Lapsen monitoimijainen palvelutarpeen tuki -toimintamalli (RRP, P4, I1)
Monitoimijaisessa palveluprosessissa arvioidaan, suunnitellaan ja toteutetaan tarpeen mukainen palvelukokonaisuus lapselle ja perheelle elämäntilanteen edellyttämässä laajuudessa yhteistyössä asiakkaan ja mielenterveys- ja päihdepalvelujen kanssa.
Toimintamallin nimi
Monitoimijaisessa palveluprosessissa arvioidaan, suunnitellaan ja toteutetaan tarpeen mukainen palvelukokonaisuus lapselle ja perheelle elämäntilanteen edellyttämässä laajuudessa yhteistyössä asiakkaan ja mielenterveys- ja päihdepalvelujen kanssa.
Lapsen monitoimijainen palvelutarpeen tuki -toimintamallin mukainen työskentely ohjaa tarpeenmukaiseen ja laadukkaaseen monitoimijaiseen yhteistyöhön ja yhteistyöskentelyn aloittamiseen lapsen kokonaistilanteessa palvelun kartoittamiseksi sekä vaikuttavuuden arvioimiseksi. Palvelutarpeen tuen toimintamallin tavoitteena on saada lapsen ja perheen tueksi tarvittavat tahot ja pohja monialaiselle suunnitelmalle ja yhteistyöskentelylle, jossa jokainen toimija on mukana tukemassa lapsen ja perheen tarpeen mukaista palvelua. Toimintamalli tukee lapsen ja perheen kanssa työskentelevää ottavan mukaan yhteistyöskentelyyn tarpeen mukaiset tahot sekä avaavat kunkin toimijan tehtävää ja tarpeen mukaisuutta yhteistyöskentelyssä. Toimintamalli tukee ja selventää lapsen ja perheen kanssa tehtävää yhteistyöskentelyä.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen on siirtynyt hyvinvointialueiden vastuulle. Ammattilaisten ja asiakkaiden yhteistyöskentelyn tueksi tarvitaan osallisuutta vahvistavia toimintamalleja. Lapsella ja perheellä on oikeus saada monialaisesti tarpeen mukaista tukea.
Perhesosiaalityön ja lastensuojelun monitoimijaista työskentelyä on kehitetty ja ollaan edelleen kehittämässä eri puolella Suomea, niin myös Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soitessa. Soite Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue on mukana Suomen kestävän kasvun ohjelma Keskipohjanmaan Kestävä kasvu -RRF ohjelmassa. Tavoitteena on mm. edistää hoitotakuun toteutumista sekä purkaa koronatilanteen aiheuttamaan hoito-, kuntoutus- ja palveluvelkaa. Perhekeskuspalvelujen asiakkaana olevien lasten, nuorten ja heidän vanhempiensa hoitoon ja palveluun pääsy paranee ja kertynyt hoito-, kuntoutus- ja palveluvelka pienenee vuosittain hankkeen aikana ja saavutetaan palveluun ja hoitoon pääsyn määräajat. Samalla palvelujen monialainen yhteistyö ja asiakaskeskeinen toimintatapa kehittyvät. Palvelujen järjestäminen sote-keskuksen ja erikoissairaanhoidon yhteistyönä, hoidon ja palvelun suunnitelmallisuus ja jatkuvuus sekä palvelujen monialainen asiakasohjaus ja yhteensovittaminen kehittyvät. Palvelut muodostavat tarkoituksenmukaisen ja asiakkaan elämäntilanteeseen sopivan kokonaisuuden.
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen keskeisenä tavoitteena on vahvistaa palvelujen yhdenvertaisuutta, saatavuutta ja oikea-aikaisuutta, siirtää painopistettä korjaavista palveluista ehkäisevän ja ennakoivaan työhön sekä parantaa palveluiden laatua ja vaikuttavuutta. Monitoimijaisuus on toiminut keskeisenä teemana lastensuojelua kehittävässä LAPE-muutosohjelman valtionavustus hankkeessa 2020-2022. Hankekokonaisuuden tavoitteena on ollut vahvistaa lastensuojelun, opetustoimen sekä mielenterveys- ja päihdepalveluiden yhteistyötä, jotta lastensuojelun asiakkaina olevat lapset ja nuoret saisivat laadukasta koulutusta ja yksilöllistä tukea ja hoitoa.
Kehittämistyön kohderyhmänä perhekeskuspalvelujen, ml lastensuojelun asiakkaat (lapset, nuoret, perheet) (sis. kohdennettuja toimenpiteitä nuoriin ja nuoriin aikuisiin (13 - 29 -vuotiaat), joilla on tunnistettuja ja vielä tunnistamattomia päihde ja mielenterveyshäiriöitä sekä heidän kanssaan työskentelevät ammattilaiset ja yhteistyökumppanit, ja heidän keskinäinen yhteistyöskentelynsä. Kehittämistyön keskeiset sidosryhmäkumppanit ovat mm. Digi-Finland ja sosiaalialan osaamiskeskusverkosto. Kehittämistyön sisältöjä on tarkennettu työpajatyöskentelyissä työskentelyn edetessä. Perhesosiaalityön ja lastensuojelun asiakkaille on tehty asiakaskyselyt ja kokemusosaaja on ollut mukana kehittämässä ohjautumisen perusteiden toimintamallia.
Lapsen monitoimijaisen palvelutarpeen tuen toimintamallin käyttöön otto ja juurruttaminen edellyttävät monialaisen arviointityöskentelyn ja monitoimijaisen yhteistyöskentelyn syventämistä sekä lapsen ja perheen tilanteen monitoimijaista arviointia, suunnittelua sekä suunnitelmien mukaista vaikuttavuuden arviointi, jonka tukena vahva kirjaaminen.
Vireilletulon käsittely.... kehitetty eteenpäin
palvelutarpeen tuki toimintamallia pyydetty lastensairaalan kuntoutusosastolle...
ohjautumisen perusteet.....
Kansikuva
