Maahan muuttaneiden palvelujen toimintamalli, Helsinki (RRP, P4, I1)

Luodaan toimintamalli, johon on koottu maahan muuttaneiden tarvitsemia palveluita ja vahvistettu yhteistyörakenteita.

Model name
Maahan muuttaneiden palvelujen toimintamalli, Helsinki (RRP, P4, I1)
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Luodaan toimintamalli, johon on koottu maahan muuttaneiden tarvitsemia palveluita ja vahvistettu yhteistyörakenteita.

Toteutuspaikka
Helsinki, sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Helsinki
Toimintamallin rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)

Tekijä

Veera Kukka

Luotu

18.03.2024

Viimeksi muokattu

07.08.2025
Toimintaympäristö

Kotoutumisen edistämisen toimintaympäristö, vastuunjako ja roolitus ovat muuttuneet merkittävästi hyvinvointialueille siirtymisen ja uuden lain kotoutumisen edistämisestä tultua voimaan 1.1.2023. Sosiaalihuollon roolin kotoutumisen edistämisessä voidaan katsoa jossain määrin kaventuneen monien perustehtävien siirryttyä kunnan tehtäväksi. Toisaalta sosiaalihuollon rooli on laajentunut ja täsmentynyt yhteisösosiaalityön tultua lakiin 2023. Nämä lakimuutokset tukevat ja ohjaavat sosiaalihuollon kehittämistä. Kotoutumisen edistämisen tukeminen tulee olla kokonaisvaltaista, kaikkia elämän osa-alueita tavoittelevaa ja erilaisiin elämäntilanteisiin sekä erilaiselle toimintakyvylle sopivaa.  Asiakasmäärät nousevat jatkuvasti myös kotoutumista edistävissä sosiaalipalveluissa Helsingissä.  Soteuudistus ja kotoutumislain kokonaisuudistus ovat muuttaneet kotoutumisen palvelurakenteita. Uudenmaan maakunnan vieraskielisen väestön ennusteen 2022-2040 mukaan vieraskielinen väestö keskittyy jatkossakin voimakkaasti pääkaupunkiseudun kaupunkeihin. Vuonna 2030 vieraskielisen väestön määrän ennustetaan Helsingissä olevan 154 700 henkilöä.  

Palveluita suunniteltaessa ja järjestettäessä tulee varmistaa, että kaikilla Suomessa asuvilla on mahdollisuus saada tarvitsemaansa hoitoa ja palveluita taustastaan riippumatta. Maahan muuttaneille vieras palveluverkko ja yhteisen kielen puute voivat hankaloittaa palveluihin pääsyä (THL 2025) Työ- ja elinkeinoministeriön selvityksessä (2020) on tullut esille, ettei ammattilaisilla ole tarpeeksi tietoa maahan muuttaneiden palvelutarpeista. Pirstaleisuus ja koordinaation puute voivat vaikeuttaa haavoittuvassa asemassa olevien palveluihin pääsyä. Myös MoniSuomi 2022 tutkimuksen johtopäätöksien mukaan sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille hyvinvointialueilla tulisi olla tarjolla koulutusta ja tietoa maahanmuuttajien erityistarpeista. Peräti puolet tutkimukseen vastanneista koki, etteivät he saaneet riittävästi sosiaalityöntekijöiden palveluita. Eri taustoista tulevien näkökulmat ja tarpeet tulisi kuulla ja huomioida palveluja suunniteltaessa ja tarjottaessa. (MoniSuomi 2022).  Lakimuutosten myötä kotoutumisen edistämisen toimintaympäristö on laajentunut ja on hajallaan, mikä vaikeuttaa yhtenäisen käsityksen ja koordinaation luomista sekä palveluiden järjestämistä.  Uusi kotoutumislaki myös ohjaa toimimaan tiiviimmin kolmannen sektorin kanssa kotoutumisen edistämisessä.  

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Asiakasymmärrystä on kerätty aiempien asiakasymmärrykseen kerätyn tiedon ja muiden materiaalien avulla. Asiakasymmärrystä on kerätty palvelumuotoilun menetelmin. Kehittämisen yhteen alakokonaisuuteen on osallistunut kokemusasiantuntija.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Materiaalien, kuten ohjeiden, esitteiden ja verkkosivujen ylläpito ja päivittäminen vaatii resurssia ja sovitut käytännöt.

Juurruttamiseen tarvitaan ajankäyttöön resurssia eri yksiköissä, mm. koulutusten suorittaminen ja materiaaleihin tutustuminen.

Viestintää tehdään monikanavaisesti ja sitä kohdennetaan tarpeen mukaan hankkeen eri osakokonaisuuksissa.

Kehittämisen vaihe

Kehitteillä

Ilmiöt