Laatuperusteinen tuetun työllistymisen työhönvalmennus, Pohjois-Savon HVA (RRP, P3)

Toimintamallin juurtumisessa olennaista on mukana olevien organisaatioiden johdon tuki ja sitoutuminen laatuperusteiselle työhönvalmennukselle. Kehittämisen aikana johdon kanssa käyty vuoropuhelu olisi voinut olla tiiviimpää. Olisi myös hyvä määrittää miten työhönvalmennus tukisi organisaation missiota tai määrittää selkeät tavoitteet työhönvalmennukselle tai avoimille työmarkkinoille työllistymiselle. Siihen, että johdon tuki jäi nyt etäiseksi, vaikutti ainakin se, että jo pilotoinnin varhaisesta vaiheesta lähtien oli tiedossa ettei työhönvalmennus ole juurtumassa osaksi työikäisten sosiaalipalveluita hyvinvointialueen haastavassa taloudellisessa tilanteessa.  Työhönvalmennus ei ole lakisääteinen palvelu ja juurtumisen kannalta olisikin olennaista, että työhönvalmennuksesta säädettäisi laissa, jotta sen järjestäminen sitä tarvitseville asiakkaille olisi jatkossa varmemmin mahdollista.

Toimintamallin käyttöönottoa haastaa hyvinvointialueen näkemys työhönvalmennuksesta te- / työllisyyspalveluihin kuuluvana kokonaisuutena, koska sen tavoitteena on työllistyminen avoimille työmarkkinoille. Ratkaisuja vaativia seikkoja ovat myös henkilöstöresurssin riittävyys, työhönvalmennuksen toimintamallin käyttöönotto oman työn oheen ja tähän kouluttaminen sekä koordinoivien vastuuhenkilöiden määrittäminen. Työhönvalmennuksen vaikuttavuuden mittaamiseen pitäisi myös kiinnittää huomiota ja kuinka tätä tietoa asiakkailta kerättäisi. 

Laatukriteereiden mukaisen työhönvalmennuksen toimivuuteen ja käyttöön ottoon liittyen olennaista on monialaisen yhteistyön rakenteiden olemassaolo; laatukriteereiden mukaisesti työikäisten sosiaalipalveluissa työhönvalmentaja tekee ainoastaan työhönvalmennusta ja asiakkaan tarvitessa monialaista tukea muut palveluprosessit ovat käynnissä työhönvalmennuksen aikana ja toimivat työllistymistä tukien. Yhteistyö sidosryhmien kanssa edellyttää tiedottamista työhönvalmennuspalvelusta asiakkaita ohjaaville tahoille, mutta myös muille yhteistyökumppaneille ja työnantajille. 

Lisäksi laatukriteereiden mukainen työhönvalmennus on erityisosaamista vaativa ja hyvin kokonaisvaltainen palvelu; työhönvalmentajat toteuttavat työhönvalmennuksen viittä vaihetta ja hallitsevat laatukriteeristön mukaisen toimintatavan. Tämä edellyttää mahdollisuutta osallistua muun muassa THL:n järjestämiin IPS metodikoulutuksiin ja aikaa työskennellä laatukriteereiden mukaisesti.  Työhönvalmentajien olisi laatukriteereiden mukaisesti suositeltavaa osallistua myös aktiivisesti viikoittain sosiaalipalvelun kokouksiin, joissa käsitellään yksittäisiä asiakkaita ja heidän työllistymistavoitteitaan. Tämä toteutui niin, että työhönvalmentajat osallistuivat kerran kuukaudessa kuntouttavan työtoiminnan tiimikokoukseen.  

Käytännön asiakastyö työhönvalmennuksessa käynnistyi elo-syyskuun vaihteessa 2023 pääasiassa kuntouttavassa työtoiminnassa olevien ja TYP:istä ohjautuneiden asiakkaiden kanssa. Myöhemmin palveluun ohjautuu asiakkaita, joista kaikilla ei ollut sosiaalipalveluiden asiakkuutta. Jälkikäteen arvioituna palvelun rajaaminen koskemaan vain kuntouttavan työtoiminnan tai työikäisten sosiaalipalveluiden asiakkuuksia olisi järkevää; nyt työhönvalmentajat on integroitu sosiaalipalveluihin ja kuntakokeilu jää resurssien puutteen vuoksi etäiseksi. Tällä saattaa olla vaikutusta asiakasohjauksiin (työhönvalmennukseen ohjautuu muutamia asiakkaita, jotka eivät ole siihen motivoituneita/hyötyisivät muista palveluista) vaikka yhteistyö kuntakokeilun kanssa muuten onkin sujuvaa. Myös ajatus laatuperusteisen työhönvalmennuksen roolista polkuna pois sosiaalipalveluista koskee nyt vain osaa asiakkaista ja käy myös niin, että sosiaalihuollon asiakkuuksia tuleekin lisää. 

Ennen asiakastyön aloittamista pilotoinnissa luotiin toimintamalli asiakastietojärjestelmään kirjaamista ja päätöksen tekoa varten; kyseessä oli pilotoinnin ajan tarjottava sosiaalipalvelu, jonka myöntämisperusteissa sovellettiin vanhan sosiaalihuoltolain 27 d § pykälää. Työntekijöinä työhönvalmentajat eivät voineet tehdä viranhaltijapäätöstä, joten päätöksen viimeistelystä sovittiin työyhteisössä erikseen. Työhönvalmentajat eivät myöskään nähneet muiden sosiaalihuollon ammattihenkilöiden kirjauksia. Asiakastyön aloitusvaiheessa tietosuojaan ja arkistointiin liittyvät asiat vaativat oman prosessinsa ja oli ratkaistava muun muassa kuinka työhönvalmennuksen menetelmään liittyviä paperilomakkeita säilytetään paperiarkistojen puuttuessa ja tuhotaan hankkeen päättyessä. 

Pilotoinnin asiakastavoitteena on noin 40 asiakasta; työhönvalmennuksessa työskentelee yksi työhönvalmentaja ja kehittäjä-työhönvalmentaja, jonka työajasta 70% on käytössä työhönvalmennukseen. Näin ollen 40 asiakkaan tavoite oli ylimitoitettu.  Työhönvalmennuksen mallin mukaisen tiiminvetäjän tehtävän nämä kaksi työntekijää jakoivat keskenään. 

Onnistuakseen työllistymistavoitteessaan työhönvalmennus edellyttää myös yritysten, työnantajien sekä työnantaja- ja yrittäjäjärjestöjen kanssa tehtävää tiivistä yhteistyötä osatyökykyisten tai pitkään työttömänä olleiden henkilöiden työllistämiseksi. Tämä vaatii pitkäjänteistä työtä ja aikaa, jota ei voi täysin saavuttaa lyhyehköllä pilotointikaudella.  Lisäksi työnantajat tarvitsevat tukea osatyökykyisten henkilöiden rekrytointiin, työtehtävien räätälöintiin ja töiden järjestelyihin. Tämä edellyttää laajaa yhteistyötä eri työllisyystoimijoiden kesken, mutta myös yksinkertaisempia rakenteita, että työllistäminen olisi työnantajalle aidosti sujuvaa.