Kuntoutuksen etäpalvelut Etelä-Karjalassa
Avofysioterapian ja kotikuntoutuksen yksilö- ja ryhmämuotoisen etäkuntoutuksen kehittäminen.
Perustiedot
Toimintamallin nimi
Avofysioterapian ja kotikuntoutuksen yksilö- ja ryhmämuotoisen etäkuntoutuksen kehittäminen.
Toimintamalli lyhyesti
Kuntoutuksen toteutumista oikea-aikaisesti ja saavutettavasti kaikille hyvinvointialueen asukkaille tuettiin ja vahvistettiin lisäämällä etäkuntoutusmahdollisuuksia ja –keinoja. Tätä kehitettiin kolmessa eri palveluprosessissa: perusterveydenhuollon avovastaanotto, yksilöllinen etäkuntoutus ja etäkuntoutusryhmä.
Perusterveydenhuollon videovälitteistä etävastaanottotoimintaa kehitettiin neljän fysioterapeutin kanssa kohdentaen aluksi etäkontaktit seuraaville asiakasryhmille: polven ja lonkan postoperatiiviset käynnit, hyvänlaatuisen asentohuimauksen seurantakäynnit, äitiysfysioterapian jatkokäynnit sekä nilkan ja ranteen kuntoutuksen osalta ensi- ja jatkokäynnit. Toimintamalliksi sovittiin, että terapeutit itse varaavat asiakkaalle etävastaanoton ja ohjaavat asiakasta etävastaanotolle liittymisessä. Asiakkaat saavat mahdollisesti jo osastolla leikkauksen jälkeen tai polikliinisellä ensikontaktilla tietoa, että seuraavat käynnit toteutetaan etänä, jos asiakkaalla on itsellään mobiililaite tai tietokone. Muussa tapauksessa voidaan käynti toteuttaa lähikontaktina.
Kotikuntoutuksessa videovälitteisen etäkuntoutuksen uudessa toimintamallissa neljä terapeuttia toteutti asiakkaan kuntoutusjakson kotikäyntien ja etäkuntoutuksen yhdistelmänä. Asiakkaat saivat hyvinvointialueen tablet-laitteen käyttöönsä kuntoutusjakson ajaksi. Aiemmin toteutettu toimintatapa oli tuottaa lähi- ja etäpalvelua eri aikaisina kuntoutusjaksoina. Hankkeen aikana selkeytettiin myös kriteerejä (aistitoiminnot ja kognitio), joiden perustella yhdistelmäkuntoutusta on mahdollista toteuttaa.
Ryhmämuotoista videovälitteistä etäkuntoutusta toteutettiin pienryhmissä; 3-6 osallistujaa ja 1-2 ohjaajaa. Etäryhmiä olivat toimintaterapia-, rentoutus ja perusliikkumisen ryhmät. Osallistujat olivat kotikuntoutuksen asiakkaita ja he saivat kotiinsa hyvinvointialueen tablet-laitteen ryhmätoiminnan ajaksi. Asiakasvalinta perustui asiakkaan tarpeeseen ja samassa ryhmässä saattoi olla asiakkaita maakunnan eri puolilta.
Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut vuonna 2015 linjauksen, jonka mukaan etävastaanotot ovat rinnastettavissa tavanomaisiin vastaanottoihin. Etävastaanottoja tarjottaessa on kuitenkin huolellisesti pohdittava, soveltuuko kyseinen palvelu kyseisellä henkilöllä toteutettavaksi etänä. Tarvittaessa on mahdollistettava myös perinteinen vastaanottokäynti. (Sosiaali- ja terveysministeriön linjaus terveydenhuollossa annettavista etäpalveluista 2015.) Etävastaanottojen lisäämisellä pyritään parantamaan palveluiden saatavuutta ja oikea-aikaisuutta Etelä-Karjalan hyvinvointialueella. Etäkuntoutusta on alueella toteutettu COVID-19 –pandemian alussa sekä vuodesta 2019 alkaen kotikuntoutuksen asiakkaille. Kotikuntoutuksen asiakkaille on lainattu tarvittava tablettitietokone. Muu etäkuntoutus on käytännössä loppunut pandemiaan liittyvien rajoitusten poistuessa. Videovälitteisestä etäkuntoutuksesta peritään sama asiakasmaksu kuin lähivastaanotosta tai kotikäynnistä.
Kansainvälisesti etäkuntoutuksen on osoitettu olevan yhtä vaikuttavaa kuin perinteisesti toteutettu fysioterapia. Useampi tutkimus (mm. Suso-Martín ym. 2021, https://doi.org/10.1093/ptj/pzab075 ja Seron ym. 2021, https://doi.org/10.1093/ptj/pzab053) osoittaa sydän- ja keuhkosairauksissa, aivoverenkiertohäiriöissä sekä neurologisissa sairauksissa etäkuntoutuksen olevan yhtä hyvä kuin perinteisesti toteutettu fysioterapia .
Käyttöönoton kannalta on tärkeää, että ammattilaiset saavat hyvän perehdytyksen etävastaanoton ja etäkuntoutuksen tekniseen toteutukseen, jotta osaavat neuvoa sitä asiakkaille ja tekninen toteutus sujuu mutkattomasti. Myös kynnys tarjota etäkontaktia on pienempi, kun toteutustapa on varmasti hallussa. Lisäksi tiedottaminen asiakkaille ja muille toimijoille on tärkeää. Myös jatkuva palautekanava sekä asiakkaille että terapeuteille tärkeä keino jokaisen kontaktin jälkeen tuoda esiin mikä oli hyvää / missä onnistuttiin tällä kerralla ja mitä tulisi parantaa seuraavalla kertaa / mikä ei toiminut etäyhteyden välityksellä. Palautteiden läpikäymiseen ja yhteiskehittämiseen tulee myös varata aikaa riittävästi.
Toiminta on vakiintunut osaksi hyvinvointialueen toimintaa ja hyvinvointialueen omana toimintana mallia laajennetaan eli entistä useampi terapeutti toteuttaa videovälitteisiä etäkontakteja. Asiakkaiden palaute on ollut hyvää ja lähes kaikki suosittelisivat sitä myös muille. Vain harvoin on ollut teknisiä ongelmia ja useimmiten terapia on pystytty toteuttamaan suunnitellusti. Myös terapeuttien varmuus on lisääntynyt ja kynnys palvelun tarjoamiseen madaltunut pilotoinnin aikana. Tarjotessaan etäkuntoutusta terapeutti käyttää asiakaskohtaista yksilöllistä harkintaa sopivan kuntoutusmuodon valinnassa. Etäkuntoutuksen paikasta riippumattomuus palvelee erityisesti niitä asiakkaita, joilla on vaikeuksia päästä lähivastaanotolle. Samoin työntekijän työpanos pystytään paremmin hyödyntämään, kun kotikäynti korvataan etäkuntoutuksella ja matkaan kuluva aika jää pois.