Mobiiliverkosto -Keskitetyn palveluohjauksen ja järjestöjen etsivän vanhustyön systeeminen verkostoyhdyspintatyö
Seniori -infon ja - helsinkiläisten etsivää vanhustyötä tekevien järjestöjen systeemisellä verkostoyhdyspintatyöllä tavoitetaan ja autetaan tuen ja avuntarpeessa olevia iäkkäitä asiakaslähtöisesti,oikea-aikaisesti, ennakoivasti ja ennaltaehkäisevästi.
Toimintamallin nimi
Seniori -infon ja - helsinkiläisten etsivää vanhustyötä tekevien järjestöjen systeemisellä verkostoyhdyspintatyöllä tavoitetaan ja autetaan tuen ja avuntarpeessa olevia iäkkäitä asiakaslähtöisesti,oikea-aikaisesti, ennakoivasti ja ennaltaehkäisevästi.
Kuva
Kuvaus lähtötilanteessa ilmenevistä kehittämistarpeista sekä -prosessista. Miten toimintamalli on muuttanut työskentelyä ihmislähtöisemmäksi ja lisännyt tiettyjen asiakasryhmien tuen ja avun saatavuutta. Toimintamalli on myös tehostanut toimijoiden välistä yhteistyötä. Lopuksi videolla keskustellaan toimijoiden kanssa näkemyksistä ja kokemuksista, mitä hyötyä toimintamallin käyttöönotolla on saavutettu.
Toimintamalli perustuu VALLI ry Etsivän vanhustyön verkostokeskuksen kunta-järjestöyhteistyön kehittämisen koordinoinnille ja prosessille sekä syntyneelle kunnan keskitetyn palveluohjauksen ja järjestöjen etsivän vanhustyö tehostuneelle ja sujuvalle yhteistyölle.
Kehitetyllä toimintamallilla kyetään tavoittamaan ennakoivasti iäkkäät tuen tarpeessa olevat sekä tukemaan heidän toimijuuttaan ja vahvistamaan elämänhallintaa. Puuttumalla varhaisessa vaiheessa riskitekijöihin ennaltaehkäistään ongelmien syventymistä ja jatkumista, ja siten vähentämään inhimillistä kärsimystä, toimintakyvyn heikkenemistä ja raskaiden palveilujen ennenaikaista tarvetta.
Asiakkaan ottaessa yhteyttä Seniori-infoon, hänelle tarjotaan aina apua ja tukea. Asiakasta neuvotaan ja ohjataan hänen kysymyksissään. Jos keskustelussa ilmenee, että asiakas tarvitsee laaja-alaista palvelutarpeen arviointia hänet ohjataan oman alueen asiakasohjaukseen.
Kunnan keskitetyn palveluohjauksen ja järjestöjen etsivän vanhustyön systeeminen verkostoyhdyspintatyö käynnistyy, kun Seniori-infoon yhteydenottava asiakas kertoo
- yksinäisyyden kokemuksesta
- hän tarvitsee enemmän sosiaalista tukea kuin hänellä on saatavilla
- jos työntekijälle syntyy huoli asiakkaan heikentyneestä toimijuudesta.
Tässä tilanteessa asiakkaan kanssa keskustellaan kunta-järjestö yhteistyöstä, tarjotaan järjestöjen etsivän vanhustyön yhteydenottoa ja etsivän vanhustyön tukea.
- Asiakas antaa luvan ilmoittaa asiakkaan tilanne etsivän vanhustyön verkostolle.
Asiakkaan luvalla Seniori-infon työntekijä laittaa yhteiselle työskentelyalustalle Teamsiin kuvauksen asiakkaan tarpeesta ja asuinalueen. Kuitenkin niiin, ettei asiakasta voi tunnistaa. Ensimmäinen järjestöjen etsivän vanhustyöntekijä verkostosta, joka voi ottaa asiakkuuden, ilmoittaa alustalla mahdollisuudesta. Tämän jälkeen asiakkaan ilmoittanut senoiri-infon työntekijä ilmoittaa puhelimella asiakkaan luvalla tarkemmat yhteystiedot järjestön etsivän vanhustyöntekijälle.
Etsivän vanhustyöntekijä ottaa yhteyttä asiakkaaseen ja sopii hänen kanssaan pidemmän tapaamisen. Korona-aikaan tapaamiset ovat olleet ulkona tai keskustelu on tehty puhelimitse. Normaali olosuhteissa asiakkaan kutsumana tavataan asiakkaan kotona tai asiakaan valitsemassa paikassa. Kohtaaminen, tutustuiminen, etsivästä vanhustyöstä kertominen, luottamuksen rakentaminen ja asiakkaan kuuleminen ovat alun tavoitteet. Edetään asiakkaan tahdilla ja autetaan asiakasta jäsentämään hänen elämäntilannettaan ja tuetaan ihmisen toimijuutta. Luottamuksen myötä ilmi voi tulla esille tarpeita tai haasteita, joita iäkäs ihminen ei ole kertonut, ollessaan yhteydessä seniori-infoon.
Etsivän vanhustyön tekijällä on omat alueelliset yhteistyöverkostot mm. seurakunta, muut järjestöt, kaupungin muu alueellinen toiminta. Alueellinen verkostotyö auttaa etsivän vanhustyöntekijää auttamaan asiakasta, kun hän tuntee muiden organisaatioiden työntekijöitä, osaamista, toimintoja. Verkostosta löytyy asiakkaan tarvitsemaa osaamista tai toimintoja, joihin etsivän vanhustyön tekijä voi tutustuttaa riippuen asiakkaan tarpeista ja kiinnostuksen kohteista.
Etsivän vanhustyöntekijä etsii asiakkaan voimavaroja ja kiinnostuksen kohteita sekä kannustaa ja rohkaisee iäkästä ottamaan vastuuta omasta elämästä varmistaa yhdessä sovittujen toimintojen totutumisen. Hän vahvistaa iäkkään osallisuutta päätöksenteossa, mutta myös yhteisöön kuulumisessa esim. saattelemalla asiakkaan toimintaan, mihin hän ei yksin ole kyennyt tai uskaltautunut menemään. Jos asiakas kokee yksinäisyyttä ja kynnys kotoa lähtemiselle on korkea, voi vapaaehtoistoimija olla hyvä ratkaisu rinnalla kulkijaksi, ja ehkä myöhemmin myös toimintoihin saattelijaksi. Tämän yhteyden onnistumisessa etsivän vanhustyöntekijällä on merkittävä rooli.
Jos etsivän vanhustyöntekijälle käy ilmi, että asiakkaan tarpeet ja haasteet ovat huomattavasti haasteellisempia kuin mitä alkuun oli arvoitu, verkostoyhteistyötä tehdään ko.ongelmiin erikoistuneiden tahojen kanssa mm. muistiin, omaistyöhön, mielenterveyteen, päihdetyön erikoistuneet yhdistykset ja /tai seurakunta ja/tai kaupungin gerontologinen sosiaalityö. Tunnistettaessa asiakkaan palvelutarve hänet voidaan myös ohjata Helsingin kaupungin asiakasohjaukseen, jolloin hän pääsee laajalaisen palvelutarpeen arvioinnin kautta hänelle kuuluvien palvelujen piiriin.
Kun asiakas on valtaistunut ja hänen elämäntilanteensa tasoittunut. Päätetään asiakkuus. Hänen kanssaan sovitaan seurantayhteydenotto tietyn ajan kuluessa ja varmistetaan, ettei tilanne ole palautumassa lähtötilanteeseen. Hänelle myös kerrotaan, että hän voi olla uudestaan yhteydessä etsivään vanhustyöhön tai seniori-infoon, jos tilanne heikkenee.
Yhteiskunta vanhenee ja yhä useampi ikääntynyt ihminen asuu omassa kodissaan. Suurin osa ikääntyneistä ihmisistä elää kotonaan ilman virallista apua omatoimisesti tai läheisavun turvin. Ikääntyneet eivät muodosta yhtenäistä ryhmää. Väestöryhmät polarisoituvat osaamisen, toimeentulon, terveyden, henkisten voimavarojen ja sosiaalisen verkostoston suhteen. Osa putoaa digitaalisten palvelujen ulkopuolelle, koska eivät kykene käyttämään tai halua oppia tai eivät pysty hankkia digitaalisia laitteita ja yhteyksiä. Tämä jakaa myös iäkkäät mahdollisiin pärjääjiin ja pudokkaisiin. Digitaalinen palveluyhteiskunta heikentää iäkkään toimijuutta ja syrjäyttää, jos iäkäs ei kykene toimimaan digitalisoituvassa yhteiskunnassa.
Kaupungistumisella on suuret vaikutukset terveydelle: se heijastuu sosiaalisiin verkostoihin ja yhteisöihin, elinympäristöön, asumiseen ja palveluihin sekä terveyspalveluihin. Kaupungeissa sosiaaliset verkostot voivat jäädä heikoiksi, mikä lisää yksinäisyyden kokemusta. Yksinäisyyden kokemukseen liittyy vahvasti sosiaalisten siteiden heikkeneminen ja yksinasuminen sekä pienituloisuus. Tutkimuksista tiedetään, että yksinäisyyden kokemus pitkittyessään voi johtaa erilaisiin terveydellisiin ongelmiin ja ennenaikaistaa palvelujen käyttöä.
Jatkuvat muutokset toimintaympäristössä, elämäntilanteissa, omassa toimintakyvyssä kysyy iäkkäältä ihmiseltä muutosjoustavuutta ns. resilienssiä sekä erilaisia resursseja Miten kyetään sopeutumaan ja muuttumaan uudessa tilanteessa, riippuu vahvasti siitä, millainen elämänhallinta ja oppimiskyky ihmisillä on, ja millaista sosiaalista tukea hänellä on tarjolla. Osa ihmisistä kuormittuu, kokee stressiä, uupuu, antaa periksi menettää elämänhallintansa, lisää päihteiden käyttöä tai hiljentää ja valitsee vapaaehtoisen yksinkertaisen elämäntavan.
Erilaiset elämäntapa- ja elämänhallinnan ongelmat sekä toimintakyvyn vajeet ja sairaudet yhdistyneinä vähävaraisuuteen, yksinäisyyteen tuottavat haasteen selviytyä arjesta ja synnyttävät riskin syrjäytymiselle ja osattomuudelle sekä raskaiden palvelujen tarpeelle ja käytölle. Ellei asiakasta kyetä auttamaan, heijastuvat huono-osaisuuden seurannaisvaikutukset laajasti lähiyhteisöihin aiheuttaen kansantaloudellisia kustannuksia. (Saikkonen ym. 2015, 10.)
Poliittisilla päätöksillä, lainuudistuksilla ja asetuksilla pyritään kehittämää oloshteita ja toimintaympäristöä, joka vastaa entistä paremmin ikääntyvän väestön tarpeisiin.
- Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista. ja erityisesti §4, §5, §7, §12, §13§15, §16 ovat kehitetyn toimintamallin keskiössä. https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980
- Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2020–2023. Suomalainen vanhuspolitiikka on korostanut kotona-asumisen ensisijaisuutta, kotona-asumista vahvistamaan tarvitaan toimivaa ennaltaehkäisevää ja toimintakykyä ylläpitävää toimintaa, arkikuntoutusta ja itsenäistä suoriutumista tukevia toimintamalleja. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162455/STM_2020_29_J.pdf?sequence=1&isAllowed=y
- Marinin hallituksen sote-uudistuksessa tavoitteena on vahvistaa perustason palveluja sekä siirtää painopistettä ehkäisevään työhön. Tavoitteen saavuttamiseksi sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistänyt Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman, jota toteutetaan vuosina 2020–2022. Ohjelman tavoitteet ovat: parantaa palveluiden yhdenvertaista saatavuutta, oikea-aikaisuutta ja jatkuvuutta sekä siirtää toiminnan painotusta ehkäisevään ja ennakoivaan työhön, varmistaa palveluiden laatu ja vaikuttavuus sekä vahvistaa palveluiden monialaisuutta ja yhteentoimivuutta. Toiminantamallin tavoitteet ovat yhteneväiset tulevaisuuden sote- keskus tavoitteiden kanssa. https://soteuudistus.fi/tulevaisuuden-sosiaali-ja -terveyskeskus-ohjelma
- Helsingin tavoitteena on olla maailman toimivin kaupunki, jossa jokainen ikääntynyt voi elää hyvää arkea, harrastaa tai viettää aikaa toisten ikäihmisten kanssa sekä kokea itsensä turvalliseksi. Helsinki haluaa lisätä ikääntyneiden toimintakykyä sekä mahdollisuuksia turvalliseen itse- ja omaishoitoon ja kotona asumiseen. Kaupungin tavoitteena on tavoittaa aikeisemmin apua ja tukea tarvitsevia ikääntyneitä ja räätälöidä heille yksilöllisiä ja parempia palvelukokonaisuuksia. Helsinki haluaa erityisesti edistää ikääntyneiden liikkumista, mahdollisuuksia tiedonsaantiin sekä digitaalisten palvelujen käyttöä. Pyrkimyksenä on tehdä Helsingistä nykyistä muistiystävällisempi kaupunki.
- Helsingin kehittämisen tavoitteista 5 ja 9 ovat lähimpän toimintamallin tavoitteita:
- 5. Parannetaan ikääntyneelle väestölle tarjotavien palvelujen laatua ja pyritään huomioimaan entistä paremmin heidän tarpeensa palvelutuotannossa. Kehitetään ikääntyneiden palveluja kokonaisuutena varhaisesta tuesta elämän loppuvaiheeseen asti.
- 9. Riskiryhmien etsimisessä ja tunnistamisessa otetaan käyttöön lapsiperheiden tuen tunnistamisen mallin ja käytetään muita systemaattisia tapoja etsiä ja tunnistaa riskiryhmiä. Riskiryhmien etsimiseen ja tunnistamiseen sosiaali- ja terveystoimen ulkopuolella kehitetään työmenetelmiä ja yhteistyömalleja yhdessä esimerkiksi järjestöjen ja muiden viranomaisten kanssa.
- https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/strategia-ja-talous/kaupunkistrategia/hyvinvointi-terveys-johtamisrakenne/
FAKTAT :
Kotona asuminen: helsinkiläisistä 75.V ja yli 90% asuu kotonaan. Yksin asuminen lisääntyy: ikääntyneistä yli 65-vuotiaista 38% asuu yksin. (2017, YM.)
Yksinäisyyden kokemus : 11,4 prosenttia yksinasuvista yli 64-vuotiaista koki itsensä usein yksinäiseksi , eläkeikäisistä yksinasujista vähintään joskus yksinäiseksi itsensä koki 41,7 prosenttia (tilastokeskus)
Pienituloisuus : 27%:lla hankaluus kattaa tuloillaan kotitalouden menot -> Useampi kuin joka kymmenes jättää lääkärikäynnit väliin heikon taloudellisen tilanteen vuoksi (THL)
Kuormittava elämäntilanne: Joka kymmenes 60–85-vuotias arvioi elämänlaatunsa heikoksi sekä koki psyykkistä kuormittuneisuutta. (a-klinikkasaatiö /Tutkimussarja_2_2017) Masennus : Vanhusväestöstä 1 - 4 % kärsii vaikeasta masennuksesta. (Duoadecim 2011)
Alkoholin liikakäyttö: Vuonna 2017 liikaa alkoholia käyttäviä 65-vuotiaita oli 33,7%, 75-vuotiaita oli 17,6%. Yli 65-vuotiaista miehistä alkoholia liikaa käyttäviä oli 50,6%, naisista taas 18,7%. (THL, Sotkanet)
Seniori-infon ja etsivän vanhustyön yhdyspintatyöstä hyötyvät asiakkaat,jotka eivät annettujen ohjeiden ja neuvojen perusteella kykene jostakin syystä itsenäisesti toimimaan, vaan tarvitsevat tarkempaa elämäntilanteen ja -haasteiden jäsentämistä, kannustusta ja tukea toimintoihin tai palveluihin saattelua. Tuen ja avuntarve ei kuitenkaan ole niin suurta ja ilmeistä, että asiakas pääsisi säännöllisten sote- palvelujen piiriin.
Usein yksinäisyys, johon liittyy sosiaalisen tukiverkoston puute, vähävaraisuus, alentunut mieliala tai epäily alentuneesta muistista voivat aiheuttaa aloitekyvyttömyyttä osattomuutta ja toiseutta, jotka heikentävät ihmisen toimijuutta. Toimintaympäristö tai konteksti, jossa iäkäs elää aiheuttaa heikentynyttä toimijuutta. Toimintakyvyssä tapahtuneet muutokset tai traumaattiset kokemukset (esim. kaatumiset ) aiheuttavat pelkoa, ettei luota enää omiin voimavaroihin.
Tietämättömyys tarjolla olevista vaihtoehdoista, mahdollisuuksista, oikeuksista, palveluista. Palvelutarjonta näyttäytyy hahmottomana viidakkona. Ei ole digitaalisia laitteita eikä osaamista etsiä tietoa. Koronatilanne on entisestään vaikeuttanut avun hakemista, kun matalan kynnyksen paikat ovat kiinni ja karanteenin vuoksi kontaktit muihin ihmisiin ja palveluammattilaisiinkin ovat vähentyneet.
Kunnan keskitetyn palveluohjauksen ja järjestöjen etsivän vanhustyön systeeminen verkostoyhdyspintatyö kohdistuu asiakkaiden orastaviin riskitekijöihn varhaisella puuttumisella ja asiakaslähtöisellä tuella.
1. Yhteistyöhön sitouttaminen
Monasti eri organisaatioilla/ toimijoilla saattaa olla taustalla tekijöitä, jotka estävät yhteistyön luonnollista muodostumista. Työssä on kuultava kaikkia osapuolia. Kun heidän tarpeensa ja näkemyksensä on huomioitu ,organisaatiot/toimijat sitoutuvat . Kentällä on arvokasta asiakas- ja prosessiymmärrystä, joka voi joskus olla myös johdon tavoittamattomissa. Se hiljainen tieto on valjastettava kehittämisen materiaaliksi. ( yhteiset työpajat).
2. Toimintaympäristön ja juurisyiden ymmärrys
On saatava yhteinen ymmärrys juurisyistä ja tunnistettava kriittiset kohdat yhteistyössä ja asiakastyössä. Miten omilla teoilla on vaikutus palveluekosysteemissä tavoitteisiin ,tuloksiin ja päämäärään pääsemisessä. Toisaalta on oltava ymmärrys iäkkään arjesta ja toimijuuden tukemisesta sekä kyky tunnistaa asiakkaan toimintaympäristössä ja kontekstissa iäkkään toimijuutta vahvistavat ja estävät tekijät. Kun ymmärretään syvällisemmin, pystytään tunnistamaan ns vipuvarret eli vaadittavat muutokset vaikutusten aikaansaamiseksi.
3. Strategia
Yhteinen päämäärä ja tavoitteet yhteiselle työlle. Enemmän suoraa työskentelyä iäkkään kanssa ja vähemmän ns. byrokratiatyötä
Tuetaan nopeasti ja intensiivisesti, kun tunnistetaan riskit kotona pärjäämiselle.
3. Systeeminen toimintatapa
Systeeminen työ edellyttää muutosta asiakastyössä, johtamisessa ja toimintatavoissa. Pieniä kokeiluja tekemällä yhteistyössä, voidaan kehittämisideoita testata. Säännölliset yhteiset kokoukset synnyttävät yhteistä ymmärrystä ja oppimista. Opin jalkauttaminen kehittämis- ja asiakastyöhön.
4. Johdon sitoutuminen
Johdon on sitouduttava yhteistyöhön, sillä eri sektoreiden välinen työ vaati aikaa ja jatkuvaa toiminnan kehittämistä. Verkostoyhdyspintatyö edellyttää tuttuutta, luottamusta ja sitoutumista, jotta ihmisten välinen yhteistyö toimii. Kuitenkaan työ ei voi perustua vain henkilöihin vaan yhteistyön tulee olla toimijoiden strategioissa ja hallinnollisissa rakenteissa, ettei henkilövaihdosten vuoksi yhteistyö vähitellen heikkene ja lopu. Yhteinen työ edellyttää myös säännöllistä yhteydenpitoa ja yhteistä ymmärrystä tavoiteltavista vaikutuksista, päämäärästä ja tavoitteista. Toiminnan vakiintuessa, yhteistyö toimii yhdessä - ja itseohjautuvasti johdon tukemana.
5. Yhteinen työ
Yhteinen työ vaatii säännöllistä avointa ratkaisukeskeistä dialogia, jossa opitaan toinen toisilta, prosessista ja asiakastyöstä. Toiminnan periaatteena on asiakaslähtöinen, eetinen ja tavoitteellinen työskentely, joita on jatkuvasti arvioitava. Päämäärä ja tavoitteet, menetelmät/keinot luovat raamit toiminnan seurantaan ja jatkuvaan arviointiin. Kehittävä työote on oltava kaikilla osallistujilla. Tavoitteena on, että toimintamallista tulee normaali tapa tehdä työtä.
6. Yhteisen työn alusta
Yhteinen (teams -)työskentelyalusta, jossa yhteydenpito on luontevaa , välitöntä ja ajasta ja paikasta riippumatonta . Teams toimii yhteisen työn alustana, joka mahdollistaa sujuvan ja tehostuneen työskentelyn, yhteisen oppimisen ja yhteisen tiedon säilytyksen ja nopean viestimisen sekä kokoukset . Myös uudet työntekijät perehtyvät nopeasti yhteiseen työhön. Siellä säilytetään yhteiset raportit, kokousmuistiot ja toiminnan kuvaukset ja prosessit.
7. Osaaminen ja eettisyys
Työntekijöillä tulee olla gerontologista, etsivän vanhustyön sekä verkostoyhteistyön osaamista. Verkostoyhdyspinta työ vaatii kykyä hyvään dialogiin asiakkaan ja verkostokumppanin kanssa. Ratkaisukeskeisyys ja tavoitteellisuus ovat työntekijän tärkeitä ominaisuuksia. Luottamus ja eettisyys on toiminnan ydintä.
8. Asiakaslähtöisyys
Asiakas on toiminnan keskiössä. Hän määrittelee tavoitteen ja antaa luvan ja on osallinen kaikissa vaiheissa. Asiakkaalle kerrotaan avoimesti yhteistyöstä ja annetaan hänelle mahdollisuus joka vaiheessa vaikuttaa. Työntekijä tukee hänen toimijuuttaan, valtaistumistaan sekä pitää huolen ettei synny riippuvuutta työntekijän ja asiakkaan välille. Siirtyminen organisaatiolähtöisestä tarjonnasta asiakkaan elämäntilannetta sekä tarpeiden ja toiveiden ymmärtämiseen ja osallistavaan tukemiseen ja auttamiseen vahvistaen ihmisen omaa toimijuutta, elämänhallintaa ja valtaistumista.
9. Alueellinen verkostoyhteistyö
Etsivän vanhustyön tekijä toimii aktiivisesti alueellisessa verkostossa, kyetäkseen auttaamaan iäkästä oikea-aikaisesti ja saattelemaan ja kytkeytymään asiakasta oikeiden tahojen ja palvelujen piiriin. Tavoitteellisen alueellisen verkostoyhteistyön ylläpitäminen ja kehittäminen avun ja tuentarpeessa olevien iäkkäiden tavoittamiseksi ja auttamiseksi.
Yhteistyö prosessi arvio:
Lähtötilanteessa
Yhteistyö järjestöjen ja seniori-infon välillä ei ollut systeemistä vaan pikemminkin sattumanvaraista.
Toimintatavat eivät olleet yhtenäiset .Myös asiakkaat olivat eri arvoisessa asemassa,
Asiakas ei saanut apua tai jäi seurantaan, vaikka etsivässä vanhustyössä olisi ollut resursseja auttaa.
Etsivän vanhustyön tekijät eivät voineet ottaa asiakkuutta, kun tuen tarpeessa oleva iäkäs asui toisella alueella, seniori-infon työntekijä joutui soittelemaan useampia järjestöjä läpi ennen kuin apu löytyi.
Kunnalla ja järjestöillä ei ollut yhteisesti sovittua päämäärää ja tavoitetta eikä myöskään keinoja ja menetelmiä kehittää toimintaa.
Motivaatio yhteistyöhön riippui työntekijöistä.
Ei tunnettu toisten työtä riittävän hyvin.
Nykytilanteessa
Määritelty asiakassegmentti , joka hyötyy etsivästä vanhustyöstä. Kun asiakas antaa luvan Seniori-infolle järjestö-kunta yhteistyöhön, hänen tarpeensa kuvataan teams-alustalle siten, ettei asiakasta voi tunnistaa. Ensimmäisenä ennättävä etsivä vanhustyöntekijä, voi ilmoittaa mahdollisuutensa ottaa asiakkuus. Hän saa tarkemmat yhteystiedota ja kontaktoi sen jälkeen asiakasta . Kaikki asiakkaan luvalla. -> Prosessi sujuvoitunut ja vähentänyt "hukkaa" ja päällekkäistä työtä.
Jos kuitenkin kaikki etsivän vanhustyön toimijat ovat täystyöllistettyjä, Helsingin kaupungin Seniori-info hoitaa asiakkuuden.-> Asiakkaan apu varmistettu!
Toiminnalla on kyetty myös vähentämään alueellista eriarvoisuutta. -> Yhteisellä työllä on kyetty ottaamaan vastaan eri alueilta asiakkuuksia.
Kaikkien asiakkaiden kanssa kanssa toimitaan samoilla etsivän vanhustyön -periaatteilla.
Tehostuneen yhteistyön ja sujuvamman asiakasprosessin myötä,- > työntekijät ovat kokeneet enemmän onnistumista työssään, kun iäkäs on tullut autetuksi.
Tiimin työntekijöiden ovat innostuneita yhteisestä työstä ja yhteiskehittämisestä . -> Myös yhteistä oppimista ja vertaistukea on koettu.
Vaikka prosessin aikana on ollut joka organisaatiossa henkilöstö vaihdoksia - > osittain koordinaation johdosta , mutta myös johdon ja työntekijöiden sitoutumisen myötä, yhteistyö ei ole katkennut ja loppunut .
-> Löydettiin tuen tarpeessa olevia iäkkäitä, jotka saivat sujuvasti tukea etsivästä vanhustyöstä. Iäkkään ovat kokeneet tulleensa autetuksi.
Asiakkaan tarpeet tulee koko ajan kuulluksi, ja asiakas myös kokee tulleensa kuulluksi ja kohdatuksi!
Kansikuva
