Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Kumppanuustalo Myötätuuli (RRP, P4, I1)

Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Kumppanuustalo Myötätuuli on Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen tarjoama matalan kynnyksen yhteistoimintatila, jossa on tarjolla nimettömästi tukea elämän haasteissa mielenterveyden, riippuvuuksien sekä väkivallan teemoissa eri toimijoiden tuottamana.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Kumppanuustalo Myötätuulen toiminta Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella käynnistettiin tunnistettujen tarpeiden ja haasteiden pohjalta, jotka koskettavat erityisesti alueen haavoittuvassa asemassa olevia asukkaita. Toimintaympäristössä oli havaittu useita sosiaalisia ja terveydellisiä ongelmia, kuten päihteiden väärinkäyttö, mielenterveysongelmat ja lähisuhdeväkivalta, jotka vaativat tehokasta ja monialaista lähestymistapaa. Näiden ongelmien ratkaisemiseksi oli tarpeen luoda yhteisöllinen tila, joka tarjoaisi matalan kynnyksen palveluja ja tukisi ennaltaehkäisevää sekä kuntouttavaa työtä​

Ratkaistavat ongelmat

Kumppanuustalo Myötätuulen toiminnalla pyritään vastaamaan useisiin keskeisiin haasteisiin:

  1. Mielenterveysongelmat: Tarvitaan lisää toimia, jotka edistävät mielenterveyttä ja ehkäisevät mielenterveyshäiriöitä. Kumppanuustalo pyrkii lisäämään yhteisöllistä hyvinvointia ja vähentämään yksinäisyyttä tarjoamalla mahdollisuuksia yhdessäoloon ja yhteisölliseen tekemiseen​
  2. Päihdeongelmat ja riippuvuudet: Päihteiden väärinkäytön ja riippuvuuksien ongelmien ratkaisemiseksi tarjotaan erilaisia tukimuotoja, kuten neuvontaa, vertaistukea ja kuntouttavaa toimintaa. Erityisesti päihteiden käyttöön liittyvät ongelmat vaativat moniammatillista yhteistyötä, johon Kumppanuustalon eri toimijat ovat sitoutuneet​
  3. Ongelmallinen pelaaminen: Tarjotaan tukimuotoja ongelmallisen pelaamiseen, kuten neuvontaa ja ryhmätoimintaa. 
  4. Lähisuhdeväkivalta: Talo tarjoaa tukea ja palveluja myös lähisuhdeväkivaltaa kokeneille henkilöille, sekä tekijöille, mikä on tärkeä osa kokonaisvaltaista hyvinvointityötä​

Strategiset liittymäkohdat

Kehitettävä toiminta linkittyy strategisesti useisiin kokonaisuuksiin:

  1. Hyvinvointialueen palvelurakenteen vahvistaminen: Kumppanuustalo Myötätuuli toimii osana Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen palvelujärjestelmää, jossa pyritään lisäämään kolmannen sektorin roolia ja hyödyntämään yhteisön resursseja asukkaiden hyvinvoinnin edistämiseksi​
  2. Mielenterveysstrategia 2020–2030: Toiminta tukee kansallisen mielenterveysstrategian tavoitteita, kuten mielenterveyden edistämistä ja itsemurhien ehkäisyä, vahvistamalla eri sektoreiden välistä yhteistyötä ja luomalla siltoja ennaltaehkäisevän työn ja kuntoutuksen välille​
  3. Yhteisöllinen hyvinvointi: Kumppanuustalon toiminta tähtää yhteisöllisen hyvinvoinnin lisäämiseen alueella tarjoamalla monipuolisia ja saavutettavia palveluja, jotka tukevat asukkaiden osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Tämä on linjassa myös alueen asuinalueiden kehittämistarpeiden kanssa​

Näiden strategisten liittymäkohtien ja tunnistettujen tarpeiden pohjalta Kumppanuustalo Myötätuuli pyrkii edistämään kokonaisvaltaista hyvinvointia ja tarjoamaan monipuolisia tukimuotoja alueen asukkaille.

 

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Asiakkaat

Asiakkaiden näkökulmasta keskeinen tarve on mielenterveyden ja hyvinvoinnin parantaminen. Moni tarvitsee tukea selviytyäkseen arjesta, ja matalan kynnyksen palvelut auttavat ehkäisemään syrjäytymistä ja parantamaan elämänlaatua.

Ammattilaiset

Ammattilaisten näkökulmasta tarve kohdistuu osaamisen vahvistamiseen ja toiminnan tehostamiseen. Hyvinvointialueen tavoitteet ja ennaltaehkäisevän työn mallit, kuten Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen "Neljän tuulen" malli, ohjaavat toimintaa kohti vaikuttavampia ja kohdennetumpia interventioita.

Organisaatio

Organisaatiolle kehitystyön tarve näkyy rakenteiden ja prosessien selkeyttämisenä. Hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelman mukaiset toimenpiteet auttavat saavuttamaan asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteet tehokkaammin.

Yhteiskunta

Yhteiskunnan näkökulmasta kehitystyön tarve on laajempi: hyvinvointia ja terveyttä parantamalla vähennetään sosiaalisia ja taloudellisia kustannuksia. Ehkäisevän työn kautta pyritään mm. vähentämään mielenterveysongelmia, päihdehaittoja ja väkivaltaa, mikä lisää turvallisuutta ja yhteisöllisyyttä.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Kehittäjäjoukon kokoaminen on ollut olennainen osa Kumppanuustalo Myötätuulen toimintamallin kehittämistä ja vakiinnuttamista. Kehittäjäjoukkoon kuuluu monipuolisesti eri sektoreiden edustajia: julkinen sektori, yksityinen sektori, kolmas sektori sekä muut kansalaistoimijat. Tämä monialainen lähestymistapa varmistaa, että kaikki tarvittavat näkökulmat ja osaamisalueet ovat edustettuina, mikä mahdollistaa kattavan ja hyvin integroidun ratkaisun kehittämisen.

Roolit ja tehtävät

Julkinen sektori: Julkisen sektorin toimijat, kuten sosiaali- ja terveysalan viranomaiset sekä kunnan edustajat, vastaavat resurssien ja palveluiden koordinoinnista. He huolehtivat siitä, että kehitetyt toimintamallit integroituvat olemassa oleviin palvelurakenteisiin ja että niille osoitetaan tarvittavat resurssit.

Yksityinen sektori: Yksityiset palveluntuottajat tuovat kehittämistyöhön innovatiivisia ratkaisuja ja tehokkaita toimintamalleja, jotka voivat täydentää julkisia palveluja. Heidän roolinsa on erityisen tärkeä palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantamisessa.

Kolmas sektori ja muut kansalaistoimijat: Järjestöt ja vapaaehtoistoimijat ovat keskeisiä kumppaneita, jotka tuovat mukanaan asiakaslähtöistä näkökulmaa ja käytännön kokemusta ruohonjuuritason työstä. Heidän roolinsa on tukea asiakkaita suoraan ja tarjota matalan kynnyksen palveluita.

Osallistaminen ja innostaminen

Kehittäjäjoukon osallistaminen ja innostaminen on ollut avainasemassa onnistuneessa kehittämisprosessissa. Yhteisen tavoitteen ja vision luominen sekä jatkuva vuoropuhelu ovat keskeisiä keinoja saada toimijajoukko sitoutumaan ja motivoitumaan.

  1. Yhteistyöalustat: Kehitetään yhteistyöalustoja, kuten työpajoja, seminaareja ja verkostoitumistilaisuuksia, joissa eri toimijat voivat jakaa näkemyksiään ja oppia toisiltaan.
  2. Avoin viestintä: Avoin ja läpinäkyvä viestintä kaikkien osapuolten välillä on tärkeää. Tämä voidaan toteuttaa säännöllisten tiedotteiden, uutiskirjeiden ja yhteisten tapaamisten kautta.
  3. Koulutus ja tuki: Tarjotaan koulutusta ja tukea kaikille kehittäjäjoukon jäsenille, jotta heillä on tarvittavat tiedot ja taidot toimintamallin toteuttamiseksi.
  4. Motivointi ja palkitseminen: Tunnustetaan ja palkitaan kehittäjäjoukon jäsenten panos esimerkiksi julkisten kiitosten tai palkintojen muodossa. Tämä lisää sitoutumista ja motivaatiota jatkaa yhteistä työtä.
  5.  

Näiden toimenpiteiden avulla varmistetaan, että kehittäjäjoukko toimii yhtenäisesti ja tehokkaasti yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi, mikä luo vahvan perustan Kumppanuustalo Myötätuulen toimintamallin onnistuneelle kehittämiselle ja vakiinnuttamiselle

Tavoiteltu muutos

Tavoitellaan että asiakkaat saisivat varhaisessa vaiheessa tukea ja palvelua kolmannelta sektorilta, eikä ohjautuisi raskaampiin palveluihin.

Muutoksen mittaaminen

Asiakaspalaute

  • Tämän tapaamisen jälkeen kykenen tulemaan toimeen tilanteeni kanssa
  • Miten todennäköisesti suosittelisit saamasi palvelua läheisellesi?

 Kävijätilastot

  • Toiminnan toteutumispäivämäärä
  • Toimija
  • Kuinka monta henkilöä osallistui?
  • Kuinka monta naista osallistui?
  • Kuinka monta miestä osallistui?
  • Kuinka monta muun sukupuolista osallistui?
  • Kuinka monta alle 18-vuotiasta osallistui? (Toimija oma arvio)
  • Kuinka monta alle 18-64 -vuotiasta osallistui? (Toimija oma arvio)
  • Kuinka monta yli 65-vuotiasta osallistui? (Toimija oma arvio)
  • Tapahtuiko tapaamisen aikana vaaratilanne?
  • Oliko tapaaminen onnistunut?
  • Vapaa palaute (tilojen toimivuus, toiveet tms.)
Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmä

Kumppanuustalo Myötätuulen kohderyhmänä ovat Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen kaikki täysi-ikäiset asukkaat jotka kokevat tarvitsevansa tukea elämän haasteissa. Heille yhteistä on tarve matalan kynnyksen palveluille, jotka tukevat heidän arjessa selviytymistään ja hyvinvointiaan.

Asiakasymmärryksen kerryttäminen

Asiakasymmärrystä on kerrytetty monin tavoin, kuten asiakaskyselyillä, haastatteluilla ja osallistavilla työpajoilla. Näiden kautta on saatu arvokasta tietoa asiakkaiden tarpeista, toiveista ja kokemuksista. Erityisesti painotetaan asiakkaiden kokemuksia palvelujen saavutettavuudesta ja vaikutuksista heidän elämäänsä.

Asiakkaiden osallistaminen

Asiakkaiden osallistaminen on ollut keskeinen osa kehitystyötä. Asiakkaita on kuultu säännöllisesti palautekyselyissä ja he ovat olleet mukana suunnittelemassa ja arvioimassa palveluita. Osallistavien menetelmien avulla varmistetaan, että palvelut vastaavat aidosti kohderyhmän tarpeisiin ja että asiakkaat kokevat omistajuutta ja sitoutumista kehitystyöhön.

Näiden toimenpiteiden avulla Kumppanuustalo Myötätuuli pystyy tarjoamaan kohderyhmälleen räätälöityjä ja vaikuttavia palveluita, jotka edistävät heidän hyvinvointiaan ja osallisuuttaan yhteisössä.

Ratkaisun perusidea

Kumppanuustalo Myötätuuli on Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen tarjoama matalan kynnyksen toimintatila, josta saat nimettömästi tukea elämän haasteissa mielenterveyden, riippuvuuksien sekä väkivallan teemoissa eri toimijoiden tuottamana.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot ovat kriittisiä Kumppanuustalo Myötätuulen toimintamallin ja ratkaisun onnistuneelle juurruttamiselle ja levittämiselle. Seuraavat tehtävät, resurssit ja vaiheet kuvaavat prosessin, jonka avulla toimintamalli tulee vakiintuneeksi osaksi organisaation arkea.

Tehtävät

  1. Koulutukset ja työpajat:
    • Järjestetään säännöllisiä koulutuksia ja työpajoja henkilöstölle, jotta he ymmärtävät toimintamallin periaatteet ja käytännöt.
  2. Tiedon jakaminen:
    • Luodaan sisäinen tiedotuskanava, jossa jaetaan tietoa toimintamallin etenemisestä ja onnistumisista.
    • Järjestetään informaatiotilaisuuksia ja seminaareja yhteistyökumppaneille ja sidosryhmille.
  3. Seuranta ja arviointi:
    • Käynnistetään jatkuva seuranta- ja arviointiprosessi, jossa mitataan toimintamallin vaikuttavuutta ja kehitetään sitä saadun palautteen perusteella.
  4. Yhteistyöverkoston vahvistaminen:
    • Tiivistetään yhteistyötä eri toimijoiden, kuten järjestöjen, kuntien ja hyvinvointialueen, välillä.
    • Luodaan selkeät yhteistyö- ja viestintämallit kaikkien osapuolten välille.

Resurssit

  • Aika:
    • Alkuvaiheen koulutuksiin ja työpajoihin varataan riittävästi aikaa.
    • Jatkuvaan seurantaan ja arviointiin varataan säännölliset ajankohdat.
  • Henkilöstö:
    • Nimetään vastuuhenkilöt, jotka koordinoivat toimintamallin käyttöönottoa ja ylläpitoa.
    • Mahdollistetaan työntekijöiden osallistuminen koulutuksiin ja työpajoihin.
  • Raha:
    • Varaudutaan koulutus- ja työpajakustannuksiin sekä mahdollisiin materiaalihankintoihin.
    • Suunnitellaan budjetti jatkuvan seurannan ja arvioinnin toteuttamiseksi.
  • Osaaminen:
    • Koulutetaan henkilöstö toimintamallin periaatteisiin ja käytännön toteutukseen.
    • Hyödynnetään asiantuntijoita koulutusten ja työpajojen vetämisessä.

Prosessi, vaiheet ja toimenpiteet

  1. Aloitusvaihe:
    • Käynnistetään tiedotuskampanja, jossa esitellään toimintamallin tavoitteet ja hyödyt.
    • Järjestetään aloitustilaisuus, jossa kaikki sidosryhmät ovat mukana.
  2. Koulutus ja valmennus:
    • Järjestetään ensimmäiset koulutukset ja työpajat, joissa perehdytään toimintamallin periaatteisiin.
    • Kehitetään jatkuva koulutusohjelma uusille työntekijöille.
  3. Pilotointi:
    • Toteutetaan pilottivaihe, jossa toimintamallia testataan pienemmässä mittakaavassa.
    • Kerätään palautetta ja tehdään tarvittavat muutokset toimintamalliin.
  4. Täysimittainen käyttöönotto:
    • Laajennetaan toimintamalli koko organisaation ja yhteistyöverkoston käyttöön.
    • Varmistetaan, että kaikki toimijat ovat tietoisia ja sitoutuneita uusiin toimintatapoihin.
  5. Seuranta ja jatkuva parantaminen:
    • Toteutetaan säännölliset seurantakokoukset ja arviointiprosessit.
    • Päivitetään toimintamallia saatujen kokemusten ja palautteen perusteella.

Näillä tehtävillä, resursseilla ja vaiheilla Kumppanuustalo Myötätuulen toimintamalli voidaan juurruttaa tehokkaasti osaksi organisaation arkea, mikä parantaa palveluiden laatua ja saavutettavuutta Itä-Uudenmaan alueella.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Toimintamallin soveltaminen edellyttää huolellista valmistelua ja resursointia. Kokemustemme perusteella seuraavat seikat ovat erityisen tärkeitä huomioida:

  1. Resurssit ja Osaaminen:
    • Aika: Toimintamallin juurruttaminen vaatii riittävästi aikaa, jotta kaikki osapuolet voivat omaksua uudet toimintatavat. Alkuvaiheessa voi olla tarpeen varata ylimääräistä aikaa koulutuksiin ja tiedon jakamiseen.
    • Henkilöstö: Riittävien henkilöstöresurssien varaaminen on kriittistä. Tämä sisältää sekä perustoimintoihin osallistuvat että koordinoivat henkilöt. Esimerkiksi koordinaattorin rooli on keskeinen verkostojen ylläpidossa ja eri toimijoiden yhteensovittamisessa.
    • Rahoitus: Toiminnan jatkuvuuden varmistaminen edellyttää riittävää rahoitusta. Kumppanuustalon toiminnassa järjestöt vastaavat oman toimintansa rahoituksesta, mutta yhteisten tilojen ja koordinoinnin osalta tarvitaan myös julkisia resursseja.
    • Osaaminen: Henkilöstön kouluttaminen on välttämätöntä, jotta he ymmärtävät ja osaavat soveltaa toimintamallia käytännössä. Erityisesti monialaisuuden ja yhteistyön korostaminen edellyttää osaamista eri sektoreilta.
  2. Toimintamallin Soveltaminen Eri Ympäristöissä:
    • Kohderyhmät: Toimintamalli on sovellettavissa erilaisiin kohderyhmiin, kuten mielenterveys- ja päihdepalvelujen käyttäjiin, sekä perheisiin, jotka tarvitsevat varhaisen vaiheen tukea. Tämä edellyttää kuitenkin joustavuutta ja kykyä mukauttaa toimintaa eri tarpeisiin.
    • Toimintaympäristöt: Malli voidaan implementoida erilaisiin toimintaympäristöihin, kunhan paikalliset erityispiirteet ja resurssit huomioidaan. Kumppanuustalon kaltaiset yhteisölliset tilat ovat erityisen hyödyllisiä monialaisen yhteistyön edistämisessä.
  3. Sudenkuoppien Välttäminen:
    • Yhteistyön puute: Yksi suurimmista haasteista on eri toimijoiden yhteistyön puute. Tämä voidaan välttää korostamalla yhteistyön merkitystä ja varmistamalla, että kaikki osapuolet ovat sitoutuneet yhteisiin tavoitteisiin ja pelisääntöihin.
    • Resurssien riittämättömyys: Toiminnan jatkuvuuden ja laadun varmistaminen vaatii riittäviä resursseja. On tärkeää varmistaa, että rahoitus ja henkilöstöresurssit ovat riittävät toiminnan tarpeisiin nähden.
    • Tiedonpuute: On varmistettava, että kaikilla toimijoilla on riittävä tieto toimintamallista ja sen tavoitteista. Tämä edellyttää tehokasta viestintää ja jatkuvaa koulutusta.

Kokemustemme mukaan näiden tekijöiden huomioiminen ja huolellinen valmistelu voivat merkittävästi parantaa toimintamallin juurtumista ja toimivuutta käytännössä. Kumppanuustalo Myötätuulen toimintamallin soveltaminen on mahdollista monenlaisiin ympäristöihin ja kohderyhmiin, mutta se edellyttää sitoutumista, yhteistyötä ja riittäviä resursseja .

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Kumppanuustalo Myötätuulen toiminnan seurauksena on havaittu positiivisia muutoksia matalan kynnyksen toiminnan lisääntymisenä Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella. Kumppanuustalossa toimivien järjestöjen mahdollisuus seurata toimintansa vaikutuksia on parantunut, ja koordinoivan tahon suorittama arviointi on nostanut esille palvelujen laadun parantamisalueet​

Toiminnan aikana on korostunut monialaisen yhteistyön ja yhteensopivuuden merkitys. Kumppanuustalon verkostomainen toimintatapa on edistänyt järjestöjen välistä yhteistyötä ja mahdollistanut yhteisötapahtumien järjestämisen, mikä on lisännyt palvelujen saavutettavuutta ja tukea jo ennen ongelmien kärjistymistä​

Yksi merkittävimmistä havainnoista on kustannusten nousun hillitseminen. Yhteisen tiedotus- ja viestintätoiminnan ansiosta on vältetty päällekkäisiä kustannuksia, mikä on vapauttanut avustusrahoitusta varsinaisten palvelujen järjestämiseen. Kumppanuustalon toiminta on myös edistänyt palvelujen helppoa saavutettavuutta, mikä tukee asukkaita hakemaan apua varhaisessa vaiheessa​

Arvioinnin aikana on ilmennyt positiivisia muutoksia, kuten järjestöjen välinen yhteistyön lisääntyminen ja sen myötä lisääntyneet asiakasmäärät. Koordinoidun yhteisön rakentaminen on luonut puitteet, joissa eri toimijat voivat tehokkaasti toteuttaa tehtäviään. Näiden toimenpiteiden myötä asukkaiden ohjaus oikeiden tukipalvelujen piiriin on tehostunut ja järjestöjen yhteistyö on tiivistynyt​

Näiden tulosten perusteella voidaan todeta, että kehitetyn toimintamallin myötä on saavutettu merkittäviä parannuksia sekä palvelujen laadussa että vaikuttavuudessa, samalla kun on onnistuttu hallitsemaan kustannuksia tehokkaasti. Kumppanuustalon malli on osoittautunut toimivaksi ja sen juurruttaminen arjen toimintaan on edistänyt asukkaiden hyvinvointia merkittävästi.