Kumppanuustalo Myötätuuli on Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen tarjoama matalan kynnyksen yhteistoimintatila, jossa on tarjolla nimettömästi tukea elämän haasteissa mielenterveyden, riippuvuuksien sekä väkivallan teemoissa eri toimijoiden tuottamana.

Toimintamallin nimi
Kumppanuustalo Myötätuuli (RRP, P4, I1)
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Kumppanuustalo Myötätuuli on Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen tarjoama matalan kynnyksen yhteistoimintatila, jossa on tarjolla nimettömästi tukea elämän haasteissa mielenterveyden, riippuvuuksien sekä väkivallan teemoissa eri toimijoiden tuottamana.

Toteutuspaikka
Itä-Uudenmaan hyvinvointialue
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Itä-Uudenmaan hyvinvointialue
Toimintamallin rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)

Tekijä

Meritte Nyqvist

Luotu

29.07.2024

Viimeksi muokattu

16.01.2025
Ratkaisun perusidea

Kumppanuustalo Myötätuuli on Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen tarjoama matalan kynnyksen toimintatila, josta saat nimettömästi tukea elämän haasteissa mielenterveyden, riippuvuuksien sekä väkivallan teemoissa eri toimijoiden tuottamana.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmä

Kumppanuustalo Myötätuulen kohderyhmänä ovat Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen kaikki täysi-ikäiset asukkaat jotka kokevat tarvitsevansa tukea elämän haasteissa. Heille yhteistä on tarve matalan kynnyksen palveluille, jotka tukevat heidän arjessa selviytymistään ja hyvinvointiaan.

Asiakasymmärryksen kerryttäminen

Asiakasymmärrystä on kerrytetty monin tavoin, kuten asiakaskyselyillä, haastatteluilla ja osallistavilla työpajoilla. Näiden kautta on saatu arvokasta tietoa asiakkaiden tarpeista, toiveista ja kokemuksista. Erityisesti painotetaan asiakkaiden kokemuksia palvelujen saavutettavuudesta ja vaikutuksista heidän elämäänsä.

Asiakkaiden osallistaminen

Asiakkaiden osallistaminen on ollut keskeinen osa kehitystyötä. Asiakkaita on kuultu säännöllisesti palautekyselyissä ja he ovat olleet mukana suunnittelemassa ja arvioimassa palveluita. Osallistavien menetelmien avulla varmistetaan, että palvelut vastaavat aidosti kohderyhmän tarpeisiin ja että asiakkaat kokevat omistajuutta ja sitoutumista kehitystyöhön.

Näiden toimenpiteiden avulla Kumppanuustalo Myötätuuli pystyy tarjoamaan kohderyhmälleen räätälöityjä ja vaikuttavia palveluita, jotka edistävät heidän hyvinvointiaan ja osallisuuttaan yhteisössä.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot ovat kriittisiä Kumppanuustalo Myötätuulen toimintamallin ja ratkaisun onnistuneelle juurruttamiselle ja levittämiselle. Seuraavat tehtävät, resurssit ja vaiheet kuvaavat prosessin, jonka avulla toimintamalli tulee vakiintuneeksi osaksi organisaation arkea.

Tehtävät

  1. Koulutukset ja työpajat:
    • Järjestetään säännöllisiä koulutuksia ja työpajoja henkilöstölle, jotta he ymmärtävät toimintamallin periaatteet ja käytännöt.
  2. Tiedon jakaminen:
    • Luodaan sisäinen tiedotuskanava, jossa jaetaan tietoa toimintamallin etenemisestä ja onnistumisista.
    • Järjestetään informaatiotilaisuuksia ja seminaareja yhteistyökumppaneille ja sidosryhmille.
  3. Seuranta ja arviointi:
    • Käynnistetään jatkuva seuranta- ja arviointiprosessi, jossa mitataan toimintamallin vaikuttavuutta ja kehitetään sitä saadun palautteen perusteella.
  4. Yhteistyöverkoston vahvistaminen:
    • Tiivistetään yhteistyötä eri toimijoiden, kuten järjestöjen, kuntien ja hyvinvointialueen, välillä.
    • Luodaan selkeät yhteistyö- ja viestintämallit kaikkien osapuolten välille.

Resurssit

  • Aika:
    • Alkuvaiheen koulutuksiin ja työpajoihin varataan riittävästi aikaa.
    • Jatkuvaan seurantaan ja arviointiin varataan säännölliset ajankohdat.
  • Henkilöstö:
    • Nimetään vastuuhenkilöt, jotka koordinoivat toimintamallin käyttöönottoa ja ylläpitoa.
    • Mahdollistetaan työntekijöiden osallistuminen koulutuksiin ja työpajoihin.
  • Raha:
    • Varaudutaan koulutus- ja työpajakustannuksiin sekä mahdollisiin materiaalihankintoihin.
    • Suunnitellaan budjetti jatkuvan seurannan ja arvioinnin toteuttamiseksi.
  • Osaaminen:
    • Koulutetaan henkilöstö toimintamallin periaatteisiin ja käytännön toteutukseen.
    • Hyödynnetään asiantuntijoita koulutusten ja työpajojen vetämisessä.

Prosessi, vaiheet ja toimenpiteet

  1. Aloitusvaihe:
    • Käynnistetään tiedotuskampanja, jossa esitellään toimintamallin tavoitteet ja hyödyt.
    • Järjestetään aloitustilaisuus, jossa kaikki sidosryhmät ovat mukana.
  2. Koulutus ja valmennus:
    • Järjestetään ensimmäiset koulutukset ja työpajat, joissa perehdytään toimintamallin periaatteisiin.
    • Kehitetään jatkuva koulutusohjelma uusille työntekijöille.
  3. Pilotointi:
    • Toteutetaan pilottivaihe, jossa toimintamallia testataan pienemmässä mittakaavassa.
    • Kerätään palautetta ja tehdään tarvittavat muutokset toimintamalliin.
  4. Täysimittainen käyttöönotto:
    • Laajennetaan toimintamalli koko organisaation ja yhteistyöverkoston käyttöön.
    • Varmistetaan, että kaikki toimijat ovat tietoisia ja sitoutuneita uusiin toimintatapoihin.
  5. Seuranta ja jatkuva parantaminen:
    • Toteutetaan säännölliset seurantakokoukset ja arviointiprosessit.
    • Päivitetään toimintamallia saatujen kokemusten ja palautteen perusteella.

Näillä tehtävillä, resursseilla ja vaiheilla Kumppanuustalo Myötätuulen toimintamalli voidaan juurruttaa tehokkaasti osaksi organisaation arkea, mikä parantaa palveluiden laatua ja saavutettavuutta Itä-Uudenmaan alueella.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Kumppanuustalo Myötätuulen toiminnan seurauksena on havaittu positiivisia muutoksia matalan kynnyksen toiminnan lisääntymisenä Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella. Kumppanuustalossa toimivien järjestöjen mahdollisuus seurata toimintansa vaikutuksia on parantunut, ja koordinoivan tahon suorittama arviointi on nostanut esille palvelujen laadun parantamisalueet​

Toiminnan aikana on korostunut monialaisen yhteistyön ja yhteensopivuuden merkitys. Kumppanuustalon verkostomainen toimintatapa on edistänyt järjestöjen välistä yhteistyötä ja mahdollistanut yhteisötapahtumien järjestämisen, mikä on lisännyt palvelujen saavutettavuutta ja tukea jo ennen ongelmien kärjistymistä​

Yksi merkittävimmistä havainnoista on kustannusten nousun hillitseminen. Yhteisen tiedotus- ja viestintätoiminnan ansiosta on vältetty päällekkäisiä kustannuksia, mikä on vapauttanut avustusrahoitusta varsinaisten palvelujen järjestämiseen. Kumppanuustalon toiminta on myös edistänyt palvelujen helppoa saavutettavuutta, mikä tukee asukkaita hakemaan apua varhaisessa vaiheessa​

Arvioinnin aikana on ilmennyt positiivisia muutoksia, kuten järjestöjen välinen yhteistyön lisääntyminen ja sen myötä lisääntyneet asiakasmäärät. Koordinoidun yhteisön rakentaminen on luonut puitteet, joissa eri toimijat voivat tehokkaasti toteuttaa tehtäviään. Näiden toimenpiteiden myötä asukkaiden ohjaus oikeiden tukipalvelujen piiriin on tehostunut ja järjestöjen yhteistyö on tiivistynyt​

Näiden tulosten perusteella voidaan todeta, että kehitetyn toimintamallin myötä on saavutettu merkittäviä parannuksia sekä palvelujen laadussa että vaikuttavuudessa, samalla kun on onnistuttu hallitsemaan kustannuksia tehokkaasti. Kumppanuustalon malli on osoittautunut toimivaksi ja sen juurruttaminen arjen toimintaan on edistänyt asukkaiden hyvinvointia merkittävästi.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Toimintamallin soveltaminen edellyttää huolellista valmistelua ja resursointia. Kokemustemme perusteella seuraavat seikat ovat erityisen tärkeitä huomioida:

  1. Resurssit ja Osaaminen:
    • Aika: Toimintamallin juurruttaminen vaatii riittävästi aikaa, jotta kaikki osapuolet voivat omaksua uudet toimintatavat. Alkuvaiheessa voi olla tarpeen varata ylimääräistä aikaa koulutuksiin ja tiedon jakamiseen.
    • Henkilöstö: Riittävien henkilöstöresurssien varaaminen on kriittistä. Tämä sisältää sekä perustoimintoihin osallistuvat että koordinoivat henkilöt. Esimerkiksi koordinaattorin rooli on keskeinen verkostojen ylläpidossa ja eri toimijoiden yhteensovittamisessa.
    • Rahoitus: Toiminnan jatkuvuuden varmistaminen edellyttää riittävää rahoitusta. Kumppanuustalon toiminnassa järjestöt vastaavat oman toimintansa rahoituksesta, mutta yhteisten tilojen ja koordinoinnin osalta tarvitaan myös julkisia resursseja.
    • Osaaminen: Henkilöstön kouluttaminen on välttämätöntä, jotta he ymmärtävät ja osaavat soveltaa toimintamallia käytännössä. Erityisesti monialaisuuden ja yhteistyön korostaminen edellyttää osaamista eri sektoreilta.
  2. Toimintamallin Soveltaminen Eri Ympäristöissä:
    • Kohderyhmät: Toimintamalli on sovellettavissa erilaisiin kohderyhmiin, kuten mielenterveys- ja päihdepalvelujen käyttäjiin, sekä perheisiin, jotka tarvitsevat varhaisen vaiheen tukea. Tämä edellyttää kuitenkin joustavuutta ja kykyä mukauttaa toimintaa eri tarpeisiin.
    • Toimintaympäristöt: Malli voidaan implementoida erilaisiin toimintaympäristöihin, kunhan paikalliset erityispiirteet ja resurssit huomioidaan. Kumppanuustalon kaltaiset yhteisölliset tilat ovat erityisen hyödyllisiä monialaisen yhteistyön edistämisessä.
  3. Sudenkuoppien Välttäminen:
    • Yhteistyön puute: Yksi suurimmista haasteista on eri toimijoiden yhteistyön puute. Tämä voidaan välttää korostamalla yhteistyön merkitystä ja varmistamalla, että kaikki osapuolet ovat sitoutuneet yhteisiin tavoitteisiin ja pelisääntöihin.
    • Resurssien riittämättömyys: Toiminnan jatkuvuuden ja laadun varmistaminen vaatii riittäviä resursseja. On tärkeää varmistaa, että rahoitus ja henkilöstöresurssit ovat riittävät toiminnan tarpeisiin nähden.
    • Tiedonpuute: On varmistettava, että kaikilla toimijoilla on riittävä tieto toimintamallista ja sen tavoitteista. Tämä edellyttää tehokasta viestintää ja jatkuvaa koulutusta.

Kokemustemme mukaan näiden tekijöiden huomioiminen ja huolellinen valmistelu voivat merkittävästi parantaa toimintamallin juurtumista ja toimivuutta käytännössä. Kumppanuustalo Myötätuulen toimintamallin soveltaminen on mahdollista monenlaisiin ympäristöihin ja kohderyhmiin, mutta se edellyttää sitoutumista, yhteistyötä ja riittäviä resursseja .

Kansikuva
Itä-Uudenmaan hyvinvointialue

Kehittämisen vaihe

Kehitteillä

Ilmiöt

Kohderyhmä