Kotihoidon koordinaatiokeskus, Satakunnan hyvinvointialue (RRP, P4, I1)
Pilotoidaan toimintamalli, jossa koordinaatiokeskus koordinoi turva-auttamiskäynnit, sosiaali- ja kriisipäivystyksen nostotehtävät sekä teknologian hälytykset suoraan tarkoituksenmukaiselle kotihoidon työntekijälle reaaliaikaisen tilannekuvan avulla.
Toimintamallin nimi
Pilotoidaan toimintamalli, jossa koordinaatiokeskus koordinoi turva-auttamiskäynnit, sosiaali- ja kriisipäivystyksen nostotehtävät sekä teknologian hälytykset suoraan tarkoituksenmukaiselle kotihoidon työntekijälle reaaliaikaisen tilannekuvan avulla.
Kotihoidon koordinaatiokeskuksen toimintamallia pilotoidaan Satakunnan hyvinvointialueen kotihoidon eteläisen alueen kunnissa: Harjavalta, Huittinen, Kokemäki, Nakkila, Eura ja Säkylä. Kotihoidon koordinaatiokeskus ottaa tiedon auttamis- ja hälytyskäyntien tarpeesta yhteistyötahoilta. Koordinaatiokeskus luo käynnin toiminnanohjaus järjestelmässä ja valitsee käynnin suorittavan hoitajan reaaliaikaisesta päivänkulku-näkymästä.
Toimintamallissa kotihoidon koordinaatiokeskuksen tavoitteena on:
- Luoda kokonaiskuva kotihoidosta
- Tehostaa resurssien käyttöä
- Turvata asiakkaiden saama palvelu kaikissa tilanteissa: hälytykset, turvapuhelin ja sosiaali- ja kriisipäivystyksen auttamiskäynnit koordinoidaan hallitusti toiminnanohjausjärjestelmässä.
- Vähentää häiriöitä kotihoidon kentällä: hoitajat voivat keskittyä hoitotyöhön, kun keskeytyksiä, päällekkäisyyksiä ja häiriöviestintää vähennetään.
- Mahdollistaa tiedolla johtaminen: reaaliaikainen tieto tukee päätöksentekoa, ennakointia ja toiminnan kehittämistä.
Asiakasnäkökulma
- Ratkaisu varmistaa, että asiakkaiden tarpeet tulevat huomioiduksi oikea-aikaisesti ja turvallisesti riippumatta siitä, onko kyse säännöllisestä, tilapäisestä vai akuuttipalvelusta.
- Asiakkaiden hoito- ja palvelut ovat luotettavia, ennakoitavia ja häiriöttömiä.
- Teknologian (etähoito, turvapuhelin) avulla palvelua voidaan laajentaa ja muokata yksilöllisiin tarpeisiin.
Organisaation näkökulma
- Ratkaisu tukee resurssien joustavaa liikuttelua, mikä on välttämätöntä työvoimapulan ja kasvavan palvelutarpeen oloissa.
- Koordinaatiokeskus toimii myös häiriönhallinnan ja kriisitilanteiden selkärankana, jolloin palveluiden jatkuvuus turvataan.
- Toimintamalli yhdistää optimoinnin, resursoinnin ja koordinoinnin, joten yksiköt eivät toimi irrallaan vaan yhtenä kokonaisuutena.
Poliittiset tekijät
- Hyvinvointialueiden päätökset palveluiden järjestämisestä ja resurssien kohdentamisesta.
- Valtakunnalliset sosiaali- ja terveyspolitiikan linjaukset (esim. digitalisaation, etäpalveluiden ja teknologian hyödyntäminen kotihoidossa).
Yhteiskunnalliset tekijät
- Väestön ikääntyminen ja kasvava kotihoidon tarve.
- Kaupungistuminen vs. harvaan asuttujen alueiden palveluiden järjestäminen.
- Kansalaisten odotukset palveluiden laadusta, saatavuudesta ja turvallisuudesta.
Lainsäädännölliset tekijät
- Asiakastietolaki ja tietosuoja-asetukset reaaliaikaisen tiedon käsittelyssä.
- Potilasturvallisuutta ja hoidon laatua koskevat säädökset.
- Työaikalainsäädäntö ja työhyvinvointiin liittyvät säädökset, jotka vaikuttavat työn organisointiin.
Taloudelliset tekijät
- Julkisen talouden tilanne ja hyvinvointialueiden rahoitus.
- Teknologian hankinta- ja ylläpitokustannukset suhteessa saavutettuihin säästöihin.
- Työvoimapula ja sen aiheuttamat kustannuspaineet.
Kulttuuriset tekijät
- Suhtautuminen kotihoidon digitalisaatioon (sekä henkilöstön että asiakkaiden keskuudessa).
- Sukupolvien erot teknologian käytössä ja hyväksynnässä.
- Perheiden ja omaisten rooli hoivassa eri kulttuurisissa konteksteissa.
Sosiaaliset tekijät
- Työntekijöiden työhyvinvointi, kuormitus ja työssä pysyminen.
- Asiakkaiden yksinäisyys ja sosiaalisen tuen tarve.
- Henkilöstön ja asiakkaiden välinen luottamus teknologian hyödyntämisessä.
Ympäristötekijät
- Liikkumistarpeiden ja -reittien optimointi vähentää päästöjä.
- Kestävä kehitys osana julkisia hankintoja ja palveluiden järjestämistä.
- Sään ja poikkeustilanteiden (esim. myrskyt, pandemiat) vaikutukset kotihoidon järjestämiseen.
Kotihoidon asiakkaat
- Säännöllistä kotihoitoa tarvitsevat
- Tilapäistä apua tarvitsevat (esim. sairastumisen tai leikkauksen jälkeen).
- Kuntouttavalla arviointijaksolla olevat asiakkaat.
- Turvapuhelin- ja etähoitopalveluiden käyttäjät.
Sosiaali- ja kriisipäivystyksen arvion perusteella äkillistä kotihoidon apua tarvitsevat
- Akuuttiapua tarvitsevat (hälytystilanteet, kriisit).
Kotihoidon henkilöstö ja resurssien hallinta
- Hoitajat, jotka tekevät asiakaskäyntejä.
- Koordinaatiokeskuksen työntekijät, jotka vastaavat suunnittelusta ja optimoinnista.
Läheiset ja omaiset
- Epäsuorasti mukana palvelun käyttäjinä ja tukijoina, erityisesti turvapuhelin- ja kriisitilanteissa.