Mobiiliverkosto -Keskitetyn palveluohjauksen ja järjestöjen etsivän vanhustyön systeeminen verkostoyhdyspintatyö

Seniori -infon ja - helsinkiläisten etsivää vanhustyötä tekevien järjestöjen systeemisellä verkostoyhdyspintatyöllä tavoitetaan ja autetaan tuen ja avuntarpeessa olevia iäkkäitä asiakaslähtöisesti,oikea-aikaisesti, ennakoivasti ja ennaltaehkäisevästi.

Toimintamallin nimi
Mobiiliverkosto -Keskitetyn palveluohjauksen ja järjestöjen etsivän vanhustyön systeeminen verkostoyhdyspintatyö
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Seniori -infon ja - helsinkiläisten etsivää vanhustyötä tekevien järjestöjen systeemisellä verkostoyhdyspintatyöllä tavoitetaan ja autetaan tuen ja avuntarpeessa olevia iäkkäitä asiakaslähtöisesti,oikea-aikaisesti, ennakoivasti ja ennaltaehkäisevästi.

Toteutuspaikka
Helsingissä Vanhus-ja lähimmäispalvelunliitto VALLI ry:n Etsivän vanhustyön verkostokeskuksen koordinoimana kehitetty Helsingin seniori-infon ja etsivää vanhustyötä tekevien järjestöjen Mereo, Omakotisäätiö, Käpyrinne ry toteuttama malli
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Helsinki
Toimintamallin rahoittaja
Kunta
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA)
Liitteet ja linkit
Kuva
Infograafi Mobiiliverkostomallista
Videolla kuvataan Mobiiliverkosto -toimintamalli eli keskitetyn palveluohjauksen ja järjestöjen etsivän vanhustyön systeeminen verkostoyhdyspintatyö.

Kuvaus lähtötilanteessa ilmenevistä kehittämistarpeista sekä -prosessista. Miten toimintamalli on muuttanut työskentelyä ihmislähtöisemmäksi ja lisännyt tiettyjen asiakasryhmien tuen ja avun saatavuutta. Toimintamalli on myös tehostanut toimijoiden välistä yhteistyötä. Lopuksi videolla keskustellaan toimijoiden kanssa näkemyksistä ja kokemuksista, mitä hyötyä toimintamallin käyttöönotolla on saavutettu.

Tekijä

Päivi Tiittula

Luotu

20.11.2020

Viimeksi muokattu

20.03.2024
Ratkaisun perusidea

Toimintamalli perustuu VALLI ry Etsivän vanhustyön verkostokeskuksen kunta-järjestöyhteistyön kehittämisen koordinoinnille ja prosessille  sekä syntyneelle  kunnan keskitetyn  palveluohjauksen ja järjestöjen etsivän vanhustyö tehostuneelle ja  sujuvalle yhteistyölle.

Kehitetyllä toimintamallilla kyetään tavoittamaan ennakoivasti iäkkäät tuen tarpeessa olevat sekä tukemaan heidän toimijuuttaan ja vahvistamaan elämänhallintaa. Puuttumalla varhaisessa vaiheessa riskitekijöihin  ennaltaehkäistään ongelmien syventymistä ja jatkumista, ja siten vähentämään inhimillistä kärsimystä, toimintakyvyn heikkenemistä ja raskaiden palveilujen ennenaikaista tarvetta.

Asiakkaan  ottaessa yhteyttä Seniori-infoon, hänelle tarjotaan aina apua ja tukea.  Asiakasta neuvotaan ja ohjataan hänen kysymyksissään. Jos keskustelussa ilmenee, että asiakas tarvitsee laaja-alaista palvelutarpeen arviointia hänet ohjataan oman alueen asiakasohjaukseen. 

Kunnan keskitetyn palveluohjauksen ja järjestöjen etsivän vanhustyön systeeminen verkostoyhdyspintatyö käynnistyy, kun  Seniori-infoon yhteydenottava asiakas kertoo 

  •  yksinäisyyden kokemuksesta
  •  hän tarvitsee  enemmän sosiaalista tukea kuin hänellä on saatavilla 
  •  jos työntekijälle syntyy huoli asiakkaan heikentyneestä toimijuudesta. 

Tässä tilanteessa asiakkaan kanssa keskustellaan kunta-järjestö yhteistyöstä, tarjotaan   järjestöjen etsivän vanhustyön yhteydenottoa ja etsivän vanhustyön tukea. 

  • Asiakas antaa luvan ilmoittaa asiakkaan tilanne  etsivän vanhustyön verkostolle. 

Asiakkaan luvalla Seniori-infon työntekijä laittaa yhteiselle työskentelyalustalle Teamsiin kuvauksen asiakkaan tarpeesta ja asuinalueen. Kuitenkin niiin, ettei  asiakasta voi tunnistaa. Ensimmäinen järjestöjen etsivän vanhustyöntekijä verkostosta, joka voi ottaa asiakkuuden, ilmoittaa alustalla mahdollisuudesta. Tämän jälkeen asiakkaan ilmoittanut senoiri-infon työntekijä ilmoittaa puhelimella asiakkaan luvalla  tarkemmat yhteystiedot järjestön etsivän vanhustyöntekijälle.

Etsivän vanhustyöntekijä ottaa yhteyttä asiakkaaseen ja sopii hänen kanssaan pidemmän tapaamisen. Korona-aikaan tapaamiset ovat olleet ulkona tai keskustelu on tehty puhelimitse. Normaali olosuhteissa asiakkaan kutsumana tavataan asiakkaan kotona tai asiakaan valitsemassa paikassa.  Kohtaaminen, tutustuiminen, etsivästä vanhustyöstä kertominen, luottamuksen rakentaminen  ja asiakkaan kuuleminen ovat alun tavoitteet. Edetään asiakkaan tahdilla ja autetaan asiakasta jäsentämään hänen elämäntilannettaan ja tuetaan ihmisen toimijuutta.  Luottamuksen myötä ilmi voi tulla esille tarpeita tai haasteita,  joita iäkäs ihminen ei ole kertonut, ollessaan  yhteydessä seniori-infoon.  

Etsivän vanhustyön tekijällä on omat alueelliset yhteistyöverkostot mm. seurakunta, muut järjestöt, kaupungin muu alueellinen toiminta. Alueellinen verkostotyö auttaa etsivän vanhustyöntekijää auttamaan asiakasta, kun hän tuntee muiden organisaatioiden työntekijöitä, osaamista, toimintoja. Verkostosta  löytyy asiakkaan tarvitsemaa osaamista tai toimintoja, joihin etsivän vanhustyön tekijä voi tutustuttaa  riippuen asiakkaan tarpeista ja kiinnostuksen kohteista. 

Etsivän vanhustyöntekijä etsii asiakkaan voimavaroja ja kiinnostuksen kohteita  sekä kannustaa ja rohkaisee   iäkästä ottamaan vastuuta omasta elämästä varmistaa yhdessä sovittujen toimintojen totutumisen. Hän vahvistaa iäkkään osallisuutta päätöksenteossa, mutta myös yhteisöön kuulumisessa esim.  saattelemalla  asiakkaan toimintaan, mihin hän ei yksin ole kyennyt   tai uskaltautunut menemään. Jos asiakas kokee yksinäisyyttä  ja kynnys kotoa lähtemiselle on korkea, voi vapaaehtoistoimija  olla hyvä ratkaisu rinnalla kulkijaksi, ja ehkä myöhemmin myös toimintoihin saattelijaksi. Tämän yhteyden onnistumisessa etsivän vanhustyöntekijällä on merkittävä rooli.

Jos etsivän vanhustyöntekijälle käy  ilmi, että asiakkaan tarpeet ja haasteet ovat huomattavasti haasteellisempia kuin mitä alkuun oli arvoitu, verkostoyhteistyötä tehdään ko.ongelmiin erikoistuneiden tahojen  kanssa mm. muistiin, omaistyöhön, mielenterveyteen,  päihdetyön  erikoistuneet yhdistykset ja /tai seurakunta  ja/tai  kaupungin gerontologinen sosiaalityö. Tunnistettaessa asiakkaan palvelutarve hänet  voidaan myös ohjata Helsingin kaupungin asiakasohjaukseen, jolloin hän pääsee laajalaisen palvelutarpeen arvioinnin kautta  hänelle kuuluvien palvelujen piiriin.

Kun asiakas on valtaistunut ja hänen elämäntilanteensa tasoittunut. Päätetään asiakkuus. Hänen kanssaan sovitaan seurantayhteydenotto tietyn ajan kuluessa ja varmistetaan, ettei tilanne ole palautumassa lähtötilanteeseen. Hänelle myös kerrotaan, että hän voi olla uudestaan yhteydessä  etsivään vanhustyöhön  tai seniori-infoon, jos tilanne heikkenee.  

Toimintaympäristö

Yhteiskunta vanhenee ja yhä useampi ikääntynyt ihminen asuu omassa kodissaan. Suurin osa ikääntyneistä ihmisistä elää kotonaan ilman virallista apua omatoimisesti tai läheisavun turvin. Ikääntyneet eivät muodosta  yhtenäistä ryhmää. Väestöryhmät polarisoituvat  osaamisen, toimeentulon, terveyden, henkisten voimavarojen ja sosiaalisen verkostoston suhteen.  Osa putoaa digitaalisten palvelujen ulkopuolelle, koska eivät kykene käyttämään tai halua oppia tai eivät pysty hankkia digitaalisia laitteita ja yhteyksiä. Tämä jakaa myös iäkkäät mahdollisiin pärjääjiin ja pudokkaisiin. Digitaalinen palveluyhteiskunta heikentää iäkkään toimijuutta ja syrjäyttää, jos iäkäs ei kykene toimimaan digitalisoituvassa yhteiskunnassa.   

Kaupungistumisella on suuret vaikutukset terveydelle: se heijastuu sosiaalisiin verkostoihin ja yhteisöihin, elinympäristöön, asumiseen ja palveluihin sekä terveyspalveluihin. Kaupungeissa sosiaaliset verkostot voivat jäädä heikoiksi, mikä lisää yksinäisyyden kokemusta. Yksinäisyyden kokemukseen  liittyy vahvasti sosiaalisten siteiden heikkeneminen ja yksinasuminen sekä pienituloisuus. Tutkimuksista tiedetään, että yksinäisyyden kokemus pitkittyessään voi johtaa erilaisiin terveydellisiin ongelmiin ja ennenaikaistaa palvelujen käyttöä.  

Jatkuvat muutokset toimintaympäristössä,  elämäntilanteissa, omassa toimintakyvyssä  kysyy iäkkäältä ihmiseltä muutosjoustavuutta ns. resilienssiä sekä erilaisia resursseja  Miten kyetään sopeutumaan ja muuttumaan uudessa tilanteessa, riippuu vahvasti siitä, millainen elämänhallinta  ja oppimiskyky  ihmisillä on, ja millaista sosiaalista tukea hänellä on tarjolla. Osa ihmisistä kuormittuu, kokee stressiä, uupuu, antaa periksi menettää elämänhallintansa, lisää päihteiden käyttöä tai hiljentää ja valitsee vapaaehtoisen yksinkertaisen elämäntavan.  

Erilaiset elämäntapa- ja elämänhallinnan ongelmat sekä toimintakyvyn vajeet ja sairaudet yhdistyneinä vähävaraisuuteen, yksinäisyyteen tuottavat haasteen selviytyä arjesta ja synnyttävät riskin syrjäytymiselle ja osattomuudelle sekä raskaiden palvelujen tarpeelle ja käytölle. Ellei asiakasta kyetä auttamaan, heijastuvat huono-osaisuuden seurannaisvaikutukset laajasti lähiyhteisöihin aiheuttaen kansantaloudellisia kustannuksia. (Saikkonen ym. 2015, 10.)

Poliittisilla päätöksillä, lainuudistuksilla ja asetuksilla pyritään kehittämää oloshteita ja toimintaympäristöä, joka vastaa entistä paremmin ikääntyvän väestön tarpeisiin. 

  • Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista.  ja erityisesti §4, §5, §7, §12, §13§15, §16 ovat  kehitetyn toimintamallin keskiössä.  https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980
  • Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2020–2023. Suomalainen vanhuspolitiikka on korostanut kotona-asumisen ensisijaisuutta, kotona-asumista vahvistamaan tarvitaan toimivaa ennaltaehkäisevää ja toimintakykyä ylläpitävää toimintaa, arkikuntoutusta ja itsenäistä suoriutumista tukevia toimintamalleja. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162455/STM_2020_29_J.pdf?sequence=1&isAllowed=y
  • Marinin hallituksen sote-uudistuksessa tavoitteena on vahvistaa perustason palveluja sekä siirtää painopistettä ehkäisevään työhön. Tavoitteen saavuttamiseksi sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistänyt Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman, jota toteutetaan vuosina 2020–2022.  Ohjelman tavoitteet ovat:  parantaa palveluiden yhdenvertaista saatavuutta, oikea-aikaisuutta ja jatkuvuutta sekä siirtää toiminnan painotusta ehkäisevään ja ennakoivaan työhön, varmistaa palveluiden laatu ja vaikuttavuus sekä vahvistaa palveluiden monialaisuutta ja yhteentoimivuutta. Toiminantamallin tavoitteet ovat yhteneväiset tulevaisuuden sote- keskus tavoitteiden kanssa.  https://soteuudistus.fi/tulevaisuuden-sosiaali-ja -terveyskeskus-ohjelma 
  • Helsingin tavoitteena on olla maailman toimivin kaupunki, jossa jokainen ikääntynyt voi elää hyvää arkea, harrastaa tai viettää aikaa toisten ikäihmisten kanssa sekä kokea itsensä turvalliseksi. Helsinki haluaa lisätä ikääntyneiden toimintakykyä sekä mahdollisuuksia turvalliseen itse- ja omaishoitoon ja kotona asumiseen. Kaupungin tavoitteena on tavoittaa aikeisemmin apua ja tukea tarvitsevia ikääntyneitä ja räätälöidä heille yksilöllisiä ja parempia palvelukokonaisuuksia. Helsinki haluaa erityisesti edistää ikääntyneiden liikkumista, mahdollisuuksia tiedonsaantiin sekä digitaalisten palvelujen käyttöä. Pyrkimyksenä on tehdä Helsingistä nykyistä muistiystävällisempi kaupunki. 
  • Helsingin kehittämisen tavoitteista  5 ja 9 ovat lähimpän toimintamallin tavoitteita: 
  • 5. Parannetaan ikääntyneelle väestölle tarjotavien palvelujen laatua ja pyritään huomioimaan entistä paremmin heidän tarpeensa palvelutuotannossa. Kehitetään ikääntyneiden palveluja kokonaisuutena varhaisesta tuesta elämän loppuvaiheeseen asti. 
  • 9.  Riskiryhmien etsimisessä ja tunnistamisessa otetaan käyttöön lapsiperheiden tuen tunnistamisen mallin ja käytetään muita systemaattisia tapoja etsiä ja tunnistaa riskiryhmiä. Riskiryhmien etsimiseen ja tunnistamiseen sosiaali- ja terveystoimen ulkopuolella kehitetään työmenetelmiä ja yhteistyömalleja yhdessä esimerkiksi järjestöjen ja muiden viranomaisten kanssa.
  • https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/strategia-ja-talous/kaupunkistrategia/hyvinvointi-terveys-johtamisrakenne/

FAKTAT : 

Kotona asuminen:  helsinkiläisistä  75.V ja yli 90% asuu kotonaan.                                              Yksin asuminen lisääntyy:  ikääntyneistä yli 65-vuotiaista 38% asuu yksin. (2017, YM.)
Yksinäisyyden kokemus : 11,4 prosenttia yksin­asuvista yli 64-vuotiaista koki itsensä usein yksinäiseksi , eläkeikäisistä yksinasujista vähintään joskus yksinäiseksi itsensä koki 41,7 prosenttia   (tilastokeskus)
Pienituloisuus : 27%:lla   hankaluus kattaa  tuloillaan kotitalouden menot -> Useampi kuin joka kymmenes jättää lääkärikäynnit väliin heikon taloudellisen tilanteen vuoksi (THL)
Kuormittava elämäntilanne:   Joka kymmenes 60–85-vuotias arvioi elämänlaatunsa heikoksi sekä koki psyykkistä kuormittuneisuutta. (a-klinikkasaatiö /Tutkimussarja_2_2017)                    Masennus : Vanhusväestöstä 1 - 4 % kärsii vaikeasta masennuksesta. (Duoadecim 2011)
Alkoholin liikakäyttö: Vuonna 2017 liikaa alkoholia käyttäviä 65-vuotiaita oli 33,7%, 75-vuotiaita oli 17,6%. Yli 65-vuotiaista miehistä alkoholia liikaa käyttäviä oli 50,6%, naisista taas 18,7%. (THL, Sotkanet)
 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Seniori-infon ja etsivän vanhustyön yhdyspintatyöstä hyötyvät asiakkaat,jotka eivät annettujen ohjeiden ja neuvojen perusteella kykene jostakin syystä itsenäisesti toimimaan, vaan tarvitsevat tarkempaa elämäntilanteen ja -haasteiden jäsentämistä, kannustusta ja tukea  toimintoihin tai palveluihin saattelua. Tuen ja avuntarve ei kuitenkaan ole niin suurta ja ilmeistä,  että asiakas pääsisi säännöllisten sote- palvelujen piiriin.  

Usein yksinäisyys, johon liittyy sosiaalisen tukiverkoston puute, vähävaraisuus, alentunut mieliala tai epäily alentuneesta muistista voivat  aiheuttaa  aloitekyvyttömyyttä osattomuutta ja toiseutta, jotka heikentävät ihmisen toimijuutta.   Toimintaympäristö tai konteksti, jossa iäkäs elää aiheuttaa heikentynyttä toimijuutta. Toimintakyvyssä tapahtuneet muutokset tai traumaattiset kokemukset  (esim. kaatumiset ) aiheuttavat  pelkoa, ettei luota enää omiin voimavaroihin.  

Tietämättömyys tarjolla olevista vaihtoehdoista, mahdollisuuksista, oikeuksista, palveluista. Palvelutarjonta näyttäytyy hahmottomana viidakkona. Ei ole digitaalisia laitteita eikä osaamista etsiä tietoa. Koronatilanne on entisestään vaikeuttanut avun hakemista, kun matalan kynnyksen paikat ovat kiinni ja karanteenin vuoksi kontaktit muihin ihmisiin ja palveluammattilaisiinkin ovat vähentyneet.   

Kunnan keskitetyn palveluohjauksen ja järjestöjen etsivän vanhustyön systeeminen verkostoyhdyspintatyö kohdistuu asiakkaiden orastaviin riskitekijöihn varhaisella puuttumisella ja asiakaslähtöisellä tuella. 

 

 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

 

1. Yhteistyöhön sitouttaminen

Monasti eri organisaatioilla/ toimijoilla saattaa olla  taustalla tekijöitä, jotka estävät yhteistyön luonnollista muodostumista.  Työssä on kuultava kaikkia osapuolia. Kun heidän tarpeensa ja näkemyksensä on huomioitu ,organisaatiot/toimijat sitoutuvat . Kentällä on arvokasta asiakas- ja prosessiymmärrystä, joka voi joskus olla myös johdon tavoittamattomissa.  Se hiljainen tieto on valjastettava kehittämisen materiaaliksi.  ( yhteiset työpajat).

2. Toimintaympäristön ja juurisyiden ymmärrys

On saatava yhteinen ymmärrys  juurisyistä ja tunnistettava kriittiset kohdat yhteistyössä ja asiakastyössä. Miten omilla teoilla on vaikutus palveluekosysteemissä tavoitteisiin ,tuloksiin ja päämäärään pääsemisessä. Toisaalta on  oltava ymmärrys iäkkään arjesta ja  toimijuuden tukemisesta sekä kyky tunnistaa  asiakkaan toimintaympäristössä ja kontekstissa  iäkkään toimijuutta vahvistavat ja estävät tekijät. Kun ymmärretään syvällisemmin, pystytään tunnistamaan ns vipuvarret eli vaadittavat muutokset vaikutusten aikaansaamiseksi.   

3. Strategia 

Yhteinen päämäärä ja tavoitteet yhteiselle työlle. Enemmän suoraa työskentelyä iäkkään kanssa  ja vähemmän ns. byrokratiatyötä 
Tuetaan nopeasti ja intensiivisesti, kun tunnistetaan riskit  kotona pärjäämiselle.

3. Systeeminen toimintatapa

Systeeminen työ edellyttää muutosta asiakastyössä, johtamisessa ja toimintatavoissa.  Pieniä kokeiluja tekemällä yhteistyössä, voidaan kehittämisideoita testata.  Säännölliset yhteiset kokoukset synnyttävät  yhteistä ymmärrystä ja oppimista. Opin jalkauttaminen kehittämis-  ja asiakastyöhön. 

4. Johdon sitoutuminen

Johdon on sitouduttava yhteistyöhön, sillä eri sektoreiden välinen työ vaati aikaa  ja jatkuvaa toiminnan kehittämistä. Verkostoyhdyspintatyö edellyttää tuttuutta, luottamusta ja sitoutumista, jotta ihmisten välinen yhteistyö toimii. Kuitenkaan työ ei voi perustua vain henkilöihin vaan yhteistyön tulee olla toimijoiden strategioissa ja hallinnollisissa rakenteissa, ettei henkilövaihdosten vuoksi yhteistyö vähitellen heikkene ja lopu. Yhteinen työ edellyttää myös  säännöllistä yhteydenpitoa ja yhteistä ymmärrystä tavoiteltavista vaikutuksista, päämäärästä ja tavoitteista. Toiminnan vakiintuessa,   yhteistyö toimii yhdessä - ja itseohjautuvasti johdon tukemana.

5. Yhteinen työ 

Yhteinen työ vaatii säännöllistä  avointa ratkaisukeskeistä  dialogia, jossa opitaan toinen toisilta, prosessista ja asiakastyöstä.  Toiminnan periaatteena on asiakaslähtöinen, eetinen  ja tavoitteellinen työskentely, joita on jatkuvasti arvioitava. Päämäärä ja tavoitteet, menetelmät/keinot  luovat raamit toiminnan seurantaan  ja jatkuvaan  arviointiin.  Kehittävä työote on oltava kaikilla osallistujilla. Tavoitteena on, että toimintamallista tulee normaali tapa tehdä työtä.

6. Yhteisen työn alusta 

Yhteinen (teams -)työskentelyalusta, jossa yhteydenpito on luontevaa , välitöntä ja ajasta ja paikasta riippumatonta .  Teams toimii  yhteisen työn alustana, joka mahdollistaa sujuvan ja tehostuneen työskentelyn, yhteisen oppimisen  ja   yhteisen tiedon säilytyksen ja nopean viestimisen  sekä kokoukset .  Myös uudet työntekijät perehtyvät nopeasti yhteiseen työhön.   Siellä säilytetään yhteiset raportit, kokousmuistiot ja toiminnan kuvaukset ja prosessit. 

7. Osaaminen ja eettisyys

Työntekijöillä tulee olla gerontologista, etsivän vanhustyön  sekä verkostoyhteistyön osaamista.  Verkostoyhdyspinta työ vaatii kykyä hyvään dialogiin asiakkaan ja verkostokumppanin kanssa. Ratkaisukeskeisyys  ja tavoitteellisuus ovat työntekijän tärkeitä ominaisuuksia. Luottamus ja eettisyys on toiminnan ydintä. 

8. Asiakaslähtöisyys

Asiakas on toiminnan keskiössä. Hän määrittelee tavoitteen ja  antaa luvan ja on  osallinen  kaikissa vaiheissa. Asiakkaalle kerrotaan avoimesti yhteistyöstä ja annetaan hänelle mahdollisuus joka vaiheessa vaikuttaa. Työntekijä tukee hänen toimijuuttaan, valtaistumistaan sekä  pitää huolen ettei synny riippuvuutta työntekijän ja asiakkaan välille. Siirtyminen organisaatiolähtöisestä tarjonnasta asiakkaan elämäntilannetta sekä tarpeiden ja toiveiden ymmärtämiseen ja osallistavaan tukemiseen ja auttamiseen vahvistaen ihmisen omaa toimijuutta, elämänhallintaa ja valtaistumista. 

9. Alueellinen verkostoyhteistyö

Etsivän vanhustyön tekijä toimii aktiivisesti alueellisessa verkostossa, kyetäkseen auttaamaan iäkästä oikea-aikaisesti ja saattelemaan  ja kytkeytymään asiakasta oikeiden tahojen  ja palvelujen piiriin.  Tavoitteellisen alueellisen verkostoyhteistyön ylläpitäminen ja kehittäminen  avun ja tuentarpeessa olevien iäkkäiden tavoittamiseksi ja auttamiseksi.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

 

Yhteistyö prosessi arvio: 

Lähtötilanteessa

Yhteistyö järjestöjen ja seniori-infon välillä ei ollut systeemistä vaan pikemminkin sattumanvaraista.

 Toimintatavat eivät olleet yhtenäiset .Myös asiakkaat olivat eri arvoisessa asemassa,  

Asiakas ei saanut apua tai jäi seurantaan,  vaikka  etsivässä vanhustyössä olisi ollut resursseja auttaa.

Etsivän vanhustyön tekijät eivät voineet ottaa asiakkuutta, kun tuen tarpeessa oleva iäkäs asui toisella alueella, seniori-infon työntekijä joutui soittelemaan useampia järjestöjä läpi ennen kuin apu löytyi. 

Kunnalla ja järjestöillä ei ollut yhteisesti sovittua päämäärää  ja tavoitetta eikä myöskään keinoja ja menetelmiä kehittää toimintaa.

Motivaatio yhteistyöhön riippui työntekijöistä. 

Ei tunnettu toisten työtä riittävän hyvin. 

Nykytilanteessa

Määritelty asiakassegmentti , joka hyötyy  etsivästä vanhustyöstä. Kun  asiakas antaa luvan Seniori-infolle järjestö-kunta yhteistyöhön, hänen tarpeensa  kuvataan teams-alustalle siten, ettei asiakasta voi tunnistaa. Ensimmäisenä ennättävä etsivä vanhustyöntekijä,  voi ilmoittaa mahdollisuutensa ottaa  asiakkuus. Hän saa tarkemmat yhteystiedota ja kontaktoi  sen jälkeen asiakasta . Kaikki asiakkaan luvalla.  -> Prosessi sujuvoitunut ja  vähentänyt "hukkaa" ja päällekkäistä  työtä. 

Jos kuitenkin kaikki etsivän vanhustyön toimijat  ovat täystyöllistettyjä,   Helsingin kaupungin Seniori-info hoitaa asiakkuuden.->  Asiakkaan apu varmistettu!

Toiminnalla on kyetty myös vähentämään alueellista eriarvoisuutta.  -> Yhteisellä työllä on kyetty ottaamaan vastaan  eri alueilta asiakkuuksia. 

Kaikkien asiakkaiden kanssa  kanssa toimitaan samoilla etsivän vanhustyön -periaatteilla.

Tehostuneen yhteistyön ja  sujuvamman asiakasprosessin myötä,- >   työntekijät ovat kokeneet enemmän onnistumista työssään, kun iäkäs on tullut autetuksi. 

Tiimin työntekijöiden ovat  innostuneita  yhteisestä työstä ja yhteiskehittämisestä . ->  Myös yhteistä oppimista  ja vertaistukea on koettu.

Vaikka  prosessin aikana on ollut joka organisaatiossa henkilöstö vaihdoksia - >  osittain koordinaation johdosta , mutta myös johdon  ja työntekijöiden sitoutumisen myötä,  yhteistyö ei ole katkennut ja  loppunut .

-> Löydettiin tuen tarpeessa olevia iäkkäitä,  jotka saivat sujuvasti tukea etsivästä vanhustyöstä.  Iäkkään ovat kokeneet tulleensa autetuksi. 

Asiakkaan tarpeet tulee koko ajan kuulluksi, ja asiakas myös kokee tulleensa kuulluksi ja kohdatuksi!

 

 

 

Vinkit toimintamallin soveltajille

Prosessin koordinointi:   Ulkopuolinen neutraali koordinoiva taho. Aikaa eri tahojen näkemysten ja tarpeiden selvitykseen, prosessin ja verkostonjohtaminen , oppien koonti , levittäminen 

Organisaatioiden johdon sitouttaminen.  Luottamus ja keskinäinen sitoutuminen  ja asiantuntijuuden kunniottaminen sekä johdon että työntekijöiden välillä ja kesken.  Kaikkien osapuolten on hyödyttävä  yhteistyöstä ja kaikki näkökulmat ja osaaminen hyödynnetään kehittämisessä: asiakas, organisaatiot, rahottajat, yhteiskunta ja työntekijät. Avoimuus yhteistyössä on ensiarvoisen tärkeää.  

Työntekijöillä tulee olla gerontologista, etsivän vanhustyön  sekä verkostoyhteistyön osaamista. Verkostoyhdyspinta työ vaatii kykyä hyvään dialogiin asiakkaan ja verkostokumppanin kanssa. Ratkaisukeskeisyys  ja tavoitteellisuus ovat työntekijän tärkeitä ominaisuuksia. Luottamus ja eettisyys on toiminnan ydintä.

Pitkäjänteinen yhteistyö vaatii pitkäjänteistä rahoitusta järjestöjen etsivään vanhustyöhön.  Kun toiminta perustuu luottamukseen ja sitoutumiseen, yhteinen työ  ei synny hetkessä vaan vaatii koordinaatiota ja tekijöitä . 

Kunnan ja järjestöjen etsivän vanhustyön yhdyspinta työskentelyä voidaan jatkossa kehittää kattamaan  erilaisissa avuntarpeissa olevien iäkkäiden ihmisten auttamiseksi. Kun Helsinki on erillisratkaisuna oma hyvinvointialue, niin toimintamallia voidaan levittää ja juurruttaa muihin hyvinvointialueisiin huomioiden niiden erityistarpeet.

Myös kunnan ja järjestöjen yhteistyötä  eri kohderyhmiin voidaan varioida hyödyntäen toimintamallia. Verkostoyhdyspintatyötä on koko ajan kehitettävä ja yhteistyötä lavennettava koskemaan koko kunta -  järjestö sektoria, jolloin vältetään päällekäistä työtä tai sirpalista palvelua, joka  aiheuttaa asiakkaassa epäluottamusta palvelujärjestelmään ja pettymystä auttajiin.

Kehittämistyö voi olla hidasta ja kehittämiseen voi tulla takapakkeja. On opittava niistä ja kehitettävä toimintaa edelleen. Myös henkilstövaihdokset voivat olla turhauttavia, mutta kun toiminta on systeemistä, se harvoin kaatuu henkilövaihdoksiin . 

Yhteisen työn alusta on ehdoton edellytys. 

Kaikissa prosessin vaiheissa noudatetaan salassapitoa ja toimitaan aina asiakkaan luvalla!

Edellyttää jatkuvaa kehittämistä ja sen on linkityttävä Hyvinvointisuunnitelmaan ja -kertomukseen. Toimintamallin avulla yhteiskunta säästää!