pitkäkestoisia ja laajoja ja ne vaikuttavat laajasti yksilön kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja toimintakykyyn. Kiusaamisväkivalta vaikuttaa yksilön psyykkiseen, fyysiseen, sosiaaliseen ja sosioekonomiseen hyvinvointiin.
Kiusaamisväkivallan kohteeksi joutuneilla on usein monimuotoisia psyykkisiä oireita. He voivat kärsiä traumaperäisistä stressihäiriöistä. Kiusatuista nuorista 30-40% on traumaperäisen stressihäiriön riskissä (Idsoen, Dyregrovin & Idsoen 2021; Poijula 2021.) Oireet voivat olla vakavia ja sitkeitä tunteiden säätelyn ongelmia, kielteisiä uskomuksia omista kyvyistä, mahdollisuuksista, häpeän, syyllisyyden ja epäonnistumisen tunteita. Kiusaamisväkivaltaa kokenut voi olla masentunut, ahdistunut ja se voi altistaa myös paniikkihäiriöille.
Kiusaamiseen liittyvä toimintakykyä heikentävä vaikutus voi aktivoitua ryhmätason toimintoihin siirryttäessä, esimerkiksi työ- tai opiskelupaikkaa suunniteltaessa. Ihmisen on vaikea luottaa toisiin ihmisiin. Hän voi eristäytyä ja kokea siten ulkopuolisuutta ja ulossulkemista. Sosiaalisen tuen puute aiheuttaa toivottomuutta ja heikompaa koettua elämänlaatua. Kiusaamisväkivaltaa kokenut ei uskalla muodostaa ja ylläpitää ihmissuhteita, tai tehdä tulevaisuudensuunnitelmia. Altistumisriski myös muunlaiselle uhriksi joutumiselle kasvaa. Tukea tarvitsevat nuoret ovat erityisen haavoittuvassa asemassa sekä kiusatuksi joutumisen, että sen aiheuttaman traumatisoitumisen osalta.
Kiusaamisväkivallan vaikutukset ulottuvat myös fyysiseen terveyteen ja jopa sosioekonomiseen asemaan. Fyysiset terveysvaikutukset voivat näkyä esimerkiksi unihäiriöinä, sydän- ja verisuonisairauksina, autoimmuunisairauksina, riippuvuuksina, ylipainona ja lopulta matalampana elinajanodotteena. Sosioekonominen asema määrittyy koulukokemusten, koulutusmenestyksen ja koulutustason kautta. Epäonnistumisen kokemukset eivät rohkaise kouluttautumaan. Matala koulutustaso voi puolestaan johtaa heikompaan työllistymiseen ja heikompaan taloudelliseen asemaan.
Kansikuva
