Kuntouttavan lyhytaikaishoidoin toimintamalli
Kaikille lyhytaikaishoidon asiakkaille asetetaan 1–2 arjen kuntouttamisen tavoitetta, jotka on määritelty yhdessä asiakkaan ja omaishoitajan kanssa tukemaan kotona pärjäämistä.
Toimintamallin nimi
Kaikille lyhytaikaishoidon asiakkaille asetetaan 1–2 arjen kuntouttamisen tavoitetta, jotka on määritelty yhdessä asiakkaan ja omaishoitajan kanssa tukemaan kotona pärjäämistä.
Säännöllisen lyhytaikaishoidon kaikille asiakkaille asetetaan 1–2 arjen kuntouttamisen tavoitetta, jotka on määritelty yhdessä asiakkaan ja omaishoitajan kanssa tukemaan kotona pärjäämistä. Tavoitteet kirjataan asiakkaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan ja niiden
toteutumista seurataan säännöllisesti. Tavoitteiden toteuttamisen tukemiseksi jokaisessa yksikössä on otettu käyttöön viikko-ohjelma, jonka sisältö tukee asiakkaalle asetettujen jakson tavoitteiden toteutumista ja aktiivista arkea. Asiakkailta kysytään palautetta jakson
onnistumisesta ja palautteesta nostetaan uusia kehittämisen kohteita.
Omaishoitajien jaksamisen tukeminen hoitotyön arjessa on yhteiskunnallisesti vaikuttavaa. Omaishoitajan panos on yhteiskunnallisesti merkittävä ja kustannustehokas ratkaisu verrattuna hoidettavan hoitoon esim. ympärivuorokautisessa asumispalveluyksikössä.
Säännöllisen lyhytaikaishoidon kaikille asiakkaille asetetaan 1–2 arjen kuntouttamisen tavoitetta, jotka on määritelty yhdessä asiakkaan ja omaishoitajan kanssa tukemaan kotona
pärjäämistä. Tavoitteet kirjataan asiakkaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan ja niiden toteutumista seurataan säännöllisesti. Tavoitteiden toteuttamisen tukemiseksi jokaisessa yksikössä on otettu käyttöön viikko-ohjelma, jonka sisältö tukee asiakkaalle asetettujen
jakson tavoitteiden toteutumista ja aktiivista arkea. Asiakkailta kysytään palautetta jakson onnistumisesta ja palautteesta nostetaan uusia kehittämisen kohteita.
Toimintamallin kehittämisen tueksi kuultiin omaishoitajia ja saatiin tietoa omaishoitajien toiveista lyhytaikaishoidon jakson sisällöstä ja siten asiakkaan toimintakyvyn tukemisesta, joka tukee asiakkaan arkea kotona ja siten omaishoitajan jaksamista. Toimintamalli on otettu käyttöön alueella ja sitä jatkokehitetään vastaamaan vielä paremmin asiakkaiden toimintakyvyn eri osa-alueisiin.
Toimintamallin käyttöönotto ja vakioiminen mahdollistuu toimintaa toteuttavan yksikön kanssa toteutettavalla tiiviillä yhteistyöllä heti kehittämistyön alusta alkaen. Kehittämistyössä käytettiin lean-toimintatapaa.
Lyhytaikaisjakson sisällön kehittäminen ja asiakkaan arjen toimintakyvyn tukeminen lyhytaikaishoitojaksolla on omaishoitajan hyvinvoinnin tukemisen kannalta vaikuttavaa. Asiakkaan toimintakyvyllä on suora vaikutus omaishoitajan työmäärään ja siten
jaksamiseen ja toimimiseen omaishoitajana. Isommassa kuvassa näillä on vaikutusta koko ikäihmisten palvelujärjestelmään ja kustannuksiin.
Hankesuunnitelman mukaista tuotostavoitetta ei kuitenkaan saavutettu täysin toimintamallin avulla. Tuotostavoitteena oli kuvata uusi toimintamalli, jolla monipuolistetaan omaishoidon palvelukokonaisuutta. Lyhytaikaishoito omaishoitajien vapaapäivien aikana ei ole uusi palvelu ja lyhytaikaishoitojaksoilla on ollut asiakkaiden toimintakykyä ylläpitävää toimintaa aikaisemminkin. Kyseistä palvelua ja sen toimintaa kehitettiin vastamaan enemmän ja paremmin asiakkaiden tarpeeseen. Kehitetty viikko-ohjelma on näkyvillä ja käytössä kaikissa Keusoten asumispalveluyksiköissä, mutta asiakkaiden yksilölliset tavoitteet lyhytaikaishoidon jaksoille eivät vielä toteudu täysin toivotulla tavalla ja tämän toteuttamiseen henkilöstö tarvitsee vielä tukea. Jatkossa panostetaan yksilöllisten tavoitteiden määrittelyyn ja omaishoitajien kanssa tehtävään tiiviimpään yhteistyöhön.
Vaikka tuotostavoitteita ei saavutettu täysin, kehittämistyön tuotoksella oletetaan kuitenkin saavutettavan vaikutuksia omaishoidettavien arjen toimintakykyyn ja sitä kautta myös omaishoitajien parempaan jaksamiseen. Vaikutuksia ei kuitenkaan ollut mahdollista mitata
ja arvioida hankkeen aikana.