Luontolähtöinen kuntoutus tarjoaa kyvykkyyden kokemuksia ja merkityksellisen yhteisön työelämän ulkopuolella oleville. Toiminnan lähtökohtana on asiakas-ohjaaja-valtasuhteen tiedostaminen. Tämä näkyy voimavarakeskeisyytenä ja tasavertaisena kumppanuutena.

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Toimintamallin nimi
Luontolähtöinen kuntoutus
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Luontolähtöinen kuntoutus tarjoaa kyvykkyyden kokemuksia ja merkityksellisen yhteisön työelämän ulkopuolella oleville. Toiminnan lähtökohtana on asiakas-ohjaaja-valtasuhteen tiedostaminen. Tämä näkyy voimavarakeskeisyytenä ja tasavertaisena kumppanuutena.

Toteutuspaikka
Vihreä Telakka – eteenpäin luonnon avulla -hanke, (ESR 2018–2022). Toimintamalli on arvioitu osana Sokra-koordinaation ja ESR TL5 -hankkeiden yhteistä Osallisuuden palaset -kehittämistyötä.
Paikkakunta tai maakunta
Savonlinna
Toimintamallin rahoittaja
Euroopan Sosiaalirahasto (ESR)

Luotu

30.08.2021

Viimeksi muokattu

01.10.2021
Ratkaisun perusidea **

Luontolähtöinen kuntoutus on pitkäkestoista ja säännöllisesti toistuvaa toimintaa, joka tapahtuu luontoympäristössä. Toiminta sisältää arkisia työtehtäviä, jotka voivat ympäristön ja vuodenajan mukaan liittyä esimerkiksi puutarhan- ja ympäristönhoitoon, eläintenhoitoon, kalastukseen, kädentaitoihin, patikointiin tai retkikohteiden huoltoon. Luontoympäristön työtehtävät yhdistävät kaikkia ihmisiä statuksesta riippumatta.

Vuorovaikutuksessa kiinnitetään huomiota siihen, että kaikki ovat samanarvoisessa asemassa, kun töitä suunnitellaan ja tehdään. Toiminta etenee osallistujien osaamisen mukaan ja kaikilla osallistujilla on mahdollisuus omalla osaamisellaan ottaa eri tehtävien asiantuntijuus. Ohjaajat eivät esimerkiksi ole viherammattilaisia ja osallistujat saattavat tietää viherrakentamisesta heitä enemmän, jolloin keskinäiset roolit voivat vaihtua. Toimintamallissa puretaan siten tietoisesti asiakkaan ja ohjaajan välisiä hallinta- ja valtasuhteita.

Luontoympäristössä ja eläinten parissa toimiminen kuntouttaa toisaalta rauhoittamalla ja toisaalta aktivoimalla toimintaan. Sen kautta avautuu tilaisuuksia vuorovaikutukseen, yhteistyöhön, oppimiseen ja vertaistuen saamiseen.

TÄMÄ TOIMINTAMALLI ON OSALLISUUDEN PALANEN

Toimintamalli on kuvattu ja arvioitu ensi sijassa osallisuuden edistämisen näkökulmasta. ”Osallisuuden palaset” edistävät erityisesti heikoimmassa asemassa olevien osallisuutta.

Toimintaympäristö **

Mallin toimintaympäristöksi soveltuu parhaiten rauhallinen viherympäristö, jossa on mahdollisuus palstaviljelyyn ja muihin luontolähtöisiin askareisiin. Ympäristössä pitää olla mahdollisuus päästä sisätiloihin lämmittelyä sekä ruuanlaittoa varten.

Toiminta voi kiinnittyä kunnan työllisyyspalveluihin tai sosiaalipalveluihin. Mitä tunnetumpaa toiminta on kunnassa, sen paremmin kunnan eri työntekijät osaavat ohjata asiakkaita palveluun.

Toimintaympäristön sijainti ja saavutettavuus ovat oleellisia asiakasohjautuvuuden kannalta. Luontoympäristön ei tulisi olla liian kaukana kunnan keskustasta ja sinne olisi hyvä olla sujuvat julkiset liikenneyhteydet.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Luontolähtöisen kuntoutuksen kohderyhmänä ovat työelämän ulkopuolella olevat työikäiset. Toimintamallista ovat hyötyneet osallistujat, joilla on haasteita sosiaalisessa, psyykkisessä ja/tai fyysisessä toimintakyvyssä. Erityisesti ovat hyötyneet osallistujat, joilla on taustalla turvattomuuden ja arvottomuuden kokemuksia.

Luonto- ja eläinavusteiset menetelmät soveltuvat hyvin esimerkiksi autismikirjon henkilöiden kuntoutukseen. Luonto ja eläimet rauhoittavat ja vuorovaikutus eläinten kanssa lievittää stressiä. Mallista ovat hyötyneet myös työuupumuksesta kärsineet, jotka ovat ohjautuneet palveluun TE-toimiston kautta.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

Luontolähtöinen kuntoutus tarjoaa mahdollisuuden aktiiviseen ja mielekkääseen toimintaan luontoympäristössä. Toiminta on suunnattu fyysistä tai psyykkistä kuntoutusta tarvitseville, työelämän ulkopuolella oleville työikäisille. Osallistujat ohjautuvat kuntoutukseen kaupungin ja järjestöjen palveluista. Jokaisen osallistujan kanssa tehdään sopimus kuntoutukseen osallistumisesta 1-5 päivänä viikossa, toimintakyvyn mukaan. Sopimusten pituus voi olla kuukausista jopa vuosiin. Riittävän pitkä aika tuo toiminnan kiinteäksi osaksi osallistujan arkea ja tukee siten myös sen vaikuttavuutta.

Toimintaan tulee olla käytössä rauhalliseksi ja terapeuttiseksi viherympäristöksi sopiva alue. Kädentaitoisia ja luontoharrastaneita kokoaikaisia ohjaajia tulee olla vähintään kaksi. Ohjaajilla tulee olla mielellään aiempaa kokemusta kasvien ja eläinten hoitamisesta.

Malli on luonteeltaan kokeileva ja sitä sovelletaan aina kunkin alueen erityispiirteet ja luontoympäristö huomioiden. Luontotoiminnan suunnittelussa täytyy ottaa huomioon vuodenaika ja sääolosuhteet. Toiminnan suunnittelusta ja materiaalihankinnoista vastaavat ohjaajat. Toiminnasta vastaavan henkilön tehtäviin kuuluu kumppanuuksien luominen ja yhteistyö muiden toimijoiden kanssa, asiakkaiden yksilöllinen tuki ja ohjaajien tuki.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

OSALLISUUDEN OSA-ALUEET: KYVYKKYYDEN JA ARVOKKUUDEN KOKEMUKSIA LUONTOYMPÄRISTÖSSÄ

  1. Osallisuus omassa elämässä
  2. Osallisuus yhteisöissä ja vaikuttamisen prosesseissa
  3. Osallisuus yhteisestä hyvästä

Terapeuttinen viherympäristö ja omien voimavarojen vahvistuminen auttavat muuttamaan käsitystä omasta itsestä toimijana. (1) Tehtävät luonnossa ja uusien taitojen oppiminen tarjoavat mahdollisuuden nähdä itsensä kyvykkäänä ja samanarvoisena muiden kanssa. (1) Kumppanuuteen ja voimavaralähtöisyyteen perustuva kuntoutus luo kannustavaa ilmapiiriä koko kuntoutusyhteisöön. (2) Kuuluminen yhteisöön vahvistaa osallistujien kuulumisen ja yhdenvertaisuuden kokemuksia. (2) Esimerkiksi osallistujien yhdessä järjestämät tilaisuudet tai luontokohteiden huoltotoimenpiteet antavat mahdollisuuksia osallistua yhteisen hyvän rakentamiseen. (3)

Toimintamalli on osa laajempaa osallisuuden edistämisen kokonaisuutta, joka kokoaa yhteen vastaavanlaisia heikoimmassa asemassa olevien osallisuutta edistäviä toimintamalleja:

ARVIOINTI (PDF-LIITE)

Malli on arvioitu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa kehitettyjen osallisuuden osa-alueiden ja lupaavan käytännön kriteerien näkökulmasta osana Sosiaalisen osallisuuden edistämishanke – Sokran ja ESR TL5 -hankkeiden Osallisuuden palaset -kehittämistyötä.

Sokran arvio toimintamallista Luontolähtöinen kuntoutus (30.8.2021) (pdf 330 Kt)

Vinkit toimintamallin soveltajille **

Valtasuhteiden tiedostaminen kuntoutuksessa

Asiakastyö on aina herkkä hallinta- ja valtasuhteille. Luontolähtöisessä kuntoutuksessa ohjaajat asettuvat samalle viivalle kuntoutujien kanssa ja sulautuvat joukkoon konkreettisesti vaikkapa laittamalla kumisaappaat jalkaan ja osallistumalla palstan muokkaamiseen. Näin osallistujien ja ohjaajien välinen suhde tasa-arvoistuu.

Valtasuhteiden tiedostaminen tukee osallisuuden edistämistä monella tavalla. Luontolähtöisessä kuntoutuksessa vuorovaikutus ei keskity ongelmiin, vaan voimavaroihin ja jokaisen vahvuuksiin. Kaikkien osallistujien kykyihin luotetaan, mutta muutokseen ei pakoteta. Luontoympäristössä jokaisella on mahdollisuus vahvistaa omia voimavarojaan omaan tahtiin. Ohjaajien puhe on arvostavaa, ja kaikille puhutaan ja näytetään tunteita riippumatta töihin osallistuvan statuksesta. Tämä luo arvokkuuden kokemuksia osallistujille.

Savonlinnan luontolähtöinen kuntoutus juurtuu osaksi kaupungin palveluita

Vihreä Telakka -hankkeen kehittämään luontolähtöiseen kuntoutukseen osallistuu viikoittain 25-30 vakituista kävijää. Päivittäiseen toimintaan osallistuu keskimäärin 15 kuntoutujaa. Suuri osa toiminnasta tapahtuu Savonlinnassa Vuohimäen tilalla, jossa hoidetaan tilan kasveja, eläimiä ja rakennuksia eri vuodenaikojen tarpeiden mukaan. Hankkeessa rakennetaan, huolletaan ja korjataan myös muita kohteita. Paikkakunnalla on koettu tarvetta laajentaa kuntoutusympäristön vaihtoehtoja erityisesti miehille ja tässä onkin onnistuttu: lähes 70 % osallistujista on ollut miehiä.

Toiminnasta kiinnostuneita on enemmän kuin hankkeen nykyisissä puitteissa on mahdollista ottaa vastaan. Siksi myös kaupungin työpajalta käy viikoittain oma ohjaaja vaihtuvan pienryhmän kanssa hoitamassa eläimiä ja osallistumassa muuhun toimintaan. Lisäksi järjestetään yhteistoimintapäiviä säännöllisesti eri toimijoiden kanssa. Toiminta on käynnistetty hankerahoituksella, mutta kaupunki on sisällyttämässä toimintaa osaksi omaa palveluvalikoimaansa. Toiminta kiinnittyy kaupungin työllisyyspalveluihin.

Monien kuntoutuksen kohderyhmään kuuluvien juhlapyhät saattavat olla yksinäisiä. Hankkeessa järjestetyt juhannustanssit ovat kuntoutukseen osallistuvan porukan yhteinen ponnistus ja yhteishengen nostattaja. Tanssit luovat kuuluvuuden kokemuksia osallistujille. Tansseihin kutsutaan myös kuntoutuksen ulkopuolisia vieraita. Juhlien järjestäjillä on näin mahdollisuus osallistua yhteiseen hyvään ja saada siitä tunnustusta.

KEHITTÄJÄT

Tässä kuvattu ja Sokran arvioima toimintamalli perustuu Vihreä telakka -hankkeessa (ESR 2018–2022) tehtyyn kehittämistyöhön. Päätoteuttajana oli Piällysmies ry. Toimintamallia on kehitetty Savonlinnan alueella.

Kehittäjän yhteystiedot:

  • Laura Vänttinen, hankepäällikkö, Vihreä Telakka: laura.vanttinen(at)savonlinna.fi

Vihreä Telakka -hankkeen verkkosivut

Kansikuva
Luontolähtöinen kuntoutus on muun muassa ESR-rahoituksella kehitetty osallisuuden palanen.

Kehittämisen vaihe

icon/launch Created with Sketch. Valmis

Aihealueet

Luonto Osallisuus Green care Psykososiaalinen tuki

Ilmiöt

Osallistuva yksilö

Kohderyhmä

Paljon palveluita tarvitsevat Työikäiset