Monialainen LS palvelutarpeen tuen malli

Lapsuuden ja nuoruuden huono-osaisuus kasautuu monesti pitkälle aikuisuuteen. Olisikin tärkeää pystyä pysäyttämään huono-osaisuuden kierre ajoissa ja vahvistaa nuorten resilienssiä, joka tarkoittaa psyykkistä selviytymiskykyä vastaanottaa elämän haasteita ja vastoinkäymisiä. Huono-osaisuuteen voidaan vaikuttaa mm. perhesuhteita ja koulutuspolkuja tukemalla. 

Syrjäytymisvaarassa olevat nuoret ovat muita huono-osaisempia monilla hyvinvoinnin osa-alueilla. Merkittävimmät hyvinvointivajeet liittyvät toimeentuloon, työllisyyteen ja terveydentilaan. Sosiaalisilla suhteilla on tärkeä rooli huono-osaisuuden kasautumisessa. Vaikeudet nuoruusiän perhesuhteissa voivat vaikuttaa taloudellisiin ja mielenterveydellisiin ongelmiin aina keski-ikään saakka. 

Nuoruusiän huono-osaisuus kasautuu ja on yhteydessä kuolleisuuteen ennen keski-ikää. Voimakkain yksittäinen riskitekijä kuolleisuudelle on koulutussuunnitelmien puuttuminen ja epävarmuus niistä 16-vuotiaana.

Humalajuominen on yhteydessä monenlaiseen huono-osaisuuteen. Naiset, jotka juovat usein humalahakuisesti nuoruudesta keski-ikään, kokevat todennäköisemmin lähes kaikkia tarkasteltuja huono-osaisuuksia. Miehillä, jotka juovat kaikissa ikävaiheissa usein humalahakuisesti tai lisäsivät juomista nuoruuden jälkeen, huono-osaisuus näkyy lähinnä terveyden ja talouden ongelmina.

Eriarvoisuutta palvelujärjestelmään voi luoda palvelun hinta, tieto ja osaaminen, palvelujen sijainti ja alueelliset erot sekä ongelmat asenteissa. Jonot, asiakasmaksut ja palvelujen etäisyys ovat tärkeimpiä syitä, miksi palveluihin ei hakeuduta. Oma-aloitteisuus vaikuttaa palvelujen saantiin. Sitkeimmät asiakasryhmät osaavat vaatia hoitoa ja palveluita. Hyvin koulutetuilla ihmisillä on paremmat valmiudet ottaa selvää palveluista kuin vähemmän koulutetuilla. Eroja on myös tietotekniikan käytössä, eivätkä kaikki pääse hyötymään digipalveluista ollenkaan.

Haavoittuvalla väestöllä riski joutua sairaalahoitoon sellaisen sairauden takia, mikä olisi voitu hoitaa perusterveydenhuollossa on suuri, etenkin jos henkilöllä on useita huono-osaisuuden vaaratekijöitä. On huomattu, että esimerkiksi päihteiden käyttäjän tai mielenterveysoireista kärsivän voi olla vaikea saada tarvitsemiaan palveluita ja tutkimuksia voi jäädä tekemättä. Olisikin tärkeää tunnistaa palvelujärjestelmän syrjinnän paikat ja ottaa potilaat ja asiakkaat mukaan suunnittelemaan yhdessä palveluja.

Palveluihin hakeutumisen mahdollisia esteitä haavoittuvilla ryhmillä (koottu eri lähteistä, haastatteluista ja työpajoista)

 • Läheisten ja luotettavien ihmisten turvaverkko puuttuu. 

• Ei rahaa tai varallisuutta yllättävien asioiden tai esim. asiakasmaksujen varalle. Rahat eivät riitä edes peruselämään. 

• Tietämättömyys yhteiskunnan palveluista ja kyvyttömyys hankkia tietoa tai hakea palveluita.

 • Digitaidottomuus, digivälineiden puute. Jos ei ole verkkopankkitunnuksia, kaikkien asioiden hoito on monimutkaista ja eriarvoistavaa. 

• Kyvyttömyys itsestä tai omista asioista huolehtimiseen. (esim. hygienia, ravitsemus, raha-asiat, terveyden hoito) Ovat helposti johdateltavissa ja hyväksikäytettävissä.  

• Jaksamattomuus ja oma-aloitteisuuden puute. Palvelut, jotka vaativat omaa aktiivisuutta, jäävät hakematta. 

• Heikot kognitiiviset taidot (muisti, lukutaito, ongelmanratkaisu)

• Heikko fyysinen toimintakyky, vaikeus liikkua ja osallistua. 

• Ei kulkuneuvoja ja pitkät etäisyydet palveluihin. Vaikea päästä esim. hoitoon ja kuntoutukseen. 

• Aiemmat huonot kokemukset palvelujärjestelmästä. 

• Stigma, häpeä tai ylpeys 

• Sairaudentunnottomuus/ kyvyttömyys nähdä ja myöntää ongelmaa

Soitessa laadittiin vuonna 2017 yhdenvertaisuussuunnitelma, joka pohjautui kyselyyn henkilöstön kokemasta syrjinnästä Soiten palveluissa. Kyselyn mukaan 30 prosenttia kyselyyn vastanneista (n=613) oli havainnut syrjintää palveluissa tai hoidossa. Henkilöstö tunnisti erityisesti asiakkaiden leimautumista ja psyykkisten sairauksien sekä päihdeongelmien vaikutuksia hoitoon ja palveluun.

Häiriökysynnällä tarkoitetaan tilannetta, joka syntyy, kun palvelujärjestelmä epäonnistuu asiakkaan tarpeisiin ja odotuksiin vastaamisessa ja asiakas palaa palvelujärjestelmään yhä uudelleen. Kun asiakas ei saa odotuksiaan vastaavaa palvelua tai se on vääränlaista tai huonolaatuista, tyytymättömyys ja inhimilliset kärsimykset lisääntyvät ja palvelujärjestelmä kuormittuu. (Mustonen 2021) Häiriökysynnän määrä vaikuttaa samanaikaisesti palveluiden saatavuuteen, työn määrään ja kokonaiskustannuksiin. Työntekijät väsyvät liian suuren työkuorman vuoksi ja kustannukset nousevat, vaikka asiakkaat eivät ole saaneet tarvitsemaansa hoitoa tai palvelua. Tällöin tarve ja tarjonta eivät kohtaa palvelutapahtumassa.  Noin kolmasosa sekä terveydenhuollon että sosiaalihuollon asiakkaista Keski-Pohjanmaalla koki pompottelun palvelupisteestä toiseen haitanneen palvelun saantia Finsote-tutkimuksessa vuonna 2020. 

Ongelmien perusteellinen selvittäminen sekä räätälöity ja yksilöllinen monialainen hoitosuunnitelma voi vähentää runsasta palveluiden käyttöä. Potilaiden profilointi, segmentointi pääongelman ja palvelutarpeen mukaan, yksilöllisen hoitosuunnitelman laatiminen ja vastuuhenkilön tai palveluohjaajan järjestäminen voivat olla kustannusvaikuttavan hoidon elementtejä. (Koskela 2017) 

Lasten asema voi olla monista syistä haavoittuva. Haavoittuvuus voi liittyä pitkäkestoiseen rakenteelliseen syrjintään esimerkiksi vamman, sairauden tai ihonvärin johdosta. Haavoittuvuus voi olla myös tilannekohtaista, jos lapsella on esimerkiksi lastensuojelun asiakkuus tai hän on rikoksen uhrina, rikoksesta epäiltynä tai syytettynä. (Lapsistrategia 2021) Lastensuojeluun ja lasten- ja nuorisopsykiatriseen erikoissairaanhoitoon ohjautuu erityisessä elämäntilanteessa olevia lapsia ja nuoria, jotka tarvitsevat vaativaa hoitoa, kasvatusta ja huolenpitoa, johon peruspalveluissa ei pystytä riittävästi vastaamaan. Lapsen ja perheen tilanne on voinut olla ennen huostaanottoa pitkään hyvin kaoottinen ja lapsen tai nuoren oirehdinta alkanut jo kroonistua.

Suomalaisnuorten ongelmakäyttäytyminen on yleisesti vähentynyt. Yhä useampi nuori voi hyvin, mutta samanlaista myönteistä kehitystä ei ole havaittu sosioekonomisesti huono-osaisimmilla nuorilla. Matalasti koulutettujen vanhempien lapset tupakoivat ja käyttävät alkoholia ja kannabista enemmän kuin korkeasti koulutettujen vanhempien lapset. Myös vanhempien työttömyydellä on yhteys nuorten päihteiden käyttöön. Päihteiden lisäksi nuorisorikollisuus ja koulukiusaaminen ovat yleisempiä sosioekonomisesti huono-osaisilla nuorilla. Mitä enemmän sosioekonomista huono-osaisuutta perheeseen kertyy, sitä  todennäköisempää on myös ongelmat nuoren käytöksessä. Ongelmat jatkuvat usein ylisukupolvisesti. (Knaappila 2021) Lastensuojeluilmoitusten määrät ovat Soiten alueella kasvaneet vuodesta 2018. Erityisen voimakasta kasvu on ollut vuodesta 2020 alkaen.