Meijän polku on keskisuomalaisten kansanterveyden ja hyvinvoinnin edistämisen liike. Kansalaisten hyvinvointia edistetään neljän keskeisen teeman kautta; Liikunta, lepo, luonto ja yhteisöllisyys. Verkostoidumme ja tuotamme hyvinvointi-innovaatioita.

Toimintamallin nimi
Meijän Polku – liiku ja huilaa Keski-Suomessa
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Meijän polku on keskisuomalaisten kansanterveyden ja hyvinvoinnin edistämisen liike. Kansalaisten hyvinvointia edistetään neljän keskeisen teeman kautta; Liikunta, lepo, luonto ja yhteisöllisyys. Verkostoidumme ja tuotamme hyvinvointi-innovaatioita.

Toteutuspaikka
Pääasiallinen toteutuspaikka Keski-Suomen maakunta ja sen kunnat. Useat toimenpiteet ovat myös avoimia ja sellaisina hyödynnettävissä myös muualla Suomessa ja jopa maailmalla.
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Keski-Suomi
Toimintamallin rahoittaja
Ei erillisrahoitusta
Liitteet ja linkit

Tekijä

Jyrki Saarela

Luotu

19.03.2021

Viimeksi muokattu

27.09.2021
Ratkaisun perusidea

Meijän polku on keskisuomalaisten kansanterveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi synnytetty hyvinvointiliike, käytännössä toimintaryhmä. Sen alullepanijoina olivat Keski-Suomen hyvinvoinnin osaamiskeskittymän toimijat, jotka kutsuivat mukaan yhteistyöhön keskisuomalaiset kunnat. Meijän polun toimenpiteiden ytimenä on kansalaisten hyvinvoinnin edistäminen neljän keskeisen teeman kautta; Liikunta, lepo, luonto ja yhteisöllisyys. Meijän polku verkostoituu maakunnallisesti ja valtakunnallisesti ja tuottaa hyvinvointi-innovaatioita tutkittuun tietoon ja ajankohtaisiin ilmiöihin ja trendeihin perustuen.

Ydinryhmässä tunnistetaan tietovirrasta eri alojen ammattilaisten voimin tutkittua tietoa, jonka pohjalta voidaan tuottaa kansalaisille hyvinvointia. Tunnistetaan kansainvälisiä trendejä ja innovaatioita, joita voidaan tuoda keskisuomalaiseen toimintaympäristöön. Yhdessä kumppaneiden ja yhteistyötahojen kanssa kehitetään tuotteistuksia, palveluita ja konsepteja joita matalalla kynnyksellä kokeillaan oman maakunnan toimintatympäristössä siitä kiinnostuneiden tahojen kanssa. Heti lähtökohtaisesti pyritään siihen, että kokeilut on monistettavissa ja skaalattavissa laajemminkin valtakunnassa.  Yhdessä kumppaneiden kanssa kokeiluista ja tuotteistuksista pyritään viestinnän keinoin jakamaan informaatiota mahdollisimman laajalti eteenpäin. Kokeiluja ja innovaatioita esitellään erilaisissa tilaisuuksissa, seminaareissa ja muissa asiantuntijafoorumeissa. Tämän hetken tuotteita ovat Hyvinvoinnin vuosikello ja Hyvinvointihaasteet, Luontopysäkkikonsepti sekä Keski-Suomen reitistöviikko. Tulossa on tänä keväänä 2021 myös luontotyöpäivä kampanja.

 

Toimintaympäristö

Keski-Suomeenkin ulottuvat maailmalaajuiset ilmiöt ja megatrendit. Maapallon ilmaston lämpeneminen ja siihen liittyvä ekologinen keskustelu ovat alati läsnä. Koronan myötä vuorovaikutuksen ja palveluiden digatalisoituminen on entisestään kiihtynyt. Kaupungistuminen ja sitä myötä maaseudun väestön väheneminen ja ikääntyminen näkyvät selvästi Keski-Suomalaisissa kunnissa. Myös palvelut keskittyvät kaupunkeihin sekä kuntakeskuksiin ja haja-asutusalueelta asiointimatkat pitenevät.

Maakunnallisesti väestön ikääntyminen ja kansanterveydelliset ongelmat kuten ylipaino, diabeteksen yleistyminen ja esimerkiksi yksinäisyys ja mielenterveysongelmat ovat näkyvillä ja uuden sote toimintamallin kehittämisen keskiössä. Kuntien kasvavat sote menot ovat kuntatalouden näkökulmasta kestämätön taakka. Iso osa kunnista on talousvaikeuksissa. Myös työttömyys ja koulutuspaikkojen puute syrjäisemmillä seuduilla, erityisesti nuorten keskuudessa, vaikuttaa noiden alueiden väestökatoon. Elinkeinoelämän ja talouden kasvu keskittyy kasvukeskusten ympärille.

Keski-Suomen maakuntaohjelman 2018 – 2021 strategiset kärjet ovat biotalous, digitalous, osaamistalous, hyvinvointitalous ja matkailu. Keski-Suomen maakunnan tulevaisuuden kehitysstrategian vahvuuksina nähdään bio-, digi- ja osaamistalous. Keski-Suomi ja erityisesti sen keskuskaupunki Jyväskylä on vahvojen oppilaitosten keskus.

Meijän Polun näkökulmasta vahva toimiala on nimenomaan liikunnan, hyvinvoinnin ja kuntoutuksen sektori. Tätä entisestään vahvistaa  tänä vuonna avattu erittäin moderni keskussairaala Uusi Nova ja sen toimintaan kytkeytyvä terveyden ja sairaanhoidon kehitys. Lisäksi Kilpa ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU ja  Liikuntalääketieteen poliklinikka ovat vahvistamassa Liikuntapääkaupungiksi itseään brändäävän kaupungin palveluita ja imagoa.

Keski-Suomi on metsien ja isojen vesistöjen maakunta. Keski-Suomen lukuisat maakuntakaavan hiljaiset alueet, ennätysmääräiset kansallispuistot ja kansainvälisestikin merkittävät kulttuuriympäristöt ja kulttuurikohteet luovat hyvän pohjan hyvinvoinnin tuottamiselle luontoa hyödyntäen. Luontoon ja paikalliseen kulttuurin pohjautuvien palveluiden kysynnän on jo nähty kasvavan erityisesti koronaviruksen vaikutusten myötä. Niihin pohjaa myös tuore Keski-Suomen matkailustrategia. Luonto- ja kulttuurimatkailua kehittäminen  edistetään myös paikallisen väestön virkistäytymisen mahdollisuuksia - ja isoilta osin myös toisin päin. Meijän polku on päässyt esille  maakunnallisena hyvänä käytäntönä kansainvälisessä Three T -hankkeessa, jossa Keski-Suomen Liitto oli mukana. Maakuntaliitonkin suunnitelmissa on  edistää keskisuomalaisia reitistöhankkeita ja liitto myös edistää maakunnallista hyvinvointitaloutta.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Meijän Polun kohderyhmänä ovat ensisijaisesti Keski-Suomalaiset hyvinvointia edistävät toimijat ja keskisuomalainen väestö. Keski-Suomen maakunnan kunnat on heti alussa nähty keskeisinä toimijoina ja kumppaneina kunkin kunnan väestön hyvinvoinnin edistäjinä. Kuntiin oltiin yhteydessä ja ne kutsuttiin kunnanjohtajien edustamina mukaan heti ensimmäiseen tapatumaan. Vuoropuhelua käydään suoraan kuntine edustajien kanssa Toimijaryhmän henkilöiden toimesta omien organisaatioiden tehtävien puitteissa sekä suoralla viestinnällä kunnan viranhaltijoille. Myös "kuntakummi -mallia" on pilotoitu Meijän Polun asioiden edistämisessä. Heti lähtökohtaisesti pyritään siihen, että kokeilut on monistettavissa ja skaalattavissa laajemminkin valtakunnassa.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Meijän polun toiminta lähtee pitkälle ydintoimijoiden ryhmästä jotka oman työnantajansa hyväksynnällä osallistuvat toimintaryhmän työskentelyyn. Toimintaan on käytetty hyvin vähän rahallisia resursseja vaan toimenpiteitä tuotetaan kussakin toimenpiteessä muka olevien tahojen perustyön ja työaikaresurssin voimin. Keskeisinä toimijoina tässä Meijän Polun alkutaipaleella ovat olleet Keski-Suomen Sairaanhoitopiiri, Jyväskylän Ammattikorkeakoulu, Jyväskylän yliopisto, Keski-Suomen Liikunta ja Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö Likes. Myös muita Keski-Suomen hyvinvoinnin osaamiskeskittymän toimijoita on ollut mukana. Keskeisiä vaikuttajia ja kumppaneita ovat olleet Keski-Suomen Liitto ja Keski-Suomen kunnat. Viimeisenä kahtena vuonna myös Keski-Suomen uuden sote -mallin työstämisessä olevat tahot ja maakunnallinen sote -hanke ovat olleet myös tiiviisti muka yhteistyössä, osin myös ydintoimijoiden oman perustyön kautta.

Alkuvaiheen kokeiluja toteutetaan ydintoimijoiden omien ja kumppaneiden resurssien puitteissa. Hyväksi havaittavia toimintamalleja levitetään kertomalla niistä verkostoissa ja Meijän Polun nettisivujen ja some -kanavien kautta. Myös tilaisuudet, webinaarit ja seminaarit ovat väyliä kertoa onnistuneista kokeiluista ja toimivista toimintamalleista. Jos ja kun nämä toimintamallit, tuotteet ja konseptit kiinnostavat, niin kunnat, yhteisöt ja yksityishenkilöt ottavat niitä käyttöön. Tarvittaessa Meijän Polun toimijat mukana alkuvaiheen lanseerauksissa ja tukevat osaamisella ja tietoa jakamalla ja levittämällä. Näitä kokeiluja voidaan yhdessä hankkeistaa tai ohjata toimijoita esim. maaseutu- tai elinkeinorahoitusta hakemaan. Jatkossa kohdeyhteisöt tuottavat omatoimisesti kumppaneiden kanssa hyväksi havaittuja toimintoja ja palveluita. Tavoitteena on resurssiviisaasti integroida toimintaa olemassa oleviin rakenteisiin tai siten tuottaa uusi palveluita jotka kustantavat itsensä esimerkiksi kuntatalouden säästöinä tai vaikka matkailun kautta tuovat uutta tuloa ja sitä kautta elinvoimaa maakuntaan.

 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Meijän Polussa on alusta asti ollut mukana neljä teemaa Liikunta, lepo, luonto ja yhteisöllisyys. Niiden painotukset ovat vaihdelleet ympäröivän toimintaympäristön mukaan ja osin myös sen mukaan miten eri organisaatiot ovat pystyneet panostamaan toimintaan. Hyvin alkuvaiheessa Meijän polun toimintaa ja strategisia valintoja ohjaamaan haluttiin myös  maakunnan väestöstä ja sen kiinnostuksista ohjautuvaa tietoa.  Keho -ekosysteemin rahoituksella voitiin kokeilla digitaalisen "älyn" Botin käyttämistä Meijän Polun sivustoilla. Botin kysymyksiä ja etenemispolku teemojen mukaan räätälöimällä saatiin tietoa verkkosivun käyttäjien kiinnostuksen kohteista. Tätä kautta suuntauduttiin silloin enemmän Liikunnan ja Luonnon teemojen suuntaan. Muita teemojakaan kuitenkaan unohtamatta.

Myös Corona pandemia on ohjannut toimintaa kansalaisviestinnän ja virtuaalitapahtumien suuntaan koska live -tapahtumia ei pystytä järjestämään. Myös esim. esimerkiksi lähi- ja luontoliikunnan, kestävän kehityksen ja luonnon ekosysteemien ymmärtämisen ja luonnonvarojen säästämisen teemat ovat nousseet viimeisen vuoden aikana selvästi. Pyöräilyn ja kävelyn edistäminen on noussut myös valakunnallisten kestävän liikkumisen edistämisen toimien seurauksena.

Kysyntä Meijän Polun tyyppiselle toimijalle on selvästi noussut jo alunperin keskeisiksi teemoiksi valikoituneiden liikunnan, levon, luonnon ja yhteisöllisyyden uutisten ollessa koko ajan maailman, ja siis myös Euroopan, Suomen, ja Keski-Suomen huomion kohteena.

Siitä ei ole mitattavaa tietoa tai edes ole pitävästi tutkittavissa ja osoitettavissa kuinka Meijän Polku on itsessään vaikuttanut Keski-Suomen maakunnan väestön hyvinvoinnin kehittymiseen. Mutta ainakin tämän 30 vuotisen tähtäimen alkutaipaleella on onnistuttu luomaan brändi, jota aletaan jo tunnistaa monilla eri tasoilla. Polkua on vielä edessä ja uusiakin reittejä päästä lähemmäs tavoitetta toivottavasti syntyy matkan varrella. Jo matka ja sen tekeminen ovat Meijän Polun näkökulmasta merkityksellistä ja arvokasta.

Vinkit toimintamallin soveltajille

TerveSos -palkintoon liittyvät lisäkysmykset

1. Miksi juuri tämä toimintamalli pitäisi palkita?
Meijän Polussa on onnistuttu pienillä resursseilla tuottamaan tunnistettava hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen maakunnallinen brändi. Meijän polun tuottamat sosiaaliset innovaatiot ja konseptit kuten Hyvinvoinnin vuosikello ja ja Hyvinvointihaasteet ja Luontopysäkkiknsepti ovat herättäneet paljon kiinnostusta myös jo oman maakunnan ulkopuolella, valtakunnallisesti ja jopa kansainvälisesti tämä “liike” ja toimintatapa on tunnistettu hyvänä käytänteenä. Poikkeuksellista on se, että eri organisaatioiden johdossa toimijoiden omat tavoitteet ja tehtävät on nähty toteutuvan ja kehittyvän tässä toiminnassa. Meijän Polussa on myös osattu tulkita trendejä ja viestinnän kautta tulevia impulsseja, heikkoja signaaleja. Nopeasti ja matalalla kynnyksellä on ryhdytty toimintaan; kokeiluihin ja tuotteistuksiin ja konseptien tuottamiseen. Onnistuttu on myös teemojen edistämisen kannalta verkostoitumaan sellaisten tahojen kanssa, jotka näkevät samat teemat ja arvot merkityksellisinä ja Keski-Suomen maakunnan hyvinvointia edistävinä. Omiin innovaatioihin uskoen on lähdetty myös valtakunnallisesti kertomaan Meijän polusta ja sen toiminnasta. Meijän polun viestinä on visuaalista ja aktiivista. Graafinen ilme on kehittynyt tunnistettavaksi.  Meijän Polussa on potentiaalia kehittyä valtakunnallisesti tunnistettavaksi, suuntaa näyttäväksi vaikuttajaksi ja merkittäväksi toimijaksi, brändiksi.

2. Mitä olette tehneet kasvattaaksenne luottamusta yhteiseen tekemiseen?
Meijän Polun toimijat ovat avoimesti kommunikoineet ja pohtineet erilaisia toimintoja keskenään rehellisesti ja suoraan vaikka on välillä oltu eri mieltäkin asioista.  On kuunneltu asiantuntijoita ja haettu aktiivisesti osaajia ja verkostoiduttu sellaisten henkilöiden ja tahojen kanssa, jotka ovat valmiita samanlaiseen pyyteettömään työskentelyyn yhteisen hyvän puolesta. Johtavista periaatteista on pidetty kiinni ja kuitenkin muita toimijoita ja ulkopuolisia organisaatiota kunnioittaen kohdattu, keskusteltu ja ammennettu tietoa, osaamista ja hyviä toimintamalleja. On ajettu määrätietoisesti maapallon, luonnon ja sen väestön hyvää soveltaen ja skaalaten tietoa oman maakunnan toimintaympäristöön.

3. Mitä tietoja yhdistelette ja miten jalostatte tiedon yhteiseen käyttöön?
Tietoa ammennetaan monista lähteistä. Seurataan tieteellistä viestintää ja keskustellaan asiantuntijoiden kanssa joita tavataan erilaisilla foorumeilla. Nykyään tietoa liikkuu paljon monenlaisissa internet- ja some -kanavissa, joita meijän polkulaiset seuraavat kukin oman alansa ja oman harrastuneisuutensa kautta. Myös verkostot joihin Meijän Polku ja polkulaiset kuuluvat, tuottavat jatkuvasti syötteitä. Näitä “bongauksia” jaetaan ja kommentoidaan päivittäin tehoryhmän viestikanavissa ja usein niitä käsitellään tiimitapaamisissa, joita on vähintään parin viikon välein. Laajemman ydinryhmän käsittelyyn tuodaan sitten jo alustavasti pohdittuja ja ideoita ja tuotteistuksia. Osa kehitysprojekteista tai suunnitelmista syntyy kumppaneiden ja verkoston toimijoiden kanssa, jolloin kukin tuo oman asiantuntemuksensa yhteisen asian edistämiseen.

4. Miten yhteistä tietoa hyödynnetään toiminnassa, kehittämisessä ja päätöksenteossa?
Toiminnassa kehittämisessä ja päätöksenteossa tukeudutaan aina tutkittuun tietoon, selvityksiin ja asiantuntijoiden perusteltuihin arvioihin. Tuota tietoa hyödynnetään toiminnan perusteluissa niin, että ainakin hyvin todennäköisesti osataan arvioida hyödyt ja potentiaalinen tulos ja voidaan arvioida vaikuttavuutta myös pidemmällä aikajänteellä tai isommassa mittakaavassa. Myös haasteita ja mahdollisia esteitä pyritään tietoon perustuen arvioimaan. Tietoa alueellisista olosuhteita, toimintaympäristöstä ja paikallisista toimijoista sovelletaan pohdittaessa käytännön sovellutuksia ja toteutuksia. Myös viestintää pohditaan käytössä olevien kanavien, kumppanien ja resurssien kautta. Kokeiluista saatua tietoa ja kokemuksia hyödynnetään ideoiden jatkokehityksessä ja niitä eteenpäin jaettaessa. Kokeiluista saadaan myös uusia ideoita verkostolle tulevien kehitys- ja tutkimusprojektien ja hankkeiden suunnitteluun sekä potentiaaliseen konseptien levittämiseen.