Laatuperusteinen tuetun työllistymisen työhönvalmennus, Pohjois-Savon HVA (RRP, P3)

Luotu 30.05.2023
Laatuperusteinen tuetun työllistymisen työhönvalmennus, Pohjois-Savon HVA (RRP, P3)

Tiivistelmä

Laatukriteereihin perustuvalla tuetun työllistymisen työhönvalmennuksella edistetään kuntouttavassa työtoiminnassa olevien asiakkaiden avoimille työmarkkinoille työllistymistä ja työssä pysymistä. Työikäisten sosiaalipalveluiden lisäksi asiakkaita työhönvalmennukseen ohjautuu työllisyyden kuntakokeilusta. Työhönvalmennus on tarkoitettu asiakkaille, joille muut työllistymistä tukevat toimet esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon, TE-toimiston, kuntakokeilun ja Kelan ammatillisen kuntoutuksen kautta ovat riittämättömiä.  

Laatukriteereihin perustuva tuetun työllistymisen työhönvalmennus pohjautuu IPS Sijoita ja valmenna  - työhönvalmennuksen malliin, jota ohjaavat tuetun työllistymisen vaiheet, periaatteet ja arvot sekä 25 laatukriteeriä. Työhönvalmennuksen lähtökohtana on työnhakijan oma kiinnostus ja motivaatio päästä töihin. Yhdessä työhönvalmentajan kanssa asiakas etsii osaamistaan, voimavarojaan ja mielenkiinnon kohteitaan vastaavia töitä avoimilta työmarkkinoilta. Palvelu toteutetaan asiakkaan muun verkoston kanssa yhteistyönä, joista keskeisimpiä ovat sosiaali- ja terveydenhuolto, työllisyyden kuntakokeilu, 3. sektorin toimijat ja Kela. Työhönvalmentaja on prosessissa mukana asiakkaan yksilöllisen tarpeen mukaisesti ja tarjoaa tukea myös työnantajalle sekä työyhteisölle.  

Laatukriteereistä poiketen työhönvalmennusta toteutetaan työikäisten sosiaalipalveluihin integroituna ilman varsinaista tiiminvetäjää yhden kehittäjä työhönvalmentajan ja yhden työhönvalmentajan työpanoksella. Ennen työhönvalmennuksen aloittamista asiakkaalle tehdään päätös Sosiaalihuoltolain 27 d §:n mukaan Vammaisten henkilöiden työllistymistä tukevasta toiminnasta. Työhönvalmennus on periaatteessa aikarajaton, mutta käytännössä asiakastyö työikäisten sosiaalipalveluissa on päättynyt syyskuussa 2024. 

Kohderyhmä

Työikäiset
Työttömät

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

Toimintamallin kuvaus

Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa

Sosiaalipalveluja järjestetään kansalaisten tueksi jokapäiväisestä elämästä selviytymiseen, johon katsotaan kuuluvaksi päivittäin tai säännöllisesti toistuvia tavanomaisia toimia, kuten itsestään huolehtiminen, kotona suoriutuminen, liikkuminen, koulutus, työ, kommunikointi, sosiaaliset vuorovaikutussuhteet ja yhteisöllisyys sekä koulunkäynti, oppiminen ja tiedon soveltaminen. 

Työikäisten sosiaalipalvelut Pohjois-Savon hyvinvointialueen keskisellä alueella kattavat erityisasumispalvelut, taloudellisen tukemisen, sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen, terveyssosiaalityön sekä kuntouttavat sosiaalipalvelut. Kuntouttavat sosiaalipalvelut taas pitävät sisällään kuntouttavan työtoiminnan ja sosiaalisen kuntoutuksen, joiden sisältöjä kuvataan seuraavaksi tarkemmin.

Kuntouttava työtoiminta perustuu sosiaalihuoltolakiin 1301/2014 ja sitä määrittää laki kuntouttavasta työtoiminnasta 2.3.2001/189. Kuntouttavan työtoiminnan palvelut on tarkoitettu 18–64-vuotiaille pohjoissavolaisille, joilla on työnhaku voimassa ja jotka saavat työttömyyden perusteella työmarkkinatukea tai toimeentulotukea. Taustalla on usein pitkittynyt työttömyys ja erilaisia terveydellisiä haasteita. Kuntouttava työtoiminta on työllistymistä edistävä sosiaalipalvelu, joka auttaa työtoiminnan asiakasta pääsemään kohti työtä, koulutusta tai työvoimapalveluita parantamalla asiakkaan elämänhallintaa sekä työ- ja toimintakykyä. Kuntouttava työtoiminta perustuu monialaiseen työllistymissuunnitelmaan tai aktivointisuunnitelmaan. Suunnitelman tekemistä ohjaa asiakkaan työ- ja toimintakyky sekä palvelutarve; jos asiakkaan työ- ja toimintakyky eivät riitä TE-toimiston palveluihin, hänet ohjataan kuntouttavaan työtoimintaan tai muuhun toimintakykyä edistävään toimintaan esimerkiksi terveydenhuollon palveluihin. Kuntouttavan työtoiminnan ohella palvelu voi pitää sisällään myös muita sosiaali- ja terveyspalveluja, koulutusta tai kuntoutusta. Laissa kuntouttavasta työtoiminnasta on määritelty aktivointisuunnitelmaan kirjattavat asiat. 

Pohjois-Savossa kuntouttavaa työtoimintaa järjestetään omana toimintana työpajoilla (Varkaus, Rautalampi ja Vesanto) ja eri hva:n yksiköissä ns. paikkatuettuina toimintapaikkoina, 3 .sektorin toimijoilla, yhteistyösopimuksien mukaisesti kunnissa ja palvelusetelillä sosiaalihuollon kuntouttavan työtoiminnan rekisteröityneissä palveluntuottajilla.  Laki kuntouttavasta työtoiminnasta määrittää, että kuntouttavaa työtoimintaa ei saa hankkia yritykseltä. Tämä ei kuitenkaan koske kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvalle henkilölle annettavaa tukea ja ohjausta. 

Sosiaalisen kuntoutuksen palvelut perustuvat sosiaalihuoltolakiin 1301/2014,17 §. Sosiaalisen kuntoutuksen yleisinä tavoitteina on vahvistaa ihmisen sosiaalista toimintakykyä, edistää osallisuutta sekä torjua syrjäytymistä. Sosiaalisen kuntoutuksen asiakaskohderyhmä on Pohjois-Savon hyvinvointialueen työikäisten sosiaalipalveluissa sosiaalityön ja toimeentulotuen 18–64-vuotiaat asiakkaat. Yhteisiä nimittäviä tekijöitä on työelämästä syrjäytyminen, vähäinen sosiaalinen osallisuus, riski sosiaaliseen syrjäytymiseen, pitkittynyt taloudellisen ja sosiaalisen tuen tarve ja pitkittynyt sosiaalityön asiakkuus. Sosiaalihuollon palvelutarpeen arvioinnin perusteella asiakkailla on tunnistettu palvelutarve sosiaalisen toimintakyvyn vahvistamiseksi, syrjäytymisen torjumiseksi ja/tai osallisuuden edistämiseksi. Käytännössä palveluun voivat osallistua esimerkiksi sairauslomalla ja kuntoutustuella olevat, mutta myös työkyvyttömyyseläkkeellä olevat sekä työttömänä työnhakijana olevat henkilöt, joiden työkyvyttömyyden on lääkäri arvioinut, mutta Kela hylännyt sairauspäiväraha- tai kuntoutustukihakemuksen. Sosiaalista kuntoutusta voidaan järjestää omana toimintana mm. sosiaaliohjauksena, ryhmätoimintana, työpajoilla (Varkaus, Rautalampi, Vesanto) ja yhteistyössä 3. sektorin toimijoiden kanssa. Yksi vaihtoehto palvelujen järjestämiselle on palvelusetelillä hankittavat palvelut.  Sosiaalisen kuntoutuksen palvelun sisältö on määritelty hyvinvointialueen sosiaalisen kuntoutuksen palvelukohtaisessa sääntökirjassa.  Sosiaalinen kuntoutus voi olla yksilö- ja ryhmävalmennusta, tuettua työtoimintavalmennusta ja osallisuustoimintaa. Palveluntuottajat löytyvät parastapalvelua.fi -sivustolta, josta asiakas valitsee palvelusetelillä itselleen sopivimman. Siirtymiä sosiaalisesta kuntoutuksesta voivat olla esimerkiksi Kelan kuntoutukset, terveydenhuollon palvelut, opiskelu, kuntouttava työtoiminta, työvoimapalvelut, järjestötoimintaan osallistuminen ja työelämä.

Sosiaalipalveluiden voidaan siis sanoa sisältävän työllistymistä tukevia palveluja, mutta ongelmana on ettei näistä näistä palveluista juurikaan edetä avoimille työmarkkinoille eikä selkeää polkua pois sosiaalipalvelujen piiristä oikein kuvaudu olevan. Tähän haasteeseen onkin nyt pyritty vastaamaan Työkykyohjelmaan sisältyvällä laatuperusteisella työhönvalmennuksella. 

Kehitettävä asia linkittyy Suomen kestävän kasvun ohjelmaan (RRP), joka työllisyysasteen nostamisen lisäksi sisältää useita kansallisia tavoitteita, jotka tukevat ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua. THL toteuttaa Suomen kestävän kasvun ohjelmassa sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalaan liittyvien pilareiden 3 ja 4 projekteja, joiden tavoitteina on:

  • vauhdittaa työllisyysasteen ja osaamistason nousua
  • purkaa koronaepidemian aiheuttamaa sosiaali- ja terveydenhuollon hoito-, kuntoutus- ja palveluvelkaa
  • edistää hoitotakuun toteutumista vahvistamalla ennaltaehkäisyä ja ongelmien varhaista tunnistamista
  • vahvistaa vaikuttavuusperusteista ohjausta ja kansallista sote-tietopohjaa
  • tukea hyvinvointialueita hoitotakuuta edistävien digitaalisten palvelujen käyttöönottoa

Vastaavasti Kestävää hyvinvointia Pohjois-Savoon -hankkeen Työkykyohjelman laajennoksen projektille määritettiin seuraavat tavoitteet:

  • vahvistaa ja selkeyttää sosiaalipalveluiden työllistymistä tukevaa palvelupolkua Pohjois-Savon hyvinvointialueella
  • Pohjois-Savon hyvinvointialueen sosiaalipalveluilla ja työkyvyn tuen toimijoilla on käytössä yhteinen työllistymistä tukevan palvelupolun toimintamalli
  • sosiaalihuoltolain määrittämien työikäisten asiakasryhmien sekä kuntouttavassa työtoiminnassa olevien asiakkaiden työllistymistä tukeva toiminta on strukturoitua

Hyvinvointialueen yhtenä strategisena tavoitteena on vahvistaa ja yhteensovittaa perustason palveluita asukkaiden tarpeita vastaavasti. Sosiaali- ja terveyshuollon palvelustrategia syventää ja ohjaa näiden  tavoitteiden toimeenpanoa: Palvelustrategian mukaisesti palveluissa pitäisi kiinnittää erityistä huomiota paljon palveluita käyttäviin, heikossa ja erityisen haavoittuvassa asemassa oleviin henkilöihin ja panostaa muun muassa asiakaslähtöisempien ja työhön kuntouttavien sote palveluiden kehittämiseen. 

Pohjois-Savon hyvinvointialueen strategia ja sote palvelustrategia
Laki kuntouttavasta työtoiminnasta 189/2001
Sosiaalihuoltolaki
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Laatukriteereihin perustuvaa tuetun työllistymisen työhönvalmennusta  pilotoidaan Pohjois-Savon hyvinvointialueen keskisellä alueella vuosina 2023–2024 osana Työkykyohjelman laajennoksen projektia. Hyvinvointialueen keskinen alue kattaa paikkakunnat Kuopio, Juankoski, Riistavesi, Vehmersalmi, Tuusniemi ja Kaavi. Työhönvalmennuksen toimintamalli tulee olemaan osa keskisen alueen työikäisten sosiaalipalveluita ja sillä edistetään vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien asiakkaiden työllistymistä avoimille työmarkkinoille. 

Edellinen Työkykyohjelma (2019-2023) oli osa pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmaa. Tämän arviointiraportin mukaan Suomessa on 65 000 työhön haluavaa ja työhön kykenevää osatyökyistä, joilla on taustallaan hyvin monenlaista osaamista, koulutusta ja työhistoriaa. Rekrytointiongelmat ovat kuitenkin lisääntyneet ja erityisryhmien, kuten osatyökykyisten, työllistymisen esteitä ei ole pystytty purkamaan tarpeeksi. Työllistymisen tukea ei ole riittävästi tarjolla ja tuen menetelmät vaihtelevat. TE-toimiston palvelut eivät ole kaikille tukea tarvitseville työnhakijoille riittäviä. Työeläkelaitosten ja KELAn järjestämään ammatilliseen kuntoutukseen taas eivät ole oikeutettuja kaikki, joita kuntoutus hyödyttäisi tai kuntoutus ei ole edistänyt töihin pääsyä. Lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa olisi kehitettävää siinä että ne tukisivat paremmin vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työllistymistä. 

Vuoden 2023 alusta voimaan astunut hyvinvointialueuudistus muutti työllisyyden hoidon kenttää, ja esimerkiksi kuntouttava työtoiminta ja sosiaalinen kuntoutus siirtyivät hyvinvointialueiden järjestämisvastuulle. Lisää muutoksia on tulossa myös TE24-uudistukseen ja työvoimapalveluiden sisällölliseen kehittämiseen liittyen. Kuntouttavan työtoiminnan osalta voi edessä olla vielä lisää muutoksia, sillä Petteri Orpon hallitusohjelman kirjauksessa mainitaan kuntouttavan työtoiminnan järjestämisvastuun siirrosta takaisin kuntien järjestämisvastuulle  "kuitenkin niin, että kunnilla ja hyvinvointialueilla on mahdollisuus sopia kyseisten palveluiden järjestämisestä myös toisin esimerkiksi hyvinvointialueen kautta koko alueen laajuisesti." 

Työllisyyden hoidon kenttä on siis muutoksessa ja monien haasteiden edessä. Hallituksen toimet heikentävät osa-aikaisen työn kannattavuutta, mutta samaan aikaan on valtakunnallisesti tavoitteena nostaa työllisyysastetta ja lisätä entistä enemmän työelämäosallisuutta myös osatyökyisten keskuudessa.

TEM:n työllisyyskatsauksen mukaan Pohjois-Savossa työnhakijoiden määrä oli vuoden 2022 elokuussa 21 945 henkilöä (pilotointikunta Kuopiossa 10 896). Alueen työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta samana aikana oli 8,9% (Kuopio 9,3%). Pitkäaikaistyöttömiä oli 4272 henkilöä (Kuopio 2447) ja vammaisia/pitkäaikaissairaita 1574 (Kuopio 777). Rakennetyöttömien määrä maakunnassa on korkea; Pohjois-Savossa 6658 (Kuopio 3560). Kuntouttavaan työtoimintaan vuoden 2021 osallistuneiden asiakkaiden määrä oli noin 1300 henkilöä (Kuty-kysely Pohjois-Savo, 05/22). Hyvinvointialueella kuntien osarahoittaman työmarkkinatuen maksetut osuudet ovat merkittäviä; Kelasto tilastotietokannan mukaan elokuussa 2022 kuntien osuus näistä maksuista oli 1,74m€ (Kuopio 1,04m€).

Sosiaalihuollon piirissä olevat asiakkaat tarvitsevat usein vahvaa tukea, että työllistyminen avoimille työmarkkinoille olisi mahdollista.  Tuen tarvetta on niin työnhakuvaiheessa kuin työllistymisen jälkeenkin. Työllisyysasteen nostaminen Pohjois-Savon alueella edellyttää että myös osatyökykyisille ja pitkään työttömänä olleille henkilöille löydetään heidän työkykyään vastaavaa työtä. Tällaisten räätälöityjen työtehtävien  luominen työnhakijan osaamista ja vahvuuksia hyödyntämällä  tarvitsee avukseen monialaista ja intensiivistä tukea. Tämänkaltaista tukea voi tarjota esimerkiksi laatuperusteinen työhönvalmennus,  jonka tuki ulottuu myös työnantajaan auttaen muun muassa rekrytoinnissa ja työtehtävien muokkaamisessa. 

Valtionavustusrahoituksen hakua ohjanneessa hankeoppaassa (Suomen kestävän kasvun ohjelma; Hankeopas STM:n toiseen valtionavustushakuun vuosille 2023–2025)kohderyhmäksi oli määritetty

  • kuntouttavassa työtoiminnassa olevat asiakkaat (laki kuntouttavasta työtoiminnasta 189/2001)
  •  vammaiset asiakkaat: sosiaalihuoltolain työllistymistä tukevan toiminnan (sosiaalihuoltolaki 710/1982, 27 d) ja työtoiminnan (sosiaalihuoltolaki 710/1982, 27 e §), kehitysvammalain (519/1977) mukaisen työtoiminnan ja työhönvalmennuksen asiakkaat
  • sosiaalihuollon mielenterveys- ja päihdetyön asiakkaat

Alueellamme pääkohderyhmäksi valittiin kuntouttavassa työtoiminnassa olevat henkilöt ja muut sosiaalihuoltolain määrittämät työikäiset asiakasryhmät. 

Toimintamallille asetetut tavoitteet

Tavoitteena on ottaa asiakaslähtöinen ja laatukriteereihin perustuva työhönvalmennuksen toimintamalli osaksi hyvinvointialueen työikäisten sosiaalipalveluita ja lisätä työllistymiseensä tukea tarvitsevien henkilöiden työllisyysastetta. Kansainvälisten tutkimusten mukaan laatuperusteisen työhönvalmennuksen laatukriteereitä noudattamalla on mahdollista odottaa noin 40 prosenttia palveluun osallistuvista työllistyvän avoimille työmarkkinoille etsimällä heille henkilökohtaisen tavoitteen sekä työ- ja toimintakyvyn mukaisia töitä.

Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin

Tavoiteltujen muutosten saavuttamisen mittaamiseksi pilotoinnissa seurataan mm. työhönvalmennuksessa aloittaneiden asiakkaiden määrää sekä jatkopolkuja kuten työllistyneiden ja koulutukseen siirtyneiden työnhakijoiden sekä palvelussa lopettaneiden määrää.  

Palautekyselyt laaditaan asiakkaille ja ammattilaisille/sidosryhmille, jonka lisäksi käytetään laadullista arviointia ja erilaisia mittareita tavoitteiden saavuttamisen arviointiin; osallisuusindikaattori, 3x10D ja työkykypistemäärä.

THL toteuttaa laatuperusteisesta työhönvalmennuksesta laatuarvioinnin, jossa mitataan millä tasolla laatukriteereitä noudatetaan palvelussa. Lisäksi hanke vastaa THL:n arviointikyselyyn puoli vuosittain ja määräaikaisseurantakyselyyn neljännes vuosittain. 

Toimintamallin keskeiset edellytykset

Toimintamallin juurtumisessa olennaista on mukana olevien organisaatioiden johdon tuki ja sitoutuminen laatuperusteiselle työhönvalmennukselle. Kehittämisen aikana johdon kanssa käyty vuoropuhelu olisi voinut olla tiiviimpää. Olisi myös hyvä määrittää miten työhönvalmennus tukisi organisaation missiota sekä määrittää selkeät tavoitteet työhönvalmennukselle tai avoimille työmarkkinoille työllistymiselle. Siihen, että johdon tuki jäi nyt etäiseksi, vaikutti ainakin se, että jo pilotoinnin varhaisesta vaiheesta lähtien oli tiedossa ettei työhönvalmennus ole juurtumassa osaksi työikäisten sosiaalipalveluita hyvinvointialueen haastavassa taloudellisessa tilanteessa.  Työhönvalmennus ei ole lakisääteinen palvelu ja juurtumisen kannalta olisikin olennaista, että työhönvalmennuksesta säädettäisi laissa, jotta sen järjestäminen sitä tarvitseville asiakkaille olisi jatkossa varmemmin mahdollista.

Toimintamallin käyttöönottoa haastoi myös hyvinvointialueen näkemys työhönvalmennuksesta te- / työllisyyspalveluihin kuuluvana kokonaisuutena, koska sen tavoitteena on työllistyminen avoimille työmarkkinoille. Ratkaisuja vaativia seikkoja ovat myös henkilöstöresurssin riittävyys, työhönvalmennuksen toimintamallin käyttöönotto oman työn oheen ja tähän kouluttaminen sekä koordinoivien vastuuhenkilöiden määrittäminen. Työhönvalmennuksen vaikuttavuuden mittaamiseen pitäisi myös kiinnittää huomiota ja kuinka tätä tietoa asiakkailta kerättäisi. 

Laatukriteereiden mukaisen työhönvalmennuksen toimivuuteen ja käyttöön ottoon liittyen olennaista on monialaisen yhteistyön rakenteiden olemassaolo; laatukriteereiden mukaisesti työikäisten sosiaalipalveluissa työhönvalmentaja tekee ainoastaan työhönvalmennusta ja asiakkaan tarvitessa monialaista tukea muut palveluprosessit ovat käynnissä työhönvalmennuksen aikana ja toimivat työllistymistä tukien. Yhteistyö sidosryhmien kanssa edellyttää tiedottamista työhönvalmennuspalvelusta asiakkaita ohjaaville tahoille, mutta myös muille yhteistyökumppaneille ja työnantajille. 

Lisäksi laatukriteereiden mukainen työhönvalmennus on erityisosaamista vaativa ja hyvin kokonaisvaltainen palvelu; työhönvalmentajat toteuttavat työhönvalmennuksen viittä vaihetta ja hallitsevat laatukriteeristön mukaisen toimintatavan. Tämä edellyttää mahdollisuutta osallistua muun muassa THL:n järjestämiin IPS metodikoulutuksiin ja aikaa työskennellä laatukriteereiden mukaisesti.  Työhönvalmentajien olisi laatukriteereiden mukaisesti suositeltavaa osallistua myös aktiivisesti viikoittain sosiaalipalvelun kokouksiin, joissa käsitellään yksittäisiä asiakkaita ja heidän työllistymistavoitteitaan. Pilotoinnin aikana tämä toteutui niin, että työhönvalmentajat osallistuivat kerran kuukaudessa kuntouttavan työtoiminnan tiimikokoukseen.  

Käytännön asiakastyö työhönvalmennuksessa käynnistyi elo-syyskuun vaihteessa 2023 pääasiassa kuntouttavassa työtoiminnassa olevien ja TYP:istä ohjautuneiden asiakkaiden kanssa. Myöhemmin palveluun ohjautui asiakkaita, joista kaikilla ei ollut sosiaalipalveluiden asiakkuutta. Jälkikäteen arvioituna palvelun rajaaminen koskemaan vain kuntouttavan työtoiminnan tai työikäisten sosiaalipalveluiden asiakkuuksia olisi ollut järkevää; nyt työhönvalmentajat oli integroitu sosiaalipalveluihin ja kuntakokeilu jää resurssien puutteen vuoksi etäiseksi. Tällä saattoi olla vaikutusta asiakasohjauksiin (työhönvalmennukseen ohjautuu muutamia asiakkaita, jotka eivät ole siihen motivoituneita/hyötyisivät muista palveluista) vaikka yhteistyö kuntakokeilun kanssa muuten olikin sujuvaa. Myös ajatus laatuperusteisen työhönvalmennuksen roolista polkuna pois sosiaalipalveluista koski nyt vain osaa asiakkaista ja kävi myös niin, että sosiaalihuollon asiakkuuksia tulikin lisää. 

Ennen asiakastyön aloittamista pilotoinnissa luotiin toimintamalli asiakastietojärjestelmään kirjaamista ja päätöksen tekoa varten; kyseessä oli pilotoinnin ajan tarjottava sosiaalipalvelu, jonka myöntämisperusteissa sovellettiin vanhan sosiaalihuoltolain 27 d § pykälää. Työntekijöinä työhönvalmentajat eivät voineet tehdä viranhaltijapäätöstä, joten päätöksen viimeistelystä sovittiin työyhteisössä erikseen. Työhönvalmentajat eivät myöskään nähneet muiden sosiaalihuollon ammattihenkilöiden kirjauksia. Asiakastyön aloitusvaiheessa tietosuojaan ja arkistointiin liittyvät asiat vaativat oman prosessinsa ja oli ratkaistava muun muassa kuinka työhönvalmennuksen menetelmään liittyviä paperilomakkeita säilytetään paperiarkistojen puuttuessa ja tuhotaan hankkeen päättyessä. 

Pilotoinnin asiakastavoitteena on noin 40 asiakasta; työhönvalmennuksessa työskentelee yksi työhönvalmentaja ja kehittäjä-työhönvalmentaja, jonka työajasta 70% on käytössä työhönvalmennukseen. Näin ollen 40 asiakkaan tavoite oli ylimitoitettu.  Työhönvalmennuksen mallin mukaisen tiiminvetäjän tehtävän nämä kaksi työntekijää jakoivat keskenään. 

Onnistuakseen työllistymistavoitteessaan työhönvalmennus edellyttää myös yritysten, työnantajien sekä työnantaja- ja yrittäjäjärjestöjen kanssa tehtävää tiivistä yhteistyötä osatyökykyisten tai pitkään työttömänä olleiden henkilöiden työllistämiseksi. Tämä vaatii pitkäjänteistä työtä ja aikaa, jota ei voi täysin saavuttaa lyhyehköllä pilotointikaudella.  Lisäksi työnantajat tarvitsevat tukea osatyökykyisten henkilöiden rekrytointiin, työtehtävien räätälöintiin ja töiden järjestelyihin. Tämä edellyttää laajaa yhteistyötä eri työllisyystoimijoiden kesken, mutta myös yksinkertaisempia rakenteita, että työllistäminen olisi työnantajalle aidosti sujuvaa. 

Toimintamallin ydinsisältö

Laatukriteereihin perustuvalla tuetun työllistymisen työhönvalmennuksella edistetään kuntouttavassa työtoiminnassa olevien asiakkaiden avoimille työmarkkinoille työllistymistä ja työssä pysymistä. Työikäisten sosiaalipalveluiden lisäksi asiakkaita työhönvalmennukseen ohjautuu työllisyyden kuntakokeilusta. Työhönvalmennus on tarkoitettu asiakkaille, joille muut työllistymistä tukevat toimet esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon, TE-toimiston, kuntakokeilun ja Kelan ammatillisen kuntoutuksen kautta ovat riittämättömiä.  

Laatukriteereihin perustuva tuetun työllistymisen työhönvalmennus pohjautuu IPS Sijoita ja valmenna  - työhönvalmennuksen malliin, jota ohjaavat tuetun työllistymisen vaiheet, periaatteet ja arvot sekä 25 laatukriteeriä. Työhönvalmennuksen lähtökohtana on työnhakijan oma kiinnostus ja motivaatio päästä töihin. Yhdessä työhönvalmentajan kanssa asiakas etsii osaamistaan, voimavarojaan ja mielenkiinnon kohteitaan vastaavia töitä avoimilta työmarkkinoilta. Palvelu toteutetaan asiakkaan muun verkoston kanssa yhteistyönä, joista keskeisimpiä ovat sosiaali- ja terveydenhuolto, työllisyyden kuntakokeilu, 3. sektorin toimijat ja Kela. Työhönvalmentaja on prosessissa mukana asiakkaan yksilöllisen tarpeen mukaisesti ja tarjoaa tukea myös työnantajalle sekä työyhteisölle.  

Laatukriteereistä poiketen työhönvalmennusta toteutetaan työikäisten sosiaalipalveluihin integroituna ilman varsinaista tiiminvetäjää yhden kehittäjä työhönvalmentajan ja yhden työhönvalmentajan työpanoksella. Ennen työhönvalmennuksen aloittamista asiakkaalle tehdään päätös Sosiaalihuoltolain 27 d §:n mukaan Vammaisten henkilöiden työllistymistä tukevasta toiminnasta. Työhönvalmennus on periaatteessa aikarajaton, mutta käytännössä asiakastyö työikäisten sosiaalipalveluissa on päättynyt syyskuussa 2024. 

THL verkkosivu: IPS- työhönvalmennus

Toimintamallin aikaansaama muutos

THL toteutti laatuarvioinnin kevään 2024 aikana saadakseen arvion laatuperusteisen työhönvalmennuksen toimeenpanon laadusta Pohjois-Savon hyvinvointialueen keskisen alueen työikäisten sosiaalipalveluissa. Arvioinnin tuloksena työhönvalmennus osoitti noudattavansa IPS-toimintamallin laatukriteeristöä lähellä hyvää tasoa (97/125). Työhönvalmennuksen selkeitä vahvuuksia olivat työhönvalmentajien työote ja keskittyminen selvästi vain työhönvalmennukseen sekä asiakaslähtöisyyden toteutuminen työhönvalmennustyössä. Arvioinnin mukaan työhönvalmennus on kokonaisvaltaista palvelua, jossa asiakas saa hänelle räätälöityä tukea ja rinnalla kulkijan. 

Laatuperusteisen työhönvalmennuksen aloitti yhteensä 37 asiakasta, joista 21 ohjautui työikäisten sosiaalipalveluista ja loput 16 työllisyyden kuntakokeilusta. Työhönvalmennuksen kesto oli lyhimmillään viikon pituinen ja pisimmillään noin 10 kuukautta. Keskiarvo työhönvalmennuksen kestossa oli 5 ½ kuukautta.  Työhönvalmennuksen aikana palkkatyösuhteen aloitti 8 henkilöä (9 työsopimusta, joista 4 palkkatuella). Tutkintoon johtavaan koulutukseen siirtyi 2 henkilöä.  Muita positiivisia siirtymiä olivat TE-toimiston työkokeilu ja Kelan ammatillinen kuntoutus. TE - toimiston työkokeilun aloitti 9 henkilöä, jonka jatkosuunnitelmana olivat työllistyminen joko palkkatuella (5) tai ilman palkkatukea (1) ja koulutushaut (2). Kelan ammatillisen kuntoutuksen aloitti 4 henkilöä. Työhönvalmennuksen keskeytti yhteensä 8 henkilöä, joista puolella oli syynä riittämätön terveydentila.  

Laatuperusteisen työhönvalmennuksen 37 asiakkaasta 20 täytti itsearviointimittarit; Työkykyjana, 3x10D ja Osallisuusindikaattori. Itsearviointimittarit täytätettiin palvelun alussa ja palvelun päättyessä heiltä, joiden asiakkuus oli kestänyt 3kk tai enemmän. 

Työkykyjanaa apuna käyttäen asiakkaat arvioivat asteikolla 1–10 nykyistä työkykyään suhteessa viimeisimmän työnsä tai ammattinsa vaatimuksiin. Jos henkilöllä ei ollut ammattia hän arvioi tilannettaan suhteessa siihen, mitä haluaisi työkseen tehdä. Vastausten keskiarvo palvelun alussa oli 6,6 ja palvelun päättyessä 6,45. Vastaajajoukon ollessa vähäinen varsinaisia päätelmiä ei vastauksista voida tehdä; vain arvailla saattaa olisiko todellinen työkyky realisoitunut työhönvalmennuksen edetessä ja selittäisi hieman alhaisempaa työkyvyn kokemusta palvelun päättyessä.  

3x10D elämäntilannemittaria apuna käyttäen asiakas arvioi tyytyväisyyttään elämän eri osa-alueilla asteikolla 0–10. Vastausten keskiarvon perusteella eniten tyytyväisyys lisääntyi työhönvalmennuksen aikana itsetuntoon (0,65%), asumisoloihin (0,6%), perheeseen ja läheisiin (0,55%) sekä elämään kokonaisuutena (0,45%). Tyytymättömyys lisääntyi palvelun aikana ainoastaan taloudelliseen tilanteeseen. Tämä voi osin johtua siitä, että samaan aikaan työhönvalmennuspilotin kanssa hallitus teki muutoksia sosiaalietuuksiin esimerkiksi poistamalla työmarkkinatuen suojaosan ja korottamalla asumistuen omavastuuosuutta. Nämä muutokset puhututtivat useita työhönvalmennuksessa olevia ja he kävivät muutoksista keskustelua työhönvalmentajan kanssa.  

Osallisuusindikaattorilla kartoitettiin vastaajien osallisuuden kokemusta kymmenen väittämän avulla. Vastausten keskiarvon perusteella työhönvalmennuksen aikana eniten oli vahvistunut (0,71%) väittämä “Tunnen, että päivittäiset tekemiseni ovat merkityksellisiä” ja toiseksi eniten (0,65%) väittämä “Kuulun itselleni tärkeään ryhmään tai yhteisöön”. Väittämien “Saan myönteistä palautetta tekemistäni asioista” ja “Saan apua itse silloin kun sitä tarvitsen” kohdalla oli kasvua yhtä paljon (0,40%).   

Työhönvalmennuksen 37 asiakkaasta 22 täytti asiakaspalautteen. Suurin osa vastaajista (15) olisi suositellut palvelua vastaavassa tilanteessa olevalle henkilölle.  Vastaajista 18 antoi sanallista palautetta kokemuksestaan työhönvalmennuksessa; vastauksissa toistuivat asiakaslähtöisyys, työhönvalmentajien osaaminen ja kokonaisvaltainen työote sekä työhönvalmennuksen tarpeen jatkuminen. 

Erittäin hyvä työntekijä. Kuunteli minua ja neuvoi sekä auttoi kun olin jumissa. Pääsin hänen avulla unelmieni ammattiin työharjoitteluun. Harmittaa että asiakkuus loppuu, tuntuu ettei olisi valmis luopumaan hyvästä tuesta.

Ihmislähtöinen toimintamalli, asiakkaan kaikki asiat huomioitiin, tuli tunne että aidosti halutaan auttaa vaikka minun kohdalla haasteita riitti.

Kasvotusten ohjaajan tapaaminen oli hyvä. Hankeaika oli liian lyhyt. Hyvä oli, että ohjaaja oli tukemassa myös paikan päällä.

Vastaajista 73-77% oli täysin samaa mieltä seuraavien väittämien suhteen;  Sain apua, kun sitä tarvitsin, minulle jäi tunne, että minusta välitettiin kokonaisvaltaisesti ja saamani tieto palvelusta oli ymmärrettävää. Yli 80% oli täysin samaa mieltä seuraavista väittämistä; Asiaani koskevat päätökset tehtiin yhteistyössä kanssani ja koin oloni turvalliseksi. 60% vastaajista oli  täysin samaa mieltä väittämästä joka koski kokemusta palvelun hyödyllisyydestä. Vastausten perusteella tieto omien palvelujen jatkumisesta oli täysin selvää 45% ja osittain samaa mieltä tämän väittämän kanssa oli 31% vastaajista.

Sidosryhmäkysely työhönvalmennuksen yhteistyön ja vaikuttavuuden arvioimiseksi lähetettiin työikäisten sosiaalipalveluihin ja työllisyyden kuntakokeiluun. Vastauksia kertyi määräaikaan mennessä 21 kpl, joista 11 kpl sosiaalipalveluista ja 10 työllisyyspalveluista. Vastanneista 15 henkilöä oli tehnyt yhteistyötä LATU työhönvalmennuksen kanssa. Vastaajista suurin osa 80% oli täysin samaa mieltä ja loput  20% jokseenkin samaa mieltä yhteistyön sujuvuudesta; työhönvalmentajat olivat helposti tavoitettavissa ja tieto asiakkaan tilanteesta kulki työhönvalmentajien ja kuntakokeilun välillä.

Yhteistyö oli erittäin sujuvaa, valmentajat olivat hyvin saatavilla ja tulokset erinomaisia. Asiakkaiden tilanteet etenivät hyvin ja he saivat valmennuksesta paljon eväitä ja sparrausta työnhakuun.

Yhteisaikoja löytyi sujuvasti ja joustavasti. Väliaikatietoja asiakkaiden etenemisestä kaipasin lisää.

Vastaajista 40% oli täysin samaa mieltä ja 33% jokseenkin samaa mieltä siitä, että työhönvalmennus lisäsi osallistujan työllistymistä, työllistymisen edellytyksiä, työ- ja toimintakykyä sekä yhteiskunnallista osallisuutta.  

Asiakas on saanut töitä ja päässyt pois sosiaalietuuksilta. Hänellä on säännöllistä kodin ulkopuolista toimintaa ja hänen itsetuntonsa on noussut pitkän työttömyys- ja kuntouttavien työtoimintajaksojen jälkeen.

Asiakaslähtöinen ja ennakkoluuloton työllistymisen eteenpäin vieminen ja auttanut asiakkaita siirtymään avoimille työmarkkinoille. Esille on myös noussut työllistymisen haasteita, joihin on pystytty sitten hakemaan ratkaisuja.

Asiakkaan näkökulmasta työhönvalmennuksen vaikuttavuutta arvioitiin asteikolla 1-5 (1 = ei lainkaan vaikuttavaa, 5 = erittäin vaikuttavaa). Vastausten keskiarvo oli 4,07. 

Kumpikaan minun asiakkaistani ei olisi löytänyt työkokeilupaikkaa itse ja he ovat tarvinneet rinnalla kulkijaa, joka oikeasti lähtee mukaan työnantajien luo ja puhuu työnhakijoiden "puolesta".

Monisairaille pitkäaikaistyöttömille sopivan työn/työkokeilun/palkkatuen löytäminen on todella haastavaa, mutta se että asiakas edes lähtee säännöllisesti keskustelemaan asioista ja miettimään ja katsomaan LATU valmentajan kanssa paikkoja on edistystä. Toisaalta antaa myös valmentajille lisätietoa mikäli asiakkaalle ei mikään työ "kelpaa"

THL toteutti laadunarvioinnin IPS työhönvalmennusmallin käyttöön otosta Pohjois…
THL:n laatima laatuarviontiraportti Pohjois-Savon keskisen alueen työikäisten sosiaalipalveluissa (200.66 KB)

Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa

Laatuperusteinen tuetun työllistymisen työhönvalmennus sopii jokaiselle, joka haluaa työelämään ja tarvitsee yksilöllistä tukea löytääkseen sopivan työn ja tarvittaessa tukea myös työsuhteen aikana. 

Toimintamallin soveltaminen laatukriteereiden mukaisesti, että voidaan puhua IPS - työhönvalmennuksesta eikä ainoastaan tuetusta työhönvalmennuksesta, vaatii käytännössä kolmen työntekijän kokoaikaisen työpanoksen sekä aikaa luoda suhteita alueen työnantajiin ja tehdä verkostotyötä jo nyt yritysyhteistyötä tekevien tahojen kanssa. Toimintamallin käyttöönotto edellyttää lisäksi metodikoulutuksiin osallistumisen mahdollisuuksia ja jatkuvan asiantuntevan koordinoinnin. 

Laatuperusteinen työhönvalmennus ei ole lakisääteinen palvelu eikä hyvinvointialueilla ole taloudellista kannustinta kehittää tai tarjota työttömille tai osatyökykyisille muuta kuin lakisääteiset palvelut. Olisi lisäksi määriteltävä selkeämmin mihin lakiin työhönvalmennus perustuu ja mikä palvelu on kyseessä. Myös asiakasohjaukseen ja tai palvelutarpeen arviointiin olisi syytä kiinnittää huomiota tilanteessa, jossa asiakkaalle luodaan sosiaalihuollon asiakkuus vain työhönvalmennusta varten. 

Sosiaalihuollossa on palveluita, jotka voidaan nähdä työllistymistä edistävinä palveluina kuten kuntouttava työtoiminta. Näistä palveluista ei nykyisellään kuitenkaan edetä avoimille työmarkkinoille vaikka palvelut ovatkin kuntouttaneet ja parantaneet työelämävalmiuksia. Kohderyhmä hyötyisikin asiakaslähtöisestä työhönvalmennuksen mallista, jossa kantavana ajatuksena on että työ itsessään kuntouttaa ja että jokainen ihminen on kykenevä työhön - kunhan työ on tekijälle sopivaa ja hänellä on työhön tarvittava tuki myös työsuhteen aikana. 

Laatuperusteisen työhönvalmennuksen teoreettisena viitekehyksenä voidaan pitää toipumisorientaatiota, jonka toiminnan perusta on tukea henkilön toipumista riippumatta siitä, mikä hänen lähtökohtansa työkyvyn suhteen on. Käytännössä ammattilainen edistää asiakkaan kuntoutumista auttamalla häntä löytämään voimavaroja tekemään omia suunnitelmia ja vahvistaa pystyvyyden tunnetta, joiden avulla hän pystyy elämään merkityksellistä ja antoisaa elämää sekä toteuttamaan päämääriään ja haaveitaan. Työelämäorientaation muistaminen myös sosiaalipalveluissa  ja työelämän puheeksi ottaminen säännöllisesti on tärkeää, kun tuetaan asiakkaan toiveikkuutta, autetaan häntä näkemään omia vahvuuksiaan ja ohjataan kyvykkyyden ja toimijuuden ilmaisuihin. Tämä on mahdollista toteuttaa nykyisilläkin resursseilla; kyse voi olla myös toisin tekemisestä. Tätä ajatusta vahvistamaan työikäisten sosiaalipalvelujen käyttöön laadittiin Työelämä puheeksi -kortti, joka toimii työelämän puheeksi oton välineenä ja auttaa kartoittamaan työhön liittyviä asioita perustyön lomassa. 

 

Työ puheeksi -kortti
Työ puheeksi -kortti
Työ puheeksi -kortti kääntöpuoli

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Pohjois-Savon hyvinvointialue
Kehittäjäorganisaatiot
Pohjois-Savon hyvinvointialue
Toimintaympäristö
Pohjois-Savon hyvinvointialue, työikäisten sosiaalipalvelut/keskinen palvelualue (Kuopio, Tuusniemi, Kaavi)
Rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)