Perheiden ryhmätoiminta lähiluonnossa vahvistaa luontosuhdetta, virkistää tuomalla vaihtelua arjen rutiineihin ja mahdollistaa vuorovaikutuksen perheiden välillä ja niiden kesken.

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Toimintamallin nimi
Perheiden luontolähtöinen ryhmätoiminta
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Perheiden ryhmätoiminta lähiluonnossa vahvistaa luontosuhdetta, virkistää tuomalla vaihtelua arjen rutiineihin ja mahdollistaa vuorovaikutuksen perheiden välillä ja niiden kesken.

Toteutuspaikka
LUONNOLLISESTI – valmennusmalli tuo Green Care -menetelmät osaksi sosiaalista kuntoutusta (ESR 2019 – 2021). Toimintamalli on arvioitu osana Sokra-koordinaation ja ESR TL5 -hankkeiden yhteistä Osallisuuden palaset -kehittämistyötä.
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Pohjois-Pohjanmaa
Toimintamallin rahoittaja
Euroopan Sosiaalirahasto (ESR)

Luotu

15.03.2022

Viimeksi muokattu

22.03.2024

icon/chevron-down Created with Sketch. Toimintamallin kuvaus

Ratkaisun perusidea **

Toiminnan tavoitteena on vahvistaa perheiden osallisuutta ja hyvinvointia, tukea arkea ja mahdollistaa vertaistuki luontoperustaisilla menetelmillä.  Vaikuttaviksi todettuja Green Care -menetelmiä ohjaa ammattilainen. Ryhmissä tutustutaan luonnossa olemisen ja ulkoilun tapoihin, joita perheet voivat toteuttaa ohjatun toiminnan jälkeen. Perheet saavat mahdollisuuden kokea luonnossa uusia elämyksiä, joihin he eivät arjessa muutoin pääse osallisiksi. Toiminnan tavoite ja toiminta pyritään suhteuttamaan toisiinsa ja perheen tilanteeseen. Lapsiperhetoimintaan on otettu mukaan leikillisiä ja pelillisiä elementtejä, jotka voivat edistää myös aikuisten osallistumista.

Toimintaympäristö **

Toimintaa järjestetään erityisesti lähiluonnossa, jonne lapsiperheiden on helppo hakeutua. Lähiluonnosta voi tulla entistä houkuttelevampi ohjatun toiminnan myötä. Toimintaa järjestetään metsässä, puutarhassa, pihalla, puistossa eläintilalla tai maatilalla. Paikan tulisi olla sellainen, jossa luonnon hyvinvointivaikutuksia voidaan hyödyntää. Saavutettavuuden lisäksi ympäristöissä tulee huomioida riittävä turvallisuus ja toimintarajoitteista riippuen esteettömyys. Luontoelementtejä voidaan tuoda myös sisätiloihin.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Kohderyhmää ovat perheet, joilla on syystä tai toisesta haastava elämäntilanne tai heikko sosioekonominen asema. Toiminta sopii myös ennaltaehkäisevään työhön.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

Palveluohjaus

Ammattilaiset ohjaavat perheitä toimintaan, jos ajattelevat että he voisivat hyötyä siitä. Ohjauksia tulee esimerkiksi perheiden kotipalvelusta, neuvolasta, seurakunnista ja yhdistyksistä.

Järjestävä taho

Toimintaa voi järjestää esimerkiksi lasten ja lapsiperheiden parissa työskentelevä järjestö. Toimijalla tulee olla hyvät verkostot perheiden kanssa työskenteleviin ammattilaisiin ja organisaatioihin. Lisäksi toimijalla pitää olla osaamista luonnossa toimimisesta perheiden kanssa sekä verkostoja erilaisiin luontotoimijoihin. Toiminnasta on tärkeää tiedottaa eri osapuolia kohdennetusti ja palveluohjaukseen perustuen, jotta ihmiset ja organisaatiot löytävät toiminnan pariin.

Toiminnan käynnistäminen

Perheet jaetaan ryhmiin. Ryhmän jäsenet ulkoilevat yhdessä. Ryhmätapaamisen sijasta voidaan myös tavata vain yksi perhe kerrallaan. 

Toiminnan sisällöt

Ryhmille järjestetään monipuolista toimintaa luonnossa, jotta jokaiselle löytyy mielekästä tekemistä. Ryhmien toiminta voi olla esimerkiksi retkeilyä, seikkailua, luonnon tutkimista, luontobingoa, lintujen talviruokintaa, kasvien viljelyä, marjastusta, eläin- ja maatilavierailu, askartelua, lumitaidetta tai mielipaikkaharjoitteita.

Toiminnan tavoitteet

Jokaiselle perheelle asetetaan oma tavoite. Tavoite voi olla esimerkiksi selkeämpi päivärytmi, enemmän yhdessäoloa, tai lapsen ja aikuisen välisen vuorovaikutuksen kehittyminen.

Ensimmäisen tapaamiskerran tavoite voi olla ryhmäytyminen. Kun ryhmäytyminen onnistuu, perhe voi innostua hakeutumaan julkisiin paikkoihin viettämään aikaa muiden perheiden kanssa.

Toiminnassa pyritään vahvistamaan perheiden luontosuhdetta. Lasten toiminta luonnossa voi innostaa aikuisiakin mukaan yhteiseen toimintaan. Ainakin osaan toiminnasta osallistuu koko perhe. Osa toiminnasta on suunnattu vain lapsille tai vain aikuisille.

Toimintaa räätälöidään selvittämällä perheiden osaamista, jotta siitä tulee osallistujille mielekästä. Toiminnassa on tärkeää, että perheiden, ja jokaisen perheen jäsenen, omat vahvuudet tulevat esiin. Lisäksi on hyvä korostaa toiminnasta saatavia hyötyjä perheen arjessa. Hyöty voi olla esimerkiksi ulkoilun positiivinen vaikutus uneen ja päivärytmiin tai muut luonnon hyvinvointivaikutukset. Osallistujien vahvuuksia ja saatavia hyötyjä huomioimalla toiminnasta voidaan rakentaa osallistujille mielekästä. 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

OSALLISUUDEN OSA-ALUEET : OSALLISUUTTA JA HYVINVONTIA LUONNOSTA ELÄMYSTEN JA TOIMINNAN KAUTTA

  1. Osallisuus omassa elämässä
  2. Osallisuus yhteisöissä ja vaikuttamisen prosesseissa
  3. Osallisuus yhteisestä hyvästä

Yhdessä perheiden kanssa suunniteltu toiminta tuo vaihtelua arkeen ja mielekästä tekemistä koko perheelle sekä edistää toimintakykyä. Toiminnalla tuetaan myös omaehtoista luonnon hyvinvointivaikutusten hyödyntämistä. (1)

Yhteinen toiminnan suunnittelu antaa mahdollisuuden osallistua ja vaikuttaa oman hyvinvointinsa edistämiseen. Jokaisen osallistujan ja perheen vahvuuksia, kokemuksia ja osaamista hyödynnetään toiminnassa. Perheenjäsenet voivat ottaa erilaisia rooleja ja käydä arjesta poikkeavaa dialogia toistensa kanssa. (1,2)

Samoin ammattilaiset voivat ottaa toiminnan aikana erilaisia rooleja. Luontoperustaiset menetelmät monipuolistavat työtä ja ne voivat edistää työssäjaksamista. Luontoperustainen toiminta helpottaa ja monipuolistaa vuorovaikutusta. (1)

Toimintamallin käyttöönottaminen laajentaa palveluvalikoimaa. (3) Palveluohjauksentyö helpottuu, kun käytössä on erilaisia vaihtoehtoja. Myös luonto hyötyy, kun toiminnan aikana opitaan luontotaitoja, luonnon vaalimista, huoltoa ja kunnioittamista. (3)

Toimintamalli on osa laajempaa osallisuuden edistämisen kokonaisuutta, joka kokoaa yhteen vastaavanlaisia heikoimmassa asemassa olevien osallisuutta edistäviä toimintamalleja:                

ARVIOINTI (PDF-LIITE)

Malli on arvioitu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa kehitettyjen osallisuuden osa-alueiden ja lupaavan käytännön kriteerien näkökulmasta osana Sosiaalisen osallisuuden edistämishanke – Sokran ja ESR TL5 -hankkeiden Osallisuuden palaset -kehittämistyötä.

Vinkit toimintamallin soveltajille **

Toiminnan suunnittelu ja räätälöinti

Toimintaa suunnitellaan perheiden kanssa yhdessä. Suunnittelua tukee ohjaajan ideat ja eri toimintojen kuvaukset. Toiminnan suunnittelussa on huomioitava perheiden erilaiset tilanteet ja esimerkiksi eri-ikäiset lapset. Resursseja, kuten ohjaajien määrää voidaan räätälöidä vastaamaan tarvetta. 

Luontotaitojen harjoitteleminen osana toimintaa tukee omaehtoisen toiminnan jatkumista. Tärkeää on ohjeistaa perheitä turvallisuuteen ja käytännöllisyyteen, esimerkiksi säänmukainen pukeutumiseen, jotta tapaamiskerta onnistuu. On huomioitava, että kaikilla ei ole omasta takaa luontoon ja kaikkiin sääolosuhteisiin sopivia varusteita. 

Ryhmien kanssa on syytä käsitellä myös jokamiehenoikeuksia, luonnon kunnioittamista ja vaalimista. Toiminta mahdollistaa uuden oppimisen. Toimintaan on tärkeää sisällyttää eväshetki. 
Toiminnan päätteeksi laaditaan jokaiselle perheelle suunnitelma tai "luontoresepti" omaehtoista luontotoimintaa tukemaan. Perheisiin voidaan olla myös yhteydessä jälkikäteen jos perhe tarvitsee lisää tukea. On tärkeää huomioida, ettei perheen toimintaa arvioida. Luontotoimintaan ei velvoiteta. Sen sijaan järjestäjätaho voi kerätä seurantayhteydenotolla tietoa siitä, onko perhe jatkanut luonnossa toimimista ja millä tavalla, ja onko perhe ollut esimerkiksi yhteydessä muihin toiminnassa mukana olleisiin perheisiin yhteisten toimintakertojen jälkeen. 

Ammattilainen luontotoiminnan ohjaajana

Luontotoiminnan ohjaajalla tulee olla riittävä osaaminen luontoon perustuvista Green Care -menetelmistä. Hänen tulee olla käytettävissä olevan menetelmän asiantuntija. Toiminnan tulee olla luontoon tukeutuvien menetelmien ammatillista, vastuullista ja tavoitteellista hyödyntämistä osallisuuden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Tähän osaamiseen kytkeytyy kiinteästi ohjausosaaminen. Lisäksi tulee olla osaamista perheiden kanssa työskentelystä.

Palveluohjausta tekevällä henkilöllä tulee olla riittävän hyvä tuntemus perheestä ja kyky arvioida toiminnan sopivuus kyseiselle perheelle. Tämä edellyttää, että on tietoinen luontoperustaisten menetelmien mahdollisuuksista.

Toiminnassa osallistujat saavat ottaa erilaisia rooleja. Kuntoutujan sijaan osallistuja voi olla esimerkiksi lintubongari, tai jakaa luontoon liittyvää osaamista muille perheille ja ohjaajille. Luontoperustainen toiminta helpottaa ja monipuolistaa vuorovaikutusta. Kun otetaan osallistujien mielenkiinnon kohteet ja osaaminen huomioon, toiminta voidaan rakentaa niin, että päästään tasa-arvoiseen vuorovaikutukseen. Myös ammattilaiset voivat ottaa toiminnan aikana erilaisia rooleja pitäen kuitenkin mielessä, että he ovat vastuussa ryhmän toiminnasta. Ammattilaisen toimintaan heittäytyminen on suotavaa. Se rakentaa luottamusta. Luontoperustaiset menetelmät monipuolistavat työtä ja ammattilainen pääsee myös osaksi luonnon hyvinvointivaikutuksista. Se voi edistää työssäjaksamista.

Resurssit

Ryhmän osallistujamäärä vaikuttaa varattavien resurssien määrään. Lähtökohtaisesti tapaamisissa tulee olla mukana vähintään kaksi ohjaajaa riippuen perheiden ja lasten lukumäärästä. Kaksi ohjaajaa on turvallisuuden kannalta hyvä, mutta myös siksi, että tarvittaessa perheen aikuisten kanssa ehditään käydä keskustelua.

Kustannukset voivat olla muutaman kympin tai useita satoja. Toimintaa voidaan käynnistää työaikapanoksen lisäksi hyvin pienellä budjetilla. Erilaisia varusteita ja välineitä on hyvä olla, mutta niiden valikoimassa pystyy hyvin huomioimaan käytettävissä olevan budjetin. Ensiapuvälineet on aina oltava. Muutamia esimerkkejä välineistä, joiden avulla voi järjestää toimintaa: liukurit, pulkat, lapiot, kiikarit, suurennuslasit, heijastimet, taskulamput, riippukeinut, lumikengät, ahkiot, kalastusvälineet, kalastusluvat, retkiruokailuun välineistöä.

Toiminnassa hyödynnetään luonnon materiaaleja. Esimerkiksi kaarna, erilaiset kävyt, oksat, kivet ja paju toimivat hyvinä askartelun välineinä. Eri aisteja voidaan huomioida myös sisällä järjestetyssä toiminnassa. Esimerkiksi itsetehdyt tuoksu- tai tunnustelupussit, marjojen maistelu, erilaiset luonnon äänet ja kuvat toimivat hyvin, kun halutaan mm. kertoa muistoista ja kuvailla tunteita kuvien avulla.

Osa toiminnasta voidaan järjestää yhteistyönä esimerkiksi maatilan kanssa, jolloin siihen on varattava taloudellinen resurssi myös mahdolliset kuljetukset huomioiden. Matkakustannuksia voi syntyä muihinkin kohteisiin kulkemisesta.  

Eläinavusteinen toiminta edellyttää eläintilaa, jonka eläimet ovat tottuneet ihmisin. Lisäksi vaaditaan asiantuntevaa ohjausta, jolla varmistetaan myös eläinten hyvinvointi.  Erilaisten toimintaympäristöjen hyödyntäminen mahdollistaa perheille sopivan ja mieluisan paikan löytymisen.

Voimavaroja luonnosta -perheryhmät

LUONNOLLISESTI-valmennusmalli tuo Green Care -menetelmät osaksi sosiaalista kuntoutusta -hankkeessa on järjestetty Voimavaroja Luonnosta perheryhmiä sekä Kuusamossa että Rovaniemellä. Käytännön toteutuksesta on vastannut Ksakki ry. Yhdessä ryhmässä on ollut mukana keskimäärin neljä perhettä. Ryhmät ovat kokoontuneet joka toinen viikko yhteensä seitsemän kertaa. Ryhmä- ja perhekohtaisten tavoitteiden lisäksi osallisuutta ja arjen tukemista on vahvistettu seuraavilla teemoilla: luontosuhde, turvallisuus, sosiaalinen hyvinvointi, luontotaidot, vastuullinen toiminta, luonnon hyvinvointivaikutukset, fyysinen hyvinvointi, psyykkinen hyvinvointi, uudet kokemukset ja palaute.

Toiminnasta on tiedotettu yhteistyöverkostoa, ja palveluohjausta on pyritty saamaan käyntiin yhteistyökumppaneiden kanssa. Yhteistyötä tiedottamisessa ja osallistujien tavoittamisessa on tehty mm. aikuissosiaalityön, perhetyön, neuvolan, erilaisten vertaistukiryhmien, vapaaehtoistyön ja Ksakki ry:n muiden palveluiden kanssa. Kuusamon perheryhmän toteutuksessa on tehty yhteistyötä muun muassa Mannerheimin Lastensuojeluliiton kanssa, joka voisi toimia yhtenä toteuttajana toiminnalle hankkeen jälkeen.

Poikkeusolot haastoivat perheiden ryhmäyttämistä, minkä vuoksi päädyttiin järjestämään toimintaa ryhmätoiminnan lisäksi myös yksittäisille perheille. Olosuhteiden sallittua järjestettiin vielä koko ryhmän yhteinen tapaaminen. Tällainen toimintatapa koettiin myös hyväksi. Se vaati enemmän ohjaajien työpanosta. Vertaistuellinen osuus jäi myös suppeammaksi. Toisaalta kunkin perheen tilanteeseen oli mahdollista keskittyä paremmin.

Luontoperusteisesta perhetoiminnasta saatavia hyötyjä

Luontoperustaiset menetelmät tukevat ja edistävät perheenjäsenten välistä vuorovaikutusta. Eläintilatoiminta sopii hyvin esimerkiksi perheen sisäisen dynamiikan ja suhteiden käsittelyyn. Luontoympäristössä perheet voivat kokea ryhmän voimaannuttavan vaikutuksen ja saada vertaistukea yhdessä tekemällä ja kokemalla. Toiminta mahdollistaa osaamisen näkyväksi tekemistä ja perheen yhteisen työskentelyn. Luontoperustaiset menetelmät edistävät rauhoittumista ja läsnäolon vahvistumista, mikä mahdollistaa erilaisen työskentelyn kuin sisätiloissa toimiessa. Luottamuksen luominen myös helpottuu.

Kehittäjät

LUONNOLLISESTI – valmennusmalli tuo Green Care -menetelmät osaksi sosiaalista kuntoutusta

Hankkeen hallinnoijana ja koordinoijana toimii KSAK Oy ja osatoteuttajina Lapin ammattikorkeakoulu Oy ja Ksakki ry. Hankkeen tavoitteena on yhdistää sosiaalisen kuntoutuksen ja Green Care –kriteerien lähtökohdat ja tuoda Rovaniemen ja Kuusamon sosiaalisen kuntoutuksen palveluiden rinnalle tai / ja vaihtoehdoksi osallisuuden, toiminta- ja työkyvyn lisäämiseksi luontolähtöisiä kuntoutuspalveluita ja menetelmiä. Päätavoitteena on vahvistaa syrjäytymisvaarassa olevien, pitkäaikaistyöttömien, päihdekuntoutujien, perheiden ja eri kulttuurivähemmistöjen perheiden työ- ja toimintakykyä sekä osallisuutta luontolähtöisin menetelmin.

KSAK Oy / Auli Posio
etunimi.sukunimi(@)ksak.fi

Ksakki ry/ Sirpa Murtovaara, Laura Karjalainen ja Viivi Törmänen

Kansikuva
Perheiden luontolähtöinen ryhmätoiminta

Kehittämisen vaihe

icon/launch Created with Sketch. Valmis

Kohderyhmä