Mintissä - Lisää hyvinvointia ja työkykyä
Toimintamallissa kehitettiin Savonlinnan alueen organisaatioiden toimintatapoja ja käytäntöjä terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi, työhyvinvoinnin ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kohentamiseksi sekä tuottavuuden parantamiseksi.
Toimintamallin nimi
Toimintamallissa kehitettiin Savonlinnan alueen organisaatioiden toimintatapoja ja käytäntöjä terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi, työhyvinvoinnin ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kohentamiseksi sekä tuottavuuden parantamiseksi.
Kolmasosalla suomalaisista työkyky pettää ennen eläkeikää ja lähes puolet työssäkäyvistä kärsii jo toistuvasti tuki- ja liikuntaelinvaivoista tai psyykkisistä oireista. Sairauspoissaolot ja työkyvyttömyyseläkkeet jatkavat kasvuaan.
Henkilöstön hyvinvointi on yksi keskeisimmistä työn tuottavuuteen vaikuttavista tekijöistä. Sen ylläpitäminen ja edistäminen vaatii organisaatioilta uudenlaisia panostuksia, tukea ja yhteisöllisyyden vahvistamista työelämän vaatimusten yhä kasvaessa. Mintissä-hankkeen neljä erilaista toimenpidekokonaisuutta vastaavat tähän tarpeeseen.
Työhyvinvoinnin johtamisen jatkuvan parantamisen malli vastaa tarpeeseen sitouttaa organisaatioiden johtoa ja esihenkilöitä työntekijöiden hyvinvoinnin huomioimiseen. Työpajatyöskentelyssä osallistujat pääsivät kehittämään oman organisaationsa työhyvinvointijohtamista ja sparraamaan sen teemoista asiantuntijoiden ja muiden osallistujien kanssa.
Työyhteisöjen puolen vuoden mittaiset hyvinvointiprojektit keskittyvät liikkumattomuuden ja elämäntapojen aiheuttamien riskien kuten elintapasairauksien ja tuki- ja liikuntaelinvaivojen ennaltaehkäisyyn. Hyvinvointiprojekteissa osallistujille tehtiin hyvinvointimittauksia, he pääsivät kokeilemaan aktiivisuusrannekkeen ja hyvinvointisovelluksen käyttöä sekä pohtimaan konkreettisia keinoja, miten saada terveellisemmät elämäntavat aiempaa paremmin osaksi omaa arkea.
Eläkeikää lähestyville tarkoitetuissa Konkarit-hyvinvointiprojekteissa keskityttiin niin ikään kohentamaan osallistujien kokonaisvaltaista hyvinvointia kohderyhmäläisten ikä ja elämäntilanne huomioiden. Kolmasosalla suomalaisista työkyky pettää ennen eläkeikää, joten tämän toimenpidekokonaisuuden tavoite oli auttaa työuran loppuvaiheessa olevia jaksamaan paremmin vielä viimeisetkin työvuodet.
Työhyvinvoinnin kehittämisryhmä Liekittäjissä osallistimme työyhteisöjen jäsenet vertaiskehittämisen keinoin ideoimaan ja viemään konkreettisia työhyvinvoinnin edistämisen keinoja omiin työyhteisöihinsä. Näin työhyvinvoinnin ylläpitämisestä ja edistämisestä tulee entistä enemmän kaikkien yhteinen asia – se ei ole pelkästään johdon ja esihenkilöiden vastuulla.
Savonlinnan seudulla, kuten koko maassa, työikäiset kärsivät yhä useammin elintapasairauksista kuten kakkostyypin diabeteksesta ja sydän- ja verisuonitaudeista. Tuki- ja liikuntaelinvaivat samoin kuin psyykkiset jaksamisen haasteet ovat yleisiä ja niistä kärsii toistuvasti jo puolet työikäisistä. Työkyvyttömyyden välittömät vuosikustannukset jo pelkästään julkisilla aloilla ovat miljardiluokkaa – ja kasvavat yhä edelleen.
Työpaikoilla tapahtuvat hyvinvointi-interventiot tavoittavat työikäisten kohderyhmän hyvin ja siksi työpaikat ovat toimintaympäristönä ihanteellisia työikäisten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja työhyvinvoinnin kohentamiseen. Unen ja palautumisen parantuminen, liikunnan lisääntyminen, kestävyyskunnon kohentuminen ja ateriarytmin tasaantuminen sekä terveellisemmät ruokailutottumukset näkyvät positiivisesti myös työssä parempana jaksamisena ja työn tuottavuuden lisääntymisenä. Jatkuvat muutokset työelämässä vaativat työntekijöiltä resilienssiä ja myös sitä vahvistaa hyvä fyysinen ja psyykkinen kunto.
Työntekijöiden hyvinvointiin ja tuottavuuteen vaikuttaa merkittävästi myös se, miten työhyvinvointia johdetaan organisaatioissa. Laadukkaalla työkykyjohtamisella ja sen jatkuvalla parantamisella vaikutetaan entistä tehokkaammin, ennakoivammin ja systemaattisemmin työkykyriskeihin ja työkyvyttömyyden kustannuksiin sekä edistetään työn sujumista, osaamista ja motivoitumista.
Hankkeen tavoitteena oli myös lisätä Savonlinnan alueen suurten julkisorganisaatioiden yhteistyötä työhyvinvoinnin johtamisen kehittämiseen. Mukaan lähtivät jo hankkeen suunnitteluvaiheessa Savonlinnan kaupunki, Savonlinnan aikuis- ja ammattiopisto Samiedu sekä hankkeen päätoteuttaja Itä-Savon sairaanhoitopiiri. Itä-Savon sairaanhoitopiiri liittyi vuoden 2023 alkaessa osaksi Etelä-Savon hyvinvointialuetta.
Hankkeen kohderyhmänä ovat Savonlinnan seudun julkisen, yksityisen sekä 3. sektorin organisaatiot ja niiden johto, esihenkilöt ja työntekijät.
Työhyvinvoinnin johtamisen jatkuvan parantamisen mallin työpajoihin osallistui 17 osallistujaa Savonlinnan kolmesta suurimmasta julkisesta organisaatiosta; Savonlinnan kaupungilta, Itä-Savon sairaanhoitopiiristä/Etelä-Savon hyvinvointialueelta sekä Savonlinnan aikuis- ja ammattiopisto Samiedulta. Nämä avainhenkilöt valikoituivat työpajoihin työhyvinvoinnin johtamiseen ja kehittämiseen kiinteästi liittyvän työroolinsa vuoksi. Mukana oli mm. organisaatioiden HR-johdon ja työhyvinvointi- ja työsuojeluorganisaation edustajia. Organisaatioiden työhyvinvoinnin johtamisen kehittämisen tarpeet kartoitettiin avainhenkilöiden haastatteluiden avulla.
Työyhteisöjen puolen vuoden mittaisiin hyvinvointiprojekteihin osallistui yhteensä 24 työyhteisöä ja 491 henkilöä. Työpaikoilla järjestettävät hyvinvointi-interventiot ovat tutkitusti vaikuttavia, koska siellä tavoitetaan hyvin työikäisten kohderyhmä. Siksi työhyvinvointiprojektit toteutettiinkin kunkin työpaikan omissa tiloissa työaikana, joka madalsi kynnystä osallistua projektiin ja teki sen helpoksi sekä työnantajalle että osallistujille.
Eläkeikää lähestyvien Konkareiden hyvinvointiryhmiin osallistui yhteensä 55 henkilöä. Myös näihin tapaamisiin osallistujat saivat käyttää työaikaansa. Osallistujia oli kolmesta eri organisaatiosta ja tapaamiset järjestettiin pääsääntöisesti hankkeen osatoteuttajan Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkin tiloissa. Kaikki osallistujat olivat 58-66-vuotiaita, joka vastasi hyvin tavoiteltua kohderyhmää.
Työhyvinvoinnin kehittämisestä kiinnostuneiden Liekittäjien työpajoissa oli mukana yhteensä 35 henkilöä kolmesta aiemmin mainitusta julkisen sektorin organisaatiosta. Kolmeen työpajaan haettiin organisaatioiden intraneteissä julkaistujen ilmoitusten avulla työhyvinvoinnista kiinnostuneita henkilöitä, jotka haluavat olla mukana omien työyhteisöjen hyvinvoinnin kehittämisessä ja konkreettisen toimenpiteiden viemisessä työyhteisöjen arkeen. Työpajoissa lisättiin henkilöstön osaamista työhyvinvoinnin edistämisestä ja he pääsivät vertaiskehittämisen keinoin jalostamaan ideoitaan työpaikan arkeen vietävistä asioista.
Näin työhyvinvoinnin edistämiseen saatiin mukaan kaikkiaan 598 osallistujaa organisaatioiden kaikista henkilöstöryhmistä työntekijöistä asiantuntijoihin ja aina ylimpään johtoon saakka.
Mintissä-hankkeen kaltaisten toimenpiteiden toteuttaminen organisaatiossa edellyttää johdon, esihenkilöiden ja toimenpiteisiin osallistuvien henkilöiden sitoutumista. Rahalliset kustannukset eivät ole suuria, mutta työnantajan on mahdollistettava työajan käyttö projekteihin ja työpajoihin osallistumiseen, mikä lisää projekteihin osallistumisen houkuttelevuutta ja sitoutumista. Projektien ja työpajojen vetäminen edellyttää asiantuntijaresursseja, joiden johdolla projektit toteutetaan. Asiantuntijapalveluita voi ostaa niitä tarjoavilta yrityksiltä, mutta siinä kannattaa hyödyntää myös työeläkeyhtiöitä, liikuntajärjestöjä, työterveyshuoltoa ja erityisesti organisaatioissa jo olemassa olevaa osaamista.
Työpajoihin ja hyvinvointiprojekteihin osallistuminen vei osallistujilta työaikaa noin 1-3 tuntia kuukaudessa. Työhyvinvoinnin johtamisen kehittämisen työpajat samoin kuin työhyvinvoinnin kehittäjien Liekittäjien työpajat järjestettiin joka toinen kuukausi, hyvinvointiprojektien tapaamiset kerran kuussa ja eläkeikää lähestyvien Konkareiden tapaamiset kahden viikon välein.
Hankkeen toimenpiteet toimivat hyvin yhtenä työhyvinvoinnin kehittämisen ja edistämisen kokonaisuutena, mutta aivan yhtä hyvin myös erillisinä pienempinä osina riippuen organisaation tarpeista. Toimenpiteiden ei tarvitse olla välttämättä samaan aikaan tapahtuvia vaan niitä voi toteuttaa myös yksi kerrallaan. Toimenpiteet soveltuvat hyvin eri kokoisiin julkisen, yksityisen sekä kolmannen sektorin organisaatioihin.
Työhyvinvoinnin johtamisen kehittämisen työpajoihin osallistuneet organisaatiot saivat hankkeen tuottamana työkykyinterventioiden vaikuttavuutta käsittelevän tietopaketin sekä työhyvinvoinnin johtamisen jatkuvan parantamisen mallin, joita organisaatiot voivat hyödyntää omassa työhyvinvoinnin kehittämistyössään. Kehittämiskokonaisuus koostui neljästä työpajasta, joissa jaettiin tietoa niin asiantuntijan kuin vertaistenkin toimesta. Työpajoissa työstettiin mukana olleiden organisaatioiden omista tarpeista noussutta kehittämistehtävää, jonka lopputuloksena Etelä-Savon hyvinvointialue kirkasti organisaatioon perustetun työhyvinvointiyksikön roolia ja sen tarjoamia palveluita ja Savonlinnan kaupunki selkeytti ja konkretisoi työhyvinvointia edistäviä toimia osana sen työyhteisöjen toimintaa.
Työyhteisöjen hyvinvointiprojekteissa tehtiin näkyväksi omien elämäntapojen vaikutusta työkykyyn, jaksamiseen, terveyteen ja hyvinvointiin ja siitä saatiinkin erinomaisia tuloksia niin objektiivisissa mittauksissa kuin osallistujien subjektiivisten kokemusten perusteella. Osallistujilta saadun palautteen mukaan projekti mm. herätteli pohtimaan omia elämäntapoja, lisäsi liikunnan määrää, sai ruokailurytmin muuttumaan säännöllisemmäksi sekä auttoi ymmärtämään unen ja palautumisen tärkeyttä. Elämäntapojen muutosten vaikutukset näkyivät positiivisina muutoksina myös osallistujien kehonkoostumuksessa. Tulosten perusteella kuuden kuukauden hyvinvointiprojektilla oli positiivisia vaikutuksia osallistujien työkykyyn ja työyhteisöjen ilmapiiriin ja yhteisöllisyyteen. Kuuden kuukauden hyvinvointiprojektin tulokset osoittavat, että työnantajan kannattaa panostaa työntekijöiden hyvinvoinnin edistämiseen ja että työyhteisö on selkeä voimavara elintapamuutoksia tehdessä ja muutosten hyötyjä kokiessa.
Eläkeikää lähestyvien Konkarit-ryhmissä tarkasteltiin hyvinvointia laaja-alaisesti ikä- ja elämänvaihe huomioiden. Tapaamisiin sisältyi liikuntakokeiluita sekä tietopaketteja oman hyvinvoinnin tukemiseen. Kokeilemaan päästiin sauvakävelyä, kuntosalia ja joogaa. Vinkkejä puolestaan saatiin mielen hyvinvointiin, liikuntaan, uneen ja palautumiseen sekä ravitsemukseen liittyen. Toiminnassa korostui samassa elämäntilanteessa olevien vertaistuki. Osallistujilla oli myös mahdollisuus käydä kehonkoostumusmittauksissa sekä saada Fibion-arkiaktiivisuusmittari viikoksi käyttöön 3-4 kk kestäneen hyvinvointiprojektin alussa ja lopussa. Konkarit -hyvinvointiprojektin aikana moni osallistuja teki tärkeitä havaintoja henkilökohtaiseen hyvinvointiinsa liittyen ja useat saivatkin käynnistettyä elämäntapamuutoksia, joilla varmistavat terveet ja hyvinvoivat viimeiset työvuodet sekä tulevat eläkepäivät.
Työhyvinvoinnin kehittäjien eli Liekittäjien työyhteisöihin viemiä työhyvinvoinnin edistämisen konkreettisia keinoja olivat mm. henkilöstön yhteisen työhyvinvoinnin kehittämispäivän toteuttaminen, työhyvinvoinnin eri osa-alueiden käsittely Dobre-työhyvää -pelin avulla sekä työhyvinvointiviikon järjestäminen työpaikalla, jossa jokaisena päivänä oli jotain työhyvinvointiin liittyvä ohjelmaa. Työpaikoilla pelattiin myös työhyvinvointibingoa, vietettiin Kehu Kaveria -viikkoa, pidettiin kävelypalavereja sekä järjestettiin etätyötä tekeville yhteisiä virtuaalikahveja.
Kansikuva
