Osallistava musiikillinen ryhmämenetelmä muistisairauteen sairastuneille ihmisille. Menetelmän keskeinen ajatus on luoda uutta yhdessä muistisairaiden kanssa, ei heille jonkun toisen toimesta. (Toimituksen siirtämä vanhasta verkkopalvelusta 6/2020)

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Toimintamallin nimi
Muistoista musiikiksi
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Osallistava musiikillinen ryhmämenetelmä muistisairauteen sairastuneille ihmisille. Menetelmän keskeinen ajatus on luoda uutta yhdessä muistisairaiden kanssa, ei heille jonkun toisen toimesta. (Toimituksen siirtämä vanhasta verkkopalvelusta 6/2020)

Toteutuspaikka
Oulun seudun muistiyhdistys
Paikkakunta tai maakunta
Oulu
Toimintamallin rahoittaja
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA)
Tietoa muualla

Luotu

25.06.2020

Viimeksi muokattu

25.06.2020
Ratkaisun perusidea **

Menetelmä on tarkoitettu muistisairauden lievässä tai keskivaikeassa vaiheessa oleville ihmisille. Sitä voivat käyttää mm. muistisairaiden parissa toimivat ammattihenkilöt tai vapaaehtoiset. Tavoitteena on lisätä ryhmässä olevien muistisairaiden ihmisten yhteenkuuluvuuden tunnetta ja psykososiaalista hyvinvointia. Ympäristön asenne muuttuu positiivisemmaksi muistisairaita kohtaan.

Toimintaympäristö **

Toimintamallin kehittämisen taustalla on huomio siitä, että muistisairauksiin liittyy usein negatiivinen leima. Yleinen asenne on, ettei muistisairauteen sairastunut ihminen kykene enää juuri mihinkään. Valitettavan usein myös muistisairaat itse ajattelevat samoin. Muistoista Musiikiksi -menetelmällä pyritään muuttamaan sekä ympäristön, että muistisairaiden itsensä asenne positiivisemmaksi. Menetelmän keskeinen ajatus on osallistaa muistisairaat itse tekemään heille mieluisia asioita. Musiikkia tehdään yhdessä heidän kanssaan, ei heille jonkun toisen toimesta. Heidän osaaminen tuodaan näkyväksi myös muille hyödyntäen mahdollisimman laajasti sosiaalista mediaa.

Muistisairaiden ihmisten psykososiaalisen hyvinvoinnin lisääntymisellä ja koetun elämänlaadun paranemisella on ihmisten itsensä lisäksi merkittävä yhteiskunnallinen hyöty. Kun ihminen kokee elämänsä mielekkäänä, hän haluaa pitää huolta itsestään, minkä vuoksi hänen palvelutarpeensa vähenee ja mahdollinen laitoshoitoon siirtyminen tulee ajankohtaiseksi myöhemmin. Elämänlaatua parantavalla toiminnalla voidaan siis saada aikaan myös taloudellisia säästöjä.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Muistisairauden lievässä tai keskivaikeassa vaiheessa olevat ihmiset. Sitä voivat käyttää mm. muistisairaiden parissa toimivat ammattihenkilöt tai vapaaehtoiset.  Menetelmä on kehitetty Vielä Virtaa-musiikkiryhmässä ja sen kehittelyssä on ollut mukana vapaaehtoisia, jotka ovat toimineet ryhmässä apuohjaajina. Tarkoitus onkin, että menetelmä on myös vapaaehtoistoimijoiden käytettävissä, ei vain ammattihenkilöiden.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

1. Laulun aiheen valitseminen
Ryhmässä keskustellaan uuden laulun tekemisestä ja mikäli siihen ollaan halukkaita, päätetään aihe. Jokainen voi ehdottaa aihetta ja yhdessä päätetään, mikä aihe valitaan. Joskus voidaan joutua tekemään kompromisseja tai äänestämään aiheen valinnasta, mutta yleensä yhteisymmärrys löytyy helposti. Jos aiheeksi ehdotetaan esimerkiksi kuolemaa, surua, eroa on hyvä varmistaa, että kaikki ovat valmiita aiheen käsittelyyn.

2. Yhteinen muistelutuokio
Jokainen saa kertoa oman aiheeseen liittyvän muistonsa. Piirissä istuminen auttaa keskittymään puhujaan ja helpottaa puheenvuorojen jakamista. On hyvä varmistaa, että kaikki kuulevat toisensa, etteivät koe jäävänsä ulkopuolelle. Ohjaaja kirjaa muistot talteen mahdollisimman tarkasti. Muistoja voi herätellä aiheeseen liittyvillä tuoksuilla, äänillä, kuvilla ja niin edelleen. Valitun aiheen muistelusta voi muodostaa yhden kokonaisen ryhmäkerran. Muisto voi olla tarina, tunnelman kuvaus tai vain yksi sana. Muiston ei tarvitse olla todenmukainen. Tärkeintä on, että muistelija saa kokea onnistuvansa oman muistonsa kertomisessa. Ryhmäläiset voivat kommentoida kuulemaansa ja usein syntyykin keskusteluja, joista myös voi poimia materiaalia tekstiä varten. Ohjaajan tehtävä on huolehtia siitä, että kukin ryhmäläinen saa rauhassa kertoa muistonsa ilman toisten keskeytystä.

3. Muistojen työstäminen runoksi ja lauluksi
Mikäli ohjaaja tai ryhmäläiset eivät halua sanoittaa itse, he voivat pyytää apua esim kansalaisopiston sana/sävel harrastajilta. Tekstin tulee sisältää kaikkien ryhmäläisten muistot. Jos ohjaaja ei itse pysty säveltämään, hän voi pyytää taas apua. Säveleksi voi valita myös jonkin tutun laulun huomioiden tekijänoikeudet. Tuttu sävel helpottaa uuden laulun oppimista. Mikäli teksti sävelletään kokonaan uudeksi lauluksi, tulee huomioida, että sävel on riittävän helppo ja ikääntyneen äänialan huomioiva. Sävelen oppimista helpottavat toistot ja hidas tempo, jolloin nekin joiden lukeminen on vaikeutunut, ehtivät seuraamaan tekstiä ja laulamaan mukana. Ryhmäläisiltä voi kysyä musiikkityylistä sekä haluavatko he sävelen olevan duurissa vai mollissa. Kaikkia toiveita ei voi aina toteuttaa ja kannattaa huomioida oma osaaminen musisoinnin saralla.

4. Laulun hyväksyminen
Kun laulu on valmis, se kuunnellaan yhdessä ryhmässä. Ryhmäläisillä on mahdollisuus ehdottaa muutoksia ja mikäli laululla ei ole vielä nimeä, nimi voidaan keksiä ryhmässä. Valmiista laulusta ja sen tekemisestä voidaan keskustella, mutta usein ryhmäläiset haluavat aloittaa heti harjoittelemaan.

5. Laulun opetteleminen yhdessä
Muistisairaus heikentää kykyä oppia uutta, mutta oppimista helpottavat ryhmäläisten kiinnostus musiikkiin ja taustalla oleva musiikillinen osaaminen. Valmista laulua opetellaan useammalla ryhmäkerralla. Riittävästi toistettuna sävel jää paremmin mieleen. Säestys esimerkiksi pianolla tukee sävelen oppimista. Sanoja ja säveltä ei tarvitse osata ulkoa. Yhdessä laulaessa saa tukea toisilta. Opetteluvaiheessa ja mielellään myöhemminkin on hyvä olla mukana esilaulaja, jonka kuunteleminen auttaa ryhmäläisiä sisäistämään laulun. Kun laulu osataan riittävän hyvin, se nauhoitetaan.

6. Musiikkivideon tekeminen
Musiikkivideon lopullinen työstäminen on ohjaajan tehtävä, mutta ryhmäläiset voivat osallistua sen suunnitteluun ja toteutukseen. Videon kuvina voidaan käyttää mm. ryhmäläisten omia vanhoja valokuvia tai luovia tuotoksia. Luovat toiminnat kuten maalaaminen, savityöt tai valokuvaus voivat olla osa Muistoista Musiikiksi-prosessia ja siihen voidaan käyttää yksi tai useampi ryhmäkerta kokonaan. Jotta tuotokset saadaan digitaaliseen muotoon videota varten, ne valokuvataan tai skannataan. Videon tekoon on olemassa useita tietokoneohjelmia. Kuvien tai videomateriaalin lisäksi lopullisessa musiikkivideossa on hyvä näkyä myös laulun sanat. Valmis musiikkivideo katsotaan ryhmäläisten kanssa. Halutessa voidaan pitää myös musiikkivideon julkistamisjuhla, johon ryhmäläisten läheisetkin kutsutaan.

7. Musiikkivideon jakaminen sosiaalisessa mediassa
Valmis musiikkivideo jaetaan sosiaaliseen mediaan. Youtubessa julkaiseminen vaatii käyttäjätilin luomisen. Kannattaa huomioida julkaistessa, että videon asetukset ovat julkiset, jotta kaikki halukkaat pystyvät katsomaan sen. Videon linkki voidaan jakaa esimerkiksi Facebookissa tai Twitterissä. Ryhmäläisten läheisiä tiedotetaan uudesta ryhmän tuottamasta musiikkivideosta. Samalla voidaan kertoa myös siitä millainen prosessi laulun tekeminen on kaiken kaikkiaan ollut, jotta ryhmäläinen ja läheinen voivat yhdessä keskustella aiheesta esimerkiksi myöhem-min videota katsellessaan. Musiikkivideon linkin voi jakaa ryhmäläisten läheisille myös sähköpostitse. Uuden musiikkivideon voi julkaista myös oman työpaikan, paikallisen muistiyhdistyksen tai yhteistyötahon nettisivulla tai facebookissa, jolloin se leviää laajemmalle ihmisten tietoon ja edistää näin ympäristön asenteisiin vaikuttamista. Muistisairaus tai ikä ei ole este mukavien asioiden tekemiselle ja uusien asioiden oppimiselle!

8. Esiintyminen yhdessä
Kun ryhmässä olemiseen liittyy positiivisia tunteita kuten ylpeyttä, innostusta ja yhteenkuulumisen kokemuksia, vahvistuu ryhmäläisen itseensä kohdistuvat tunnekokemukset ja siten itsetunto kohenee. Hyvin suunniteltu ja ryhmäläisten osaamista korostava esiintyminen onkin tästä syystä yksi Muistoista Musiikiksi menetelmän vaihe. Esiintyä voi esimerkiksi ryhmäläisten läheisille tai vaikkapa palvelutalon asukkaille. Hyviä esiintymispaikkoja voivat olla yhdistysten erilaiset juhlat ja tilaisuudet. Esiintymiseen ei kannata asettaa liikaa paineita, jotta siinä säilyy hauskuus ja sopiva rentous. Pieni jännittäminen voi olla hyväksi. Ryhmän yhteenkuuluvuuden tunteen kannalta on hyvä, jos kaikki ryhmäläiset pääsevät esiintymään, mutta heille on annettava myös mahdollisuus kieltäytyä.

Muistoista Musiikiksi -käsikirja on luettavissa ja tulostettavissa käyttöön maksutta. Youtubesta voi katsoa esimerkiksi menetelmällä tehdyn musiikkivideon Muistatko? Se on kuvitettu ryhmäläisten omilla valokuvilla. Youtubesta löytyy  myös noin 15 minuutin video menetelmästä.

Liitteenä Muistoista musiikiksi -julkaisu sekä prosessikaaviot (Liitteitä pääset katsomaan Kehittämisen polku -välilehden kautta)

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

Menetelmän vaikutuksia on arvioitu pyytämällä palautetta sekä siihen osallistuneilta ryhmäläisiltä, että heidän omaisiltaan. Palaute on ollut positiivista ja menetelmän käyttöä on toivottu jatkettavan. Valmis musiikkivideo on mm. antanut yhteistä keskustelun aihetta muistisairaalle ja omaiselle. Lisäksi omaiset ovat aidosti ihmetelleet miten heidän läheisensä on pystynyt saamaan aikaan jotain näin hienoa. Muistisairaat ryhmäläiset ovat olleet hyvillään huomatessaan kykynsä. Antoisaa on ollut myös tunnistaa oma muisto tai kuva valmiista videosta. Menetelmästä ei ole vielä tutkittua tietoa, mutta sen kehittämisessä käytettiin lukuisia musiikista, muistelusta ja ryhmäkuntoutuksesta tehtyjä tutkimuksia. 

Muistoista Musiikiksi on tehokas, mutta silti suhteellisen edullinen ja riskitön menetelmä muistisairaiden ihmisten kuntoutukseen.

Vinkit toimintamallin soveltajille **

Käsikirjasta on laadittu myös englanninkielinen hieman lyhyempi versio, koska menetelmä esiteltiin lokakuussa 2014 Alzheimer Europen Konferenssissa Skotlannissa sekä huhtikuussa 2016 Alzheimer´s Disease Internationalin konferenssissa Unkarissa. Menetelmä on levinnyt siis myös Suomen rajojen ulkopuolelle. Esimerkiksi englanniksi tekstitettyä Muistatko-laulua on katsottu yli 30 maassa. Eniten Japanissa. Englannin lisäksi käsikirja on käännetty puolaksi (liitteenä tässä toimintamallissa), sillä siellä on tehty keväällä 2017 toimintaterapian opinnäytetyö menetelmän käyttämisestä puolalaisten ikäihmisten kanssa. Opinnäytetyön tekijät Marta Bigos ja Joanna Majewska sekä menetelmän alkuperäiset kehittäjät kävivät prosessin aikana sähköpostikeskusteluja jakaen kokemuksia osallistujien palautteista ja menetelmän käyttämisestä. 

Muistoista Musiikiksi on sovellettavissa ja käytettävissä missä tahansa. Sitä voi porrastaa ohjaajan ja ryhmäläisten taitoja vastaavaksi.

Muistoista musiikiksi - toimintamalli oli  THLn järjestämän TERVE-SOS kilpailun finalistien joukossa vuonna 2015.

Kansikuva
Muistoista musiikiksi

Kehittämisen vaihe

icon/launch Created with Sketch. Valmis

Aihealueet

Muistisairaudet Ryhmätoiminta Osallisuus Kuntoutus

Ilmiöt

Ei liity ilmiöön

Kohderyhmä

Ikäihmiset