Laatuperusteinen tuetun työllistymisen työhönvalmennus, Pohjois-Savon HVA (RRP, P3)
Laatuperusteisella tuetun työllistymisen työhönvalmennuksella edistetään sosiaalihuoltolain määrittämien työikäisten asiakasryhmien työllistymistä avoimille työmarkkinoille.
Toimintamallin nimi
Laatuperusteisella tuetun työllistymisen työhönvalmennuksella edistetään sosiaalihuoltolain määrittämien työikäisten asiakasryhmien työllistymistä avoimille työmarkkinoille.
Laatukriteereihin perustuvalla tuetun työllistymisen työhönvalmennuksella edistetään kuntouttavassa työtoiminnassa olevien asiakkaiden avoimille työmarkkinoille työllistymistä ja työssä pysymistä. Työikäisten sosiaalipalveluiden lisäksi asiakkaita työhönvalmennukseen ohjautuu työllisyyden kuntakokeilusta. Työhönvalmennus on tarkoitettu asiakkaille, joille muut työllistymistä tukevat toimet esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon, TE-toimiston, kuntakokeilun ja Kelan ammatillisen kuntoutuksen kautta ovat riittämättömiä.
Laatukriteereihin perustuva tuetun työllistymisen työhönvalmennus pohjautuu IPS Sijoita ja valmenna - työhönvalmennuksen malliin, jota ohjaavat tuetun työllistymisen vaiheet, periaatteet ja arvot sekä 25 laatukriteeriä. Työhönvalmennuksen lähtökohtana on työnhakijan oma kiinnostus ja motivaatio päästä töihin. Yhdessä työhönvalmentajan kanssa asiakas etsii osaamistaan, voimavarojaan ja mielenkiinnon kohteitaan vastaavia töitä avoimilta työmarkkinoilta. Palvelu toteutetaan asiakkaan muun verkoston kanssa yhteistyönä, joista keskeisimpiä ovat sosiaali- ja terveydenhuolto, työllisyyden kuntakokeilu, 3. sektorin toimijat ja Kela. Työhönvalmentaja on prosessissa mukana asiakkaan yksilöllisen tarpeen mukaisesti ja tarjoaa tukea myös työnantajalle sekä työyhteisölle.
Laatukriteereistä poiketen työhönvalmennusta toteutetaan työikäisten sosiaalipalveluihin integroituna ilman varsinaista tiiminvetäjää yhden kehittäjä työhönvalmentajan ja yhden työhönvalmentajan työpanoksella. Ennen työhönvalmennuksen aloittamista asiakkaalle tehdään päätös Sosiaalihuoltolain 27 d §:n mukaan Vammaisten henkilöiden työllistymistä tukevasta toiminnasta. Työhönvalmennus on periaatteessa aikarajaton, mutta käytännössä asiakastyö työikäisten sosiaalipalveluissa on päättynyt syyskuussa 2024.
Laatukriteereihin perustuvaa tuetun työllistymisen työhönvalmennusta pilotoidaan Pohjois-Savon hyvinvointialueen keskisellä alueella vuosina 2023–2024 osana Työkykyohjelman laajennoksen projektia. Hyvinvointialueen keskinen alue kattaa paikkakunnat Kuopio, Juankoski, Riistavesi, Vehmersalmi, Tuusniemi ja Kaavi. Työhönvalmennuksen toimintamalli tulee olemaan osa keskisen alueen työikäisten sosiaalipalveluita ja sillä edistetään vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien asiakkaiden työllistymistä avoimille työmarkkinoille.
Edellinen Työkykyohjelma (2019-2023) oli osa pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmaa. Tämän arviointiraportin mukaan Suomessa on 65 000 työhön haluavaa ja työhön kykenevää osatyökyistä, joilla on taustallaan hyvin monenlaista osaamista, koulutusta ja työhistoriaa. Rekrytointiongelmat ovat kuitenkin lisääntyneet ja erityisryhmien, kuten osatyökykyisten, työllistymisen esteitä ei ole pystytty purkamaan tarpeeksi. Työllistymisen tukea ei ole riittävästi tarjolla ja tuen menetelmät vaihtelevat. TE-toimiston palvelut eivät ole kaikille tukea tarvitseville työnhakijoille riittäviä. Työeläkelaitosten ja KELAn järjestämään ammatilliseen kuntoutukseen taas eivät ole oikeutettuja kaikki, joita kuntoutus hyödyttäisi tai kuntoutus ei ole edistänyt töihin pääsyä. Lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa olisi kehitettävää siinä että ne tukisivat paremmin vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työllistymistä.
Vuoden 2023 alusta voimaan astunut hyvinvointialueuudistus muutti työllisyyden hoidon kenttää, ja esimerkiksi kuntouttava työtoiminta ja sosiaalinen kuntoutus siirtyivät hyvinvointialueiden järjestämisvastuulle. Lisää muutoksia on tulossa myös TE24-uudistukseen ja työvoimapalveluiden sisällölliseen kehittämiseen liittyen. Kuntouttavan työtoiminnan osalta voi edessä olla vielä lisää muutoksia, sillä Petteri Orpon hallitusohjelman kirjauksessa mainitaan kuntouttavan työtoiminnan järjestämisvastuun siirrosta takaisin kuntien järjestämisvastuulle "kuitenkin niin, että kunnilla ja hyvinvointialueilla on mahdollisuus sopia kyseisten palveluiden järjestämisestä myös toisin esimerkiksi hyvinvointialueen kautta koko alueen laajuisesti."
Työllisyyden hoidon kenttä on siis muutoksessa ja monien haasteiden edessä. Hallituksen toimet heikentävät osa-aikaisen työn kannattavuutta, mutta samaan aikaan on valtakunnallisesti tavoitteena nostaa työllisyysastetta ja lisätä entistä enemmän työelämäosallisuutta myös osatyökyisten keskuudessa.
Valtionavustusrahoituksen hakua ohjanneessa hankeoppaassa (Suomen kestävän kasvun ohjelma; Hankeopas STM:n toiseen valtionavustushakuun vuosille 2023–2025)kohderyhmäksi oli määritetty
- kuntouttavassa työtoiminnassa olevat asiakkaat (laki kuntouttavasta työtoiminnasta 189/2001)
- vammaiset asiakkaat: sosiaalihuoltolain työllistymistä tukevan toiminnan (sosiaalihuoltolaki 710/1982, 27 d) ja työtoiminnan (sosiaalihuoltolaki 710/1982, 27 e §), kehitysvammalain (519/1977) mukaisen työtoiminnan ja työhönvalmennuksen asiakkaat
- sosiaalihuollon mielenterveys- ja päihdetyön asiakkaat
Alueellamme pääkohderyhmäksi valittiin kuntouttavassa työtoiminnassa olevat henkilöt ja muut sosiaalihuoltolain määrittämät työikäiset asiakasryhmät.
Toimintamallin juurtumisessa olennaista on mukana olevien organisaatioiden johdon tuki ja sitoutuminen laatuperusteiselle työhönvalmennukselle. Kehittämisen aikana johdon kanssa käyty vuoropuhelu olisi voinut olla tiiviimpää. Olisi myös hyvä määrittää miten työhönvalmennus tukisi organisaation missiota sekä määrittää selkeät tavoitteet työhönvalmennukselle tai avoimille työmarkkinoille työllistymiselle. Siihen, että johdon tuki jäi nyt etäiseksi, vaikutti ainakin se, että jo pilotoinnin varhaisesta vaiheesta lähtien oli tiedossa ettei työhönvalmennus ole juurtumassa osaksi työikäisten sosiaalipalveluita hyvinvointialueen haastavassa taloudellisessa tilanteessa. Työhönvalmennus ei ole lakisääteinen palvelu ja juurtumisen kannalta olisikin olennaista, että työhönvalmennuksesta säädettäisi laissa, jotta sen järjestäminen sitä tarvitseville asiakkaille olisi jatkossa varmemmin mahdollista.
Toimintamallin käyttöönottoa haastoi myös hyvinvointialueen näkemys työhönvalmennuksesta te- / työllisyyspalveluihin kuuluvana kokonaisuutena, koska sen tavoitteena on työllistyminen avoimille työmarkkinoille. Ratkaisuja vaativia seikkoja ovat myös henkilöstöresurssin riittävyys, työhönvalmennuksen toimintamallin käyttöönotto oman työn oheen ja tähän kouluttaminen sekä koordinoivien vastuuhenkilöiden määrittäminen. Työhönvalmennuksen vaikuttavuuden mittaamiseen pitäisi myös kiinnittää huomiota ja kuinka tätä tietoa asiakkailta kerättäisi.
Laatukriteereiden mukaisen työhönvalmennuksen toimivuuteen ja käyttöön ottoon liittyen olennaista on monialaisen yhteistyön rakenteiden olemassaolo; laatukriteereiden mukaisesti työikäisten sosiaalipalveluissa työhönvalmentaja tekee ainoastaan työhönvalmennusta ja asiakkaan tarvitessa monialaista tukea muut palveluprosessit ovat käynnissä työhönvalmennuksen aikana ja toimivat työllistymistä tukien. Yhteistyö sidosryhmien kanssa edellyttää tiedottamista työhönvalmennuspalvelusta asiakkaita ohjaaville tahoille, mutta myös muille yhteistyökumppaneille ja työnantajille.
Lisäksi laatukriteereiden mukainen työhönvalmennus on erityisosaamista vaativa ja hyvin kokonaisvaltainen palvelu; työhönvalmentajat toteuttavat työhönvalmennuksen viittä vaihetta ja hallitsevat laatukriteeristön mukaisen toimintatavan. Tämä edellyttää mahdollisuutta osallistua muun muassa THL:n järjestämiin IPS metodikoulutuksiin ja aikaa työskennellä laatukriteereiden mukaisesti. Työhönvalmentajien olisi laatukriteereiden mukaisesti suositeltavaa osallistua myös aktiivisesti viikoittain sosiaalipalvelun kokouksiin, joissa käsitellään yksittäisiä asiakkaita ja heidän työllistymistavoitteitaan. Pilotoinnin aikana tämä toteutui niin, että työhönvalmentajat osallistuivat kerran kuukaudessa kuntouttavan työtoiminnan tiimikokoukseen.
Käytännön asiakastyö työhönvalmennuksessa käynnistyi elo-syyskuun vaihteessa 2023 pääasiassa kuntouttavassa työtoiminnassa olevien ja TYP:istä ohjautuneiden asiakkaiden kanssa. Myöhemmin palveluun ohjautui asiakkaita, joista kaikilla ei ollut sosiaalipalveluiden asiakkuutta. Jälkikäteen arvioituna palvelun rajaaminen koskemaan vain kuntouttavan työtoiminnan tai työikäisten sosiaalipalveluiden asiakkuuksia olisi ollut järkevää; nyt työhönvalmentajat oli integroitu sosiaalipalveluihin ja kuntakokeilu jää resurssien puutteen vuoksi etäiseksi. Tällä saattoi olla vaikutusta asiakasohjauksiin (työhönvalmennukseen ohjautuu muutamia asiakkaita, jotka eivät ole siihen motivoituneita/hyötyisivät muista palveluista) vaikka yhteistyö kuntakokeilun kanssa muuten olikin sujuvaa. Myös ajatus laatuperusteisen työhönvalmennuksen roolista polkuna pois sosiaalipalveluista koski nyt vain osaa asiakkaista ja kävi myös niin, että sosiaalihuollon asiakkuuksia tulikin lisää.
Ennen asiakastyön aloittamista pilotoinnissa luotiin toimintamalli asiakastietojärjestelmään kirjaamista ja päätöksen tekoa varten; kyseessä oli pilotoinnin ajan tarjottava sosiaalipalvelu, jonka myöntämisperusteissa sovellettiin vanhan sosiaalihuoltolain 27 d § pykälää. Työntekijöinä työhönvalmentajat eivät voineet tehdä viranhaltijapäätöstä, joten päätöksen viimeistelystä sovittiin työyhteisössä erikseen. Työhönvalmentajat eivät myöskään nähneet muiden sosiaalihuollon ammattihenkilöiden kirjauksia. Asiakastyön aloitusvaiheessa tietosuojaan ja arkistointiin liittyvät asiat vaativat oman prosessinsa ja oli ratkaistava muun muassa kuinka työhönvalmennuksen menetelmään liittyviä paperilomakkeita säilytetään paperiarkistojen puuttuessa ja tuhotaan hankkeen päättyessä.
Pilotoinnin asiakastavoitteena on noin 40 asiakasta; työhönvalmennuksessa työskentelee yksi työhönvalmentaja ja kehittäjä-työhönvalmentaja, jonka työajasta 70% on käytössä työhönvalmennukseen. Näin ollen 40 asiakkaan tavoite oli ylimitoitettu. Työhönvalmennuksen mallin mukaisen tiiminvetäjän tehtävän nämä kaksi työntekijää jakoivat keskenään.
Onnistuakseen työllistymistavoitteessaan työhönvalmennus edellyttää myös yritysten, työnantajien sekä työnantaja- ja yrittäjäjärjestöjen kanssa tehtävää tiivistä yhteistyötä osatyökykyisten tai pitkään työttömänä olleiden henkilöiden työllistämiseksi. Tämä vaatii pitkäjänteistä työtä ja aikaa, jota ei voi täysin saavuttaa lyhyehköllä pilotointikaudella. Lisäksi työnantajat tarvitsevat tukea osatyökykyisten henkilöiden rekrytointiin, työtehtävien räätälöintiin ja töiden järjestelyihin. Tämä edellyttää laajaa yhteistyötä eri työllisyystoimijoiden kesken, mutta myös yksinkertaisempia rakenteita, että työllistäminen olisi työnantajalle aidosti sujuvaa.
THL toteutti laatuarvioinnin kevään 2024 aikana saadakseen arvion laatuperusteisen työhönvalmennuksen toimeenpanon laadusta Pohjois-Savon hyvinvointialueen keskisen alueen työikäisten sosiaalipalveluissa. Arvioinnin tuloksena työhönvalmennus osoitti noudattavansa IPS-toimintamallin laatukriteeristöä lähellä hyvää tasoa (97/125). Työhönvalmennuksen selkeitä vahvuuksia olivat työhönvalmentajien työote ja keskittyminen selvästi vain työhönvalmennukseen sekä asiakaslähtöisyyden toteutuminen työhönvalmennustyössä. Arvioinnin mukaan työhönvalmennus on kokonaisvaltaista palvelua, jossa asiakas saa hänelle räätälöityä tukea ja rinnalla kulkijan.
Laatuperusteisen työhönvalmennuksen aloitti yhteensä 37 asiakasta, joista 21 ohjautui työikäisten sosiaalipalveluista ja loput 16 työllisyyden kuntakokeilusta. Työhönvalmennuksen kesto oli lyhimmillään viikon pituinen ja pisimmillään noin 10 kuukautta. Keskiarvo työhönvalmennuksen kestossa oli 5 ½ kuukautta. Työhönvalmennuksen aikana palkkatyösuhteen aloitti 8 henkilöä (9 työsopimusta, joista 4 palkkatuella). Tutkintoon johtavaan koulutukseen siirtyi 2 henkilöä. Muita positiivisia siirtymiä olivat TE-toimiston työkokeilu ja Kelan ammatillinen kuntoutus. TE - toimiston työkokeilun aloitti 9 henkilöä, jonka jatkosuunnitelmana olivat työllistyminen joko palkkatuella (5) tai ilman palkkatukea (1) ja koulutushaut (2). Kelan ammatillisen kuntoutuksen aloitti 4 henkilöä. Työhönvalmennuksen keskeytti yhteensä 8 henkilöä, joista puolella oli syynä riittämätön terveydentila.
Laatuperusteisen työhönvalmennuksen 37 asiakkaasta 20 täytti itsearviointimittarit; Työkykyjana, 3x10D ja Osallisuusindikaattori. Itsearviointimittarit täytätettiin palvelun alussa ja palvelun päättyessä heiltä, joiden asiakkuus oli kestänyt 3kk tai enemmän.
Työkykyjanaa apuna käyttäen asiakkaat arvioivat asteikolla 1–10 nykyistä työkykyään suhteessa viimeisimmän työnsä tai ammattinsa vaatimuksiin. Jos henkilöllä ei ollut ammattia hän arvioi tilannettaan suhteessa siihen, mitä haluaisi työkseen tehdä. Vastausten keskiarvo palvelun alussa oli 6,6 ja palvelun päättyessä 6,45. Vastaajajoukon ollessa vähäinen varsinaisia päätelmiä ei vastauksista voida tehdä; vain arvailla saattaa olisiko todellinen työkyky realisoitunut työhönvalmennuksen edetessä ja selittäisi hieman alhaisempaa työkyvyn kokemusta palvelun päättyessä.
3x10D elämäntilannemittaria apuna käyttäen asiakas arvioi tyytyväisyyttään elämän eri osa-alueilla asteikolla 0–10. Vastausten keskiarvon perusteella eniten tyytyväisyys lisääntyi työhönvalmennuksen aikana itsetuntoon (0,65%), asumisoloihin (0,6%), perheeseen ja läheisiin (0,55%) sekä elämään kokonaisuutena (0,45%). Tyytymättömyys lisääntyi palvelun aikana ainoastaan taloudelliseen tilanteeseen. Tämä voi osin johtua siitä, että samaan aikaan työhönvalmennuspilotin kanssa hallitus teki muutoksia sosiaalietuuksiin esimerkiksi poistamalla työmarkkinatuen suojaosan ja korottamalla asumistuen omavastuuosuutta. Nämä muutokset puhututtivat useita työhönvalmennuksessa olevia ja he kävivät muutoksista keskustelua työhönvalmentajan kanssa.
Osallisuusindikaattorilla kartoitettiin vastaajien osallisuuden kokemusta kymmenen väittämän avulla. Vastausten keskiarvon perusteella työhönvalmennuksen aikana eniten oli vahvistunut (0,71%) väittämä “Tunnen, että päivittäiset tekemiseni ovat merkityksellisiä” ja toiseksi eniten (0,65%) väittämä “Kuulun itselleni tärkeään ryhmään tai yhteisöön”. Väittämien “Saan myönteistä palautetta tekemistäni asioista” ja “Saan apua itse silloin kun sitä tarvitsen” kohdalla oli kasvua yhtä paljon (0,40%).
Työhönvalmennuksen 37 asiakkaasta 22 täytti asiakaspalautteen. Suurin osa vastaajista (15) olisi suositellut palvelua vastaavassa tilanteessa olevalle henkilölle. Vastaajista 18 antoi sanallista palautetta kokemuksestaan työhönvalmennuksessa; vastauksissa toistuivat asiakaslähtöisyys, työhönvalmentajien osaaminen ja kokonaisvaltainen työote sekä työhönvalmennuksen tarpeen jatkuminen.
Erittäin hyvä työntekijä. Kuunteli minua ja neuvoi sekä auttoi kun olin jumissa. Pääsin hänen avulla unelmieni ammattiin työharjoitteluun. Harmittaa että asiakkuus loppuu, tuntuu ettei olisi valmis luopumaan hyvästä tuesta.
Ihmislähtöinen toimintamalli, asiakkaan kaikki asiat huomioitiin, tuli tunne että aidosti halutaan auttaa vaikka minun kohdalla haasteita riitti.
Kasvotusten ohjaajan tapaaminen oli hyvä. Hankeaika oli liian lyhyt. Hyvä oli, että ohjaaja oli tukemassa myös paikan päällä.
Vastaajista 73-77% oli täysin samaa mieltä seuraavien väittämien suhteen; Sain apua, kun sitä tarvitsin, minulle jäi tunne, että minusta välitettiin kokonaisvaltaisesti ja saamani tieto palvelusta oli ymmärrettävää. Yli 80% oli täysin samaa mieltä seuraavista väittämistä; Asiaani koskevat päätökset tehtiin yhteistyössä kanssani ja koin oloni turvalliseksi. 60% vastaajista oli täysin samaa mieltä väittämästä joka koski kokemusta palvelun hyödyllisyydestä. Vastausten perusteella tieto omien palvelujen jatkumisesta oli täysin selvää 45% ja osittain samaa mieltä tämän väittämän kanssa oli 31% vastaajista.
Sidosryhmäkysely työhönvalmennuksen yhteistyön ja vaikuttavuuden arvioimiseksi lähetettiin työikäisten sosiaalipalveluihin ja työllisyyden kuntakokeiluun. Vastauksia kertyi määräaikaan mennessä 21 kpl, joista 11 kpl sosiaalipalveluista ja 10 työllisyyspalveluista. Vastanneista 15 henkilöä oli tehnyt yhteistyötä LATU työhönvalmennuksen kanssa. Vastaajista suurin osa 80% oli täysin samaa mieltä ja loput 20% jokseenkin samaa mieltä yhteistyön sujuvuudesta; työhönvalmentajat olivat helposti tavoitettavissa ja tieto asiakkaan tilanteesta kulki työhönvalmentajien ja kuntakokeilun välillä.
Yhteistyö oli erittäin sujuvaa, valmentajat olivat hyvin saatavilla ja tulokset erinomaisia. Asiakkaiden tilanteet etenivät hyvin ja he saivat valmennuksesta paljon eväitä ja sparrausta työnhakuun.
Yhteisaikoja löytyi sujuvasti ja joustavasti. Väliaikatietoja asiakkaiden etenemisestä kaipasin lisää.
Vastaajista 40% oli täysin samaa mieltä ja 33% jokseenkin samaa mieltä siitä, että työhönvalmennus lisäsi osallistujan työllistymistä, työllistymisen edellytyksiä, työ- ja toimintakykyä sekä yhteiskunnallista osallisuutta.
Asiakas on saanut töitä ja päässyt pois sosiaalietuuksilta. Hänellä on säännöllistä kodin ulkopuolista toimintaa ja hänen itsetuntonsa on noussut pitkän työttömyys- ja kuntouttavien työtoimintajaksojen jälkeen.
Asiakaslähtöinen ja ennakkoluuloton työllistymisen eteenpäin vieminen ja auttanut asiakkaita siirtymään avoimille työmarkkinoille. Esille on myös noussut työllistymisen haasteita, joihin on pystytty sitten hakemaan ratkaisuja.
Asiakkaan näkökulmasta työhönvalmennuksen vaikuttavuutta arvioitiin asteikolla 1-5 (1 = ei lainkaan vaikuttavaa, 5 = erittäin vaikuttavaa). Vastausten keskiarvo oli 4,07.
Kumpikaan minun asiakkaistani ei olisi löytänyt työkokeilupaikkaa itse ja he ovat tarvinneet rinnalla kulkijaa, joka oikeasti lähtee mukaan työnantajien luo ja puhuu työnhakijoiden "puolesta".
Monisairaille pitkäaikaistyöttömille sopivan työn/työkokeilun/palkkatuen löytäminen on todella haastavaa, mutta se että asiakas edes lähtee säännöllisesti keskustelemaan asioista ja miettimään ja katsomaan LATU valmentajan kanssa paikkoja on edistystä. Toisaalta antaa myös valmentajille lisätietoa mikäli asiakkaalle ei mikään työ "kelpaa"