Luontolähtöinen kuntoutus
Luontolähtöinen kuntoutus tarjoaa kyvykkyyden kokemuksia ja merkityksellisen yhteisön työelämän ulkopuolella oleville. Toiminnan lähtökohtana on asiakas-ohjaaja-valtasuhteen tiedostaminen. Tämä näkyy voimavarakeskeisyytenä ja tasavertaisena kumppanuutena.
Toimintamallin nimi
Luontolähtöinen kuntoutus tarjoaa kyvykkyyden kokemuksia ja merkityksellisen yhteisön työelämän ulkopuolella oleville. Toiminnan lähtökohtana on asiakas-ohjaaja-valtasuhteen tiedostaminen. Tämä näkyy voimavarakeskeisyytenä ja tasavertaisena kumppanuutena.
Vuorovaikutuksessa kiinnitetään huomiota siihen, että kaikki ovat samanarvoisessa asemassa, kun töitä suunnitellaan ja tehdään. Toiminta etenee osallistujien osaamisen mukaan ja kaikilla osallistujilla on mahdollisuus omalla osaamisellaan ottaa eri tehtävien asiantuntijuus. Ohjaajat eivät esimerkiksi ole viherammattilaisia ja osallistujat saattavat tietää viherrakentamisesta heitä enemmän, jolloin keskinäiset roolit voivat vaihtua. Toimintamallissa puretaan siten tietoisesti asiakkaan ja ohjaajan välisiä hallinta- ja valtasuhteita.
Luontoympäristössä ja eläinten parissa toimiminen kuntouttaa toisaalta rauhoittamalla ja toisaalta aktivoimalla toimintaan. Sen kautta avautuu tilaisuuksia vuorovaikutukseen, yhteistyöhön, oppimiseen ja vertaistuen saamiseen.
TÄMÄ TOIMINTAMALLI ON OSALLISUUDEN PALANEN
Toimintamalli on kuvattu ja arvioitu ensi sijassa osallisuuden edistämisen näkökulmasta. ”Osallisuuden palaset” edistävät erityisesti heikoimmassa asemassa olevien osallisuutta.
Mallin toimintaympäristöksi soveltuu parhaiten rauhallinen viherympäristö, jossa on mahdollisuus palstaviljelyyn ja muihin luontolähtöisiin askareisiin. Ympäristössä pitää olla mahdollisuus päästä sisätiloihin lämmittelyä sekä ruuanlaittoa varten.
Toiminta voi kiinnittyä kunnan työllisyyspalveluihin tai sosiaalipalveluihin. Mitä tunnetumpaa toiminta on kunnassa, sen paremmin kunnan eri työntekijät osaavat ohjata asiakkaita palveluun.
Toimintaympäristön sijainti ja saavutettavuus ovat oleellisia asiakasohjautuvuuden kannalta. Luontoympäristön ei tulisi olla liian kaukana kunnan keskustasta ja sinne olisi hyvä olla sujuvat julkiset liikenneyhteydet.
Luontolähtöisen kuntoutuksen kohderyhmänä ovat työelämän ulkopuolella olevat työikäiset. Toimintamallista ovat hyötyneet osallistujat, joilla on haasteita sosiaalisessa, psyykkisessä ja/tai fyysisessä toimintakyvyssä. Erityisesti ovat hyötyneet osallistujat, joilla on taustalla turvattomuuden ja arvottomuuden kokemuksia.
Luonto- ja eläinavusteiset menetelmät soveltuvat hyvin esimerkiksi autismikirjon henkilöiden kuntoutukseen. Luonto ja eläimet rauhoittavat ja vuorovaikutus eläinten kanssa lievittää stressiä. Mallista ovat hyötyneet myös työuupumuksesta kärsineet, jotka ovat ohjautuneet palveluun TE-toimiston kautta.
Luontolähtöinen kuntoutus tarjoaa mahdollisuuden aktiiviseen ja mielekkääseen toimintaan luontoympäristössä. Toiminta on suunnattu fyysistä tai psyykkistä kuntoutusta tarvitseville, työelämän ulkopuolella oleville työikäisille. Osallistujat ohjautuvat kuntoutukseen kaupungin ja järjestöjen palveluista. Jokaisen osallistujan kanssa tehdään sopimus kuntoutukseen osallistumisesta 1-5 päivänä viikossa, toimintakyvyn mukaan. Sopimusten pituus voi olla kuukausista jopa vuosiin. Riittävän pitkä aika tuo toiminnan kiinteäksi osaksi osallistujan arkea ja tukee siten myös sen vaikuttavuutta.
Toimintaan tulee olla käytössä rauhalliseksi ja terapeuttiseksi viherympäristöksi sopiva alue. Kädentaitoisia ja luontoharrastaneita kokoaikaisia ohjaajia tulee olla vähintään kaksi. Ohjaajilla tulee olla mielellään aiempaa kokemusta kasvien ja eläinten hoitamisesta.
Malli on luonteeltaan kokeileva ja sitä sovelletaan aina kunkin alueen erityispiirteet ja luontoympäristö huomioiden. Luontotoiminnan suunnittelussa täytyy ottaa huomioon vuodenaika ja sääolosuhteet. Toiminnan suunnittelusta ja materiaalihankinnoista vastaavat ohjaajat. Toiminnasta vastaavan henkilön tehtäviin kuuluu kumppanuuksien luominen ja yhteistyö muiden toimijoiden kanssa, asiakkaiden yksilöllinen tuki ja ohjaajien tuki.
OSALLISUUDEN OSA-ALUEET: KYVYKKYYDEN JA ARVOKKUUDEN KOKEMUKSIA LUONTOYMPÄRISTÖSSÄ
- Osallisuus omassa elämässä
- Osallisuus yhteisöissä ja vaikuttamisen prosesseissa
- Osallisuus yhteisestä hyvästä
Terapeuttinen viherympäristö ja omien voimavarojen vahvistuminen auttavat muuttamaan käsitystä omasta itsestä toimijana. (1) Tehtävät luonnossa ja uusien taitojen oppiminen tarjoavat mahdollisuuden nähdä itsensä kyvykkäänä ja samanarvoisena muiden kanssa. (1) Kumppanuuteen ja voimavaralähtöisyyteen perustuva kuntoutus luo kannustavaa ilmapiiriä koko kuntoutusyhteisöön. (2) Kuuluminen yhteisöön vahvistaa osallistujien kuulumisen ja yhdenvertaisuuden kokemuksia. (2) Esimerkiksi osallistujien yhdessä järjestämät tilaisuudet tai luontokohteiden huoltotoimenpiteet antavat mahdollisuuksia osallistua yhteisen hyvän rakentamiseen. (3)
Toimintamalli on osa laajempaa osallisuuden edistämisen kokonaisuutta, joka kokoaa yhteen vastaavanlaisia heikoimmassa asemassa olevien osallisuutta edistäviä toimintamalleja:
ARVIOINTI (PDF-LIITE)
Malli on arvioitu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa kehitettyjen osallisuuden osa-alueiden ja lupaavan käytännön kriteerien näkökulmasta osana Sosiaalisen osallisuuden edistämishanke – Sokran ja ESR TL5 -hankkeiden Osallisuuden palaset -kehittämistyötä.
Sokran arvio toimintamallista Luontolähtöinen kuntoutus (30.8.2021) (pdf 330 Kt)
Kansikuva
