Lapsen monitoimijainen palvelutarpeen tuki -toimintamalli (RRP, P4, I1)
Monitoimijaisessa palveluprosessissa arvioidaan, suunnitellaan ja toteutetaan tarpeen mukainen palvelukokonaisuus lapselle ja perheelle elämäntilanteen edellyttämässä laajuudessa yhteistyössä asiakkaan ja mielenterveys- ja päihdepalvelujen kanssa.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen on siirtynyt hyvinvointialueiden vastuulle. Ammattilaisten ja asiakkaiden yhteistyöskentelyn tueksi tarvitaan osallisuutta vahvistavia toimintamalleja. Lapsella ja perheellä on oikeus saada monialaisesti tarpeen mukaista tukea.
Perhesosiaalityön ja lastensuojelun monitoimijaista työskentelyä on kehitetty ja ollaan edelleen kehittämässä eri puolella Suomea, niin myös Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soitessa. Soite Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue on mukana Suomen kestävän kasvun ohjelma Keskipohjanmaan Kestävä kasvu -RRF ohjelmassa. Tavoitteena on mm. edistää hoitotakuun toteutumista sekä purkaa koronatilanteen aiheuttamaan hoito-, kuntoutus- ja palveluvelkaa. Perhekeskuspalvelujen asiakkaana olevien lasten, nuorten ja heidän vanhempiensa hoitoon ja palveluun pääsy paranee ja kertynyt hoito-, kuntoutus- ja palveluvelka pienenee vuosittain hankkeen aikana ja saavutetaan palveluun ja hoitoon pääsyn määräajat. Samalla palvelujen monialainen yhteistyö ja asiakaskeskeinen toimintatapa kehittyvät. Palvelujen järjestäminen sote-keskuksen ja erikoissairaanhoidon yhteistyönä, hoidon ja palvelun suunnitelmallisuus ja jatkuvuus sekä palvelujen monialainen asiakasohjaus ja yhteensovittaminen kehittyvät. Palvelut muodostavat tarkoituksenmukaisen ja asiakkaan elämäntilanteeseen sopivan kokonaisuuden.
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen keskeisenä tavoitteena on vahvistaa palvelujen yhdenvertaisuutta, saatavuutta ja oikea-aikaisuutta, siirtää painopistettä korjaavista palveluista ehkäisevän ja ennakoivaan työhön sekä parantaa palveluiden laatua ja vaikuttavuutta. Monitoimijaisuus on toiminut keskeisenä teemana lastensuojelua kehittävässä LAPE-muutosohjelman valtionavustus hankkeessa 2020-2022. Hankekokonaisuuden tavoitteena on ollut vahvistaa lastensuojelun, opetustoimen sekä mielenterveys- ja päihdepalveluiden yhteistyötä, jotta lastensuojelun asiakkaina olevat lapset ja nuoret saisivat laadukasta koulutusta ja yksilöllistä tukea ja hoitoa.
Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella on saatu 2023 valmiiksi: Tilannekatsaus ja suunnitelma heikossa ja haavoittuvassa asemassa olevien asiakas ja potilasryhmien hoidon ja palvelun parantamiseksi ( Satu Marjakangas RRF keski-Pohjanmaa Kestävän kasvun ohjelma RRP), jossa todetaan korona-ajan synnyttäneen hoito-, kuntoutus- ja palveluvelkaa. Tilanteessa henkilöstöä on siirretty peruspalveluista koronatilanteen hoitoon ja asukkaat eivät ole hakeutuneet hoitoon samalla tavalla kuin ennen. Työn kuorma, lastensuojeluilmoitusten määrät sekä perhesosiaalityön asiakkuudet ovat lisääntyneet sekä perhepalveluiden ja lastensuojelun sekä mielenterveys- ja päihdepalveluiden tarve ja kysyntä ovat lisääntyneet. Perhepalveluissa työskentelyä on pyritty jatkamaan uudella työotteella.
Lastensuojelun lakisääteisten palvelutarpeen arviointien käsittelyajat ovat viivästyneet Keski-Pohjanmaalla hoitotakuun mukaisista ajoista. Vuoden 2022 alkupuoliskolla 1.10.2021- 31.3.2022 ainoastaan 61 %:a palvelutarpeen arvioinneista saatiin tehtyä hoitotakuun mukaisesti 3 kuukauden kuluessa, mikä oli huonoin tulos kaikista hyvinvointialueista.
Tilannekatsauksen mukaan henkilökunnan resurssipulan johdosta palveluihin on ollut vaikea päästä, eikä aikoja saa nopeasti. Henkilöstön kiireen vuoksi ei ehditä pysähtyä asiakkaan ongelmiin laajemmin. Muihin kuin oman toimialan palveluihin ei ehditä välttämättä perehtyä, jolloin niihin ei myöskään osata aina ohjata. Henkilöstön ison vaihtuvuuden vuoksi aina ei ehditä perehdyttää monipuolisesti. Virheiden, unohdusten määrä ja huolimattomuus kasvavat, kun henkilöstöä ei ole tarpeeksi suhteessa asiakkaiden ja potilaiden määrään. Joidenkin asiakasasioiden eteneminen on ollut kiinni jonkun toisen palvelun saamisesta. Henkilöstöresurssien ollessa vähissä, ne pitäisi suunnata erityisen huolellisesti. Lainsäädännöstä tulevat vaatimukset esimerkiksi laajasta palvelutarpeen arvioinnista kuormittavat henkilöstöä sekä asiakkaita, eikä resursseja tahdo riittää asiakkaan tarvitsemaan varsinaiseen palveluun. Palveluun pääsy on hidasta ja raskasta, ja käynnistää taas uuden arviointiprossin. Palveluita on hankala saada kotiin asti. Henkilöstön työskentelyote ja asenne ei aina ole ratkaisu- ja voimavarakeskeinen.
Pirstaleinen iso sote-järjestelmä haastaa henkilöstön osaamista, eikä informaatio välttämättä kulje. Asiakas ei tiedä mitä työntekijä tekee ja työntekijä ei tiedä, mitä muut ammattilaiset tekevät. Oman toimintakentän lisäksi työntekijöiden pitäisi pystyä ohjaamaan asiakasta koko palvelujärjestelmässä. Epäselvät ohjautumisprosessit eri palveluihin vaikeuttavat ohjausta eikä kuvauksia löydetä Soiten intrasta. Tiedon puute ja siiloutuneet palvelut lisäävät päällekkäistä työtä. Tiedonkulku asiakkaan ja työntekijän välillä saattaa olla hankalaa. Asiakkaan kanssa ei päästä aina yhteisymmärrykseen siitä, mitä tehdään. Asiakkaalle ei ole välttämättä viestitytty tarpeeksi selvästi, miten asiat jatkossa etenevät, ja mikä on kenenkin osuus prosessin kulussa, mikä aiheuttaa häiriökysyntää, kun epätietoiset asiakkaat palaavat palveluihin yhä uudestaan.
Soiten sisällä on erilaisia toimintakulttuureita, eikä moniammatillista työparia kotiin jalkautuvaan työhön ole helppoa löytää. Alueen erillisiä tarpeita ei tunnisteta poliittisella tasolla, kun halutaan, että joka puolella pitää olla tarjolla tasapuoliset palvelut. Yksilöllisesti suunnatut palvelut sinne, missä suurin tarve on, ei välttämättä toteudu.
Keski-Pohjanmaan HVA Soite perhekeskuspalvelut: perhesosiaalityö
Keski-Pohjanmaan HVA Soite: päihde- ja riippuvuuspalvelut
Keski-Pohjanmaan HVA Soite sivistystoimi: koulukuraattorit, vastaavat koulukuraattorit, johtava koulukuraattori, koulupsykologi
Keski-Pohjanmaan HVA Soite perhekeskuspalvelut: perheneuvola, lastenvalvojat
Keski-Pohjanmaan HVA Kokkolan ensi- ja turvakoti ry: avopalveluyksikkö Liina ja kriisi ja väkivaltayksikkö Väkevä
Kokkolan kaupunki: Nuorisoetsivätyö
Ankkuri (Soite, Kokkolan kaupunki, Poliisi)
Keski-Pohjanmaan HVA Soite: mielenterveyspalvelut
Keski-Pohjanmaan HVA Soite: sivistystoimi: koulupsyykkarit
Keski-Pohjanmaan HVA Soite: Sosiaalipäivystys
Laadukas ja lapsen oikeuksien toteutumista tukeva lastensuojelu edellyttää lapsen arjen ja hyvinvoinnin kannalta keskeisten toimijoiden yhteistyötä. Monitoimijaisuus on rajojen ylittämistä, jossa eri toimijat jakavat tietoa, rakentavat yhteistä ymmärrystä, tarkastelevat totuttuja toimintatapoja ja pyrkivät soittamaan yhteen erilaisia työtapoja ja näkökulmia.
Tarkastelun kohteena on laajasti eri toimijoiden välinen yhteistyö ja yhteisymmärryksen rakentaminen.
Kuva
Kuva
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuuden vahvistaminen ja kustannusvaikuttavuuden lisääminen
Perhesosiaalityön/ lastensuojelun monialaisen palvelutarpeen tuen malli
- Monialainen palveluprosessi: arviointi, suunnitelma ja toteutus
- Monialainen työparityöskentely
- Monialainen palvelutarpeen tuki perhesosiaalityön/lastensuojelun ja päihde- ja mielenterveyspalvelujen yhteistyönä
- Monialainen palvelukokonaisuus asiakkaalle asiakkaan elämän tilanteen mukaisesti
Yhteydenotto sosiaalihuollosta vastaavaan viranomaiseen/ lastensuojeluilmoitus vireillepano käsittelyn sekä palvelutarpeen arviointien käsittely lain määrittelemässä ajassa
- Vireillepanojen 7arkivrk tehokkaampi hyödyntäminen
- palvelutarpeen arviointien viivytyksetön valmistuminen
- palveluihin tarpeen mukainen ja ajankohtainen ohjautuminen
Asiakkaan ohjautuminen oikeaan palveluun oikea aikaisesti
- Tarpeen mukaiset palvelut
- Päällekkäisen työn välttäminen
- Perhekeskuspalvelujen palveluvelka lyhenee ja palvelujen saatavuus paranee.
Perhesosiaalityön / lastensuojelun monialaisen palvelutarpeen malli kuvattu/ ei kuvattu (hankesuunnitelman mukaisesti)
Tilastot Sotkanet, Soiten tilastot
Työntekijäkyselyt/ asiakaskyselyt
Asiakasnäkökulman esille nosto, asiakkaan tilanteen kartoittaminen ja tarvittavien tahojen kutsuminen yhteistyöhön.
Työparityöskentelyn toteuttaminen eri palvelualojen kesken.
Tämä hanke tekee tiivistä yhteistyötä sotekeskus- hankkeen kanssa. Vuosina 2024-2025 juurrutetaan uusi TK-vastaanottomalli hyvinvointialueelle ja edistetään hoitotakuun toteutumista.
Henkilöstön työajankäyttö ja palvelujen kustannusvaikuttavuus tehostuvat sekä palveluprosessit nopeutuvat, joustavoituvat ja kehittyvät, kun otetaan käyttöön digitaalisia palveluja, jotka mahdollistavat mm. erilaisia itse- ja omahoidon sekä asioinnin toimintatapoja ja vapauttavat henkilöstön työaikaa. Asiakkaat saavat tarvitsemansa palvelun aiempaa oikea-aikasemmin.
Lisäksi mielenterveys- ja päihdepalveluissa sekä perhekeskuspalvelujen lastensuojelussa on monipuolisesti käytössä toiminnanohjausjärjestelmä, jonka avulla johdetaan tavoitteellisesti asiakas- ja potilastyötä, jonka vaikuttavuus tehostuu ja paranee sekä palvelujen saatavuus paranee ja ne toteutuvat käypä hoito - suositusten mukaisesti.
Kehittämistyön kohderyhmänä perhekeskuspalvelujen, ml lastensuojelun asiakkaat (lapset, nuoret, perheet) (sis. kohdennettuja toimenpiteitä nuoriin ja nuoriin aikuisiin (13 - 29 -vuotiaat), joilla on tunnistettuja ja vielä tunnistamattomia päihde ja mielenterveyshäiriöitä sekä heidän kanssaan työskentelevät ammattilaiset ja yhteistyökumppanit, ja heidän keskinäinen yhteistyöskentelynsä. Kehittämistyön keskeiset sidosryhmäkumppanit ovat mm. Digi-Finland ja sosiaalialan osaamiskeskusverkosto. Kehittämistyön sisältöjä on tarkennettu työpajatyöskentelyissä työskentelyn edetessä. Perhesosiaalityön ja lastensuojelun asiakkaille on tehty asiakaskyselyt ja kokemusosaaja on ollut mukana kehittämässä ohjautumisen perusteiden toimintamallia.
Soiten perhesosiaalityö ottaa vastaan Soiten alueen Lastensuojeluilmoitukset 25§ sekä Yhteydenotot sosiaalihuoltoon tuen tarpeen arvioimiseksi 35§ ja vastaa lapsiperheiden palveluiden palvelutarpeen arviointien toteutumisesta.
Sosiaalihuolto laki velvoittaa ja ohjaa palvelutarpeen arvioinnin tekemiseen seuraavalla tavalla:
- arviointi tehdään asiakkaan elämäntilanteen mukaan
- arviointi tehdään yhteistyössä asiakkaan ja tarvittaessa hänen omaisensa ja läheisensä sekä muiden toimijoiden kanssa
- asiakkaalle on selvitettävä hänen oikeutensa ja velvollisuutensa
- asiakkaalle on kerrottava erilaisista vaihtoehdoista palvelujen toteuttamisessa ja palvelujen vaikutuksista
- selvitys arvioinnista on annettava siten, että asiakas ymmärtää sen sisällön ja merkityksen
- asiakkaan itsemääräämisoikeutta on kunnioitettava erityisesti, kun kyseessä on lapsi, nuori tai erityistä tukea tarvitseva henkilö
- asiakkaan toiveet, mielipiteet ja yksilölliset tarpeet otetaan huomioon.
Soiten Lapsiperheiden palveluiden toimintamallissa on kuvattu Monialainen palvelutarpeen arviointi prosessi sekä omat toimintamallit, jos Lastensuojeluilmoituksen tai Yhteydenoton sosiaalihuoltoon tuen tarpeen arvioimiseksi sisältönä on: Ennakollinen lastensuojeluilmoitus, Kriisiytyneet ja haastavat ero- ja huoltoriidat ja Lapseen kohdistunut väkivalta. Lisäksi on kuvattu Soiten Lastensuojeluilmoitusprosessi, joka toimii ohjeena sote-ammattilaisille ilmoituksen tekemisestä ja prosessin etenemisestä.
Laadukas työskentely perhesosiaalityössä sekä lastensuojelussa tukee lapsen oikeuksien toteutumista, joka edellyttää lapsen arjen ja hyvinvoinnin kannalta keskeisten toimijoiden yhteistyötä. Lastensuojelun hankkeessa on tavoitteena kehittää monialaisia palveluita ja vahvistaa toimijoiden osaamista. Hankkeessa kehitetään yhteistyön toimintamalleja lastensuojelun, sivistys-, mielenterveys- ja päihdepalveluiden toimijoiden kesken. Lapset, nuoret ja perheet ovat osallisina omissa prosesseissaan, ja yhteistyö on aiempaa toimivampaa palveluiden kesken.
Itä-Suomen yhteistyöalue (Lapinlahti, Kuopion kaupunki, Tikanpellon päiväkoti, Urpolan ja Ristiinan koulut, Essote, Saarikka, Keuruu, Wiitaunioni) on kehittänyt Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) rahoituksella Toimintakortit lapsen monitoimijaiseen palvelutarpeen arviointiin
Toimintakortit ohjaavat laadukkaaseen monitoimijaiseen yhteistyöhön lapsen asioissa ja niillä kuvataan, kuinka lapseen liittyvän huolen puheeksi ottamisesta edetään lastensuojeluilmoituksen tai yhteydenoton tekemisen kautta monitoimijaiseen palvelutarpeen arviointiin.
Työpajatyöskentelyt lähtivät liikkeelle perustehtävien avaamisella, mikä monialaisessa työskentelyssä on esiarvoisen tärkeää. Työpajoihin kutsuttiin eri toimijoita kehittämään yhteistä työskentelyä. Mukana työpajoissa oli perhesosiaalityö, lastensuojelu, sosiaalipäivystys, Ankkuri-tiimi, mielenterveys- ja riippuvuuspalvelut sekä kolmannen sektorin edustusta.
Yhteistyöskentelyn ja monialaisen työskentelyn avaaminen systeemisessä viitekehyksessä vaati perustehtävien ja työnkuvien avaamista. Näkökulmien avaamisella pyrittiin lisäämään toisen työn tuntemusta ja mahdollisuutta ymmärtää ja tuoda oman työn näkökulmia lapsen ja perheen kanssa työskentelyn tueksi. Työskentelyiden avaaminen ja rajapintojen ääneen puhuminen antavat ymmärrystä ja laajentavat lapsen mahdollisuutta saada tarpeen mukaista tukea riittävällä tavalla.
Monialaisen työskentelyn syventäminen pelkästä tiedonantamisesta yhteiseen työskentelyyn vaatii selvää prosessia, tietoa toisesta toimijasta ja mahdollisuutta jakaa yhdessä vastuuta.
Työpajojen palaute oli pääsääntöisesti positiivista ja yhdessä tekeminen koettiin hyvänä ja antoisana, jolla kyettiin näkemään lapsen ja perheen tilannetta laajemmin ja kokonaisvaltaisemmin. Haasteena koettiin yhteisen ajan löytämisen ja lainsäädännöllisten asioiden koettiin olevan välillä esteenä tiedon jakamisessa. Toisaalta tiedostetaan vahvasti monialainen työskentely ja tiedon jakaminen asiakkaan luvalla.
Monialainen työskentely, jolla edistetään monialaisen palvelutarpeen tuen saamista ja antamista perheen tarpeen mukaisesti.
Laadukas ja lapsen oikeuksien toteutumista tukeva lastensuojelu edellyttää lapsen arjen ja hyvinvoinnin.
Vireillepanon käsittely lain vaatimassa ajassa, tarpeen mukainen monialainen palvelutarvearviointi määräaikojen puitteissa.
Monialaisen palvelutarpeen tuen lähtökohtana on asiakkaan tarve, siihen vastaaminen oikea-aikaisesti sekä tarvittavan riittävällä laajuudella.
Palvelutarpeen arviointi ja tuen kartoittaminen lähtee lastensuojeluilmoituksesta tai yhteydenotosta sosiaalihuollosta vastaavaan viranomaiseen vireillepanosta. Vireillepanon käsittelyssä ja palvelutarpeen arvion aloittamisen päätös tulee tehdä 7 arkivuorokaudessa. Tämä arviointi tulee sosiaalihuoltolain mukaan tehdä riittävällä asiantuntemuksella ja osaamisella, jolloin myös muilla viranomaisilla on velvollisuus osallistua pyydettäessä arvioinnin tekemiseen.
Yhteydenotto sosiaalihuollosta vastaavaan viranomaiseen/ lastensuojeluilmoituksen vireillepanon käsittely
10/2023 kiinnitetään huomiota yhteydenotto sosiaalihuollosta vastaavaan viranomaiseen/ lastensuojeluilmoitusten vireillepanojen käsittelyyn (7vrk), jotta ylityksiltä vältytään ja käsittelyaikaa voitaisiin hyödyntää paremmin.
4/2024 arvioidaan 7 vrk:n hyödybntämistä vireillepanossa
5/2924 lähtötilanteen selvitys, suunnitelman suunnittelu: hyödyt, käytännöt, sitoutuminen, aikataulu
6/2024 Yhteydenotto sosiaalihuoltoon tuen tarpeen arvioimiseksi/ lastensuojeluilmoituksen vireillepanon käsittely -prosessin mallinnos, käyttöönotto ja kokeilu
9/2024 arviointi ja parastaminen
10/2024 arviointi, vaikuttavuuden arviointi ja parastaminen
12/ 2024 arviointi, vaikuttavuuden arviointi, tarvittavat muutokset ja juurruttaminen
Monialainen palvelutarpeen tuki
Yhteydenotto sosiaalihuollosta vastaavaan viranomaiseen/ lastensuojeluilmoitus vireillepanojen käsittelyn pysyminen lain määrittelemissä aikarajoissa.
Lapselle ja perheelle tarpeen mukainen oikea-aikainen apu ja tuki.
Työn kuormittavuuden vähentäminen.
Yhteydenotto sosiaalihuollosta vastaavaan viranomaiseen lastensuojeluilmoitus vireillepanon käsittely (7vrk) -prosessi(toimintamalli)
4/2024 Todetaan, että vireilletulojen käsittelyyn ei saada tarvittavaa muutosta ilman suunnitelmaa.
5/2024 Suunnitellaan sisällöt ja käytänteet toimintamallin suunnittelemista varten työntekijöiden kanssa, on tärkeää kuulla toimintamallia käyttäviä työntekijöitä.
6/2024 Käydään läpi työntekijöiden kanssa toimintamallinnos ja tehdään tarvittavat parannukset, jotta päästään arkityössä kokeilemaan toimintamallia. Tärkeä kalenteroida arviointipäivä mallinnokselle ja vaikuttavuuden tarkastelulle!!
9/2024 Toimintamallin käyttöä kokeiltu nyt kesän ajan ja tässä ajassa voidaan jo todeta, että tarkempia kuvauksia toimintamalliin tarvitaan, jotta toimintamallia toteutettaisiin yhtä laadukkaasti ja samankaltaisesti koko ajan työntekijästä riippumatta.
10/2024 Toimintamalliin toiveiden mukaisesti tehty tarkennuksia ja yksityiskohtaisempia kuvauksia, minkä todetaan auttavan paremmin työntekijöitä. Käydään läpi kokemuksia, mikä ei toimi ja millaisia haavoittuvuuksia toimintamallissa on. Nostetaan esille toimintamallin hyödyt ja todetaan, että toimintamallin avulla päästy asetettuun tavoitteisiin.
Keskustellaan huomioitavista asioista, kuten toimintamallin vaikutuksesta kalentereihin. Toimintamallin käyttöönotto on vaatinut toimintakulttuurin ja omien ajatusten uudelleen muokkaamista, mikä ei aina ole helppoa, mutta työn kokonaisuudessa muutokset välttämättömiä, mikä auttaa toimintakulttuurin muutoksessa. Parannellaan edelleen käytänteitä ja keskustellaan toimintamallin eteenpäin kehittämisestä siten, että arviointiviikolla voisi aina olla yksi ja sama työntekijä. Asia jää hautumaan.
11/2024 Resurssimuutosten vuoksi pohdittu voidaanko jatkaa toimintamallin käyttöä, todetaan toimintamallin olevan merkittävä tekijä sekä työntekijätasolla kuin tilastojen valossa, että pysytään lainmukaisessa aikataulussa. Pohditaan voitaisiinko toimintamallin mukaiseen tehtävään kiinnittää yksi ja sama työntekijä?
12/2024 Päädytään ratkaisuun, että yksi ja sama työntekijä (sosiaalityöntekijä) työskentelee alkuarvioinnissa toimintamallin mukaisesti. Pyritään mahdollisimman pian prosessi käsittelemään ainoastaan sähköisesti. Jatketaan kehittämistä tarpeen mukaisesti.