Neuvokkaat naiset® -ryhmätoimintamalli
Neuvokkaat naiset® on ryhmätoimintamalli, joka vahvistaa pienituloisuutta ja yksinäisyyttä kokevien ikääntyvien naisten hyvinvointia ja osallisuutta. Malli soveltuu esimerkiksi yhdistyksiin ja järjestöihin. Sitä voi toteuttaa myös vapaaehtoisvoimin.
Tämä toimintamalli on tuotu Innokylän toimituksen puolesta vanhasta verkkopalvelusta (luotu 15.3.2017, viimeksi muokattu 10.4.2018).
Toimintamallin nimi
Neuvokkaat naiset® on ryhmätoimintamalli, joka vahvistaa pienituloisuutta ja yksinäisyyttä kokevien ikääntyvien naisten hyvinvointia ja osallisuutta. Malli soveltuu esimerkiksi yhdistyksiin ja järjestöihin. Sitä voi toteuttaa myös vapaaehtoisvoimin.
Tämä toimintamalli on tuotu Innokylän toimituksen puolesta vanhasta verkkopalvelusta (luotu 15.3.2017, viimeksi muokattu 10.4.2018).
Ryhmätoimintamalli sisältää kymmenen viikoittaista ryhmätapaamista, jotka ovat kestoltaan noin kaksi tuntia. Ryhmät ovat suljettuja ja ne koostuvat 8–12 osallistujasta. Ryhmä tarvitsee toimiakseen tilat, joiden järjestyminen ja kustannukset selvitetään aluksi. Neuvokkaiden naisten ryhmät voivat kokoontua esim. järjestöissä, yhdistyksissä ja palvelukeskuksissa. Myös kirjastoista, taloyhtiöistä tai asukastiloista voi tiedustella maksuttomia tiloja, mikäli ryhmä käynnistyy vapaaehtoisvoimin. Lisäksi muut mahdolliset kustannukset, kuten tarjoilut, selvitetään. Ryhmäkerroilla voi olla kahvitarjoilu, jota varten osallistujat tuovat esimerkiksi sovitun summan yhteiseen kahvikassaan.
Ryhmän käynnistäminen
Neuvokkaiden naisten ryhmänohjaaja voi olla vapaaehtoinen ryhmäkummi, opiskelija tai ammattilainen. Ryhmäprosessi käynnistyy osallistujien etsimisellä ja löytämisellä. Osallistujat voivat tulla suoraan organisaation sisältä esim. jo olemassa olevasta ryhmästä. Heitä voi myös etsiä ilmoitusten avulla, jalkautumalla tai tekemällä yhteistyötä eri tahojen kanssa. Esimerkiksi kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten sekä seurakuntien kautta voi tavoittaa pienituloisuutta ja yksinäisyyttä kokevia naisia. Ryhmään hakeutuvien kanssa käydään alkukeskustelu, jossa selvitetään henkilön elämäntilannetta ja toiveita ryhmän suhteen. Ryhmästä kiinnostuneella saattaa olla kokemuksia näköalattomuudesta ja yksinäisyydestä, vaikeuksia lähteä kotoa liikkeelle, pulaa tekemisestä tai kaipuu yhdessäoloon ja yhteenkuuluvuuteen. Alkukeskustelu on ensimmäinen kontakti osallistujaan, joten on tärkeää, että osallistuja kokee tulevansa kuulluksi ja arvostetuksi.
Ryhmätapaamiset
Tapaamiset rakentuvat pääteemoista: 1) Mielen hyvinvointi, 2) Ravitsemus ja ruuanlaitto, 3) Pienellä rahalla eläminen, 4) Kulttuuri ja taide, 5) Kierrätys ja kestävä arki, 6) Aktiivinen kansalaisuus, 7) Liikunta ja ulkoilu. Valmiiksi valitut teemat helpottavat osallistujille mieluisten sisältöjen suunnittelua ja toimintaan ryhtymistä. Ryhmässä voidaan mm. retkeillä luonnossa, vahvistaa mielen hyvinvointia harjoitusten avulla tai askarrella kierrätyshengessä. Toiminta on kustannuksiltaan kevyttä: materiaaleja voi uusiokäyttää ja museossa vierailla maksuttomina päivinä. Paikallisia mahdollisuuksia hyödynnetään. Naiset jakavat myös käytännön vinkkejä pienellä rahalla elämiseen. Ryhmään voi kutsua eri asiantuntijoita. Esim. Marttojen vapaaehtoiset pitävät alustuksia ravitsemuksesta. Eläkeliitolta voi saada liikuntasuunnittelijan kertomaan luustoterveydestä. Myös kuntien sosiaaliohjaajia ja palveluneuvojia voi pyytää esittelemään ikääntyvien palveluja ja sosiaalietuuksia.
Kestävää yhteisöllisyyttä rakentamassa
Neuvokkaiden naisten ryhmäprosessia kuljettaa ajatus ryhmän jatkumisesta kymmenen tapaamiskerran jälkeen. Ryhmissä voi olla vapaaehtoisia ryhmäkummeja, jotka ottavat vastuun ryhmän jatkumisesta. Myös ryhmiin osallistuneita naisia rohkaistaan ja kannustetaan itse jatkamaan toimintaa itselleen sopivalla tavalla. Naiset voivat tavata toisiaan vaikkapa torikahvien merkeissä. Tärkeää on, että ryhmällä on mahdollisuus jatkaa kymmenen tapaamisen jälkeenkin.
Osallistujia kannustetaan aktiivisesti ryhmätapaamisten sisältöjen suunnitteluun. Konkreettisena apuna käytetään Teematarjotin-työskentelyä, joka ohjaa ryhmän toimintaa sille asetettujen tavoitteiden suuntaiseksi. Teematarjotin-työskentelyn kuvaus löytyy sähköisestä Neuvokkaiden naisten Materiaalipankista.
Ikääntyneiden yksinäisyys ja toimeentulo ovat yhteiskuntamme polttavia puheenaiheita. Eläkeköyhyys koskettaa erityisesti alle 55-vuotiaita eläkeläisiä ja yli 75-vuotiaita yksinasuvia naisia. Yksinäisyys ja heikko toimeentulo vaikuttavat kielteisesti terveyteen ja hyvinvointiin.
Kohderyhmä on alle 55-vuotiaat eläkeläiset ja yli 75-vuotiaat yksinasuvat naiset.
Neuvokkaiden naisten ryhmätoimintamalli on kehitetty yhdessä osallistujien kanssa. Naiset itse suunnittelevat ryhmätapaamisten sisällöt tukenaan toimintaa ohjaavat pääteemat. Toimintamalliin on sisäänrakennettu ajatus kestävästä yhteisöllisyydestä: kymmenen tapaamista on yhteinen matka, jonka aikana luodaan keinot ryhmän jatkumiselle. Mallissa on huomioitu yksinäisyyttä kokevien naisten kokemus siitä, että määräaikaiset harrasteryhmät eivät täytä heidän yhteenkuuluvuuden tarvettaan. Ryhmän jatkuminen kymmenen kerran jälkeen turvaa naisten kiinnittymisen yhteisöön, mikä vahvistaa heidän hyvinvointiaan ja osallisuuttaan pitkällä tähtäimellä.
Neuvokkaiden naisten ryhmätoimintamalli on kehitetty yhdessä osallistujien kanssa. Naiset itse suunnittelevat ryhmätapaamisten sisällöt tukenaan toimintaa ohjaavat pääteemat. Toimintamalliin on sisäänrakennettu ajatus kestävästä yhteisöllisyydestä: kymmenen tapaamista on yhteinen matka, jonka aikana luodaan keinot ryhmän jatkumiselle. Mallissa on huomioitu yksinäisyyttä kokevien naisten kokemus siitä, että määräaikaiset harrasteryhmät eivät täytä heidän yhteenkuuluvuuden tarvettaan. Ryhmän jatkuminen kymmenen kerran jälkeen turvaa naisten kiinnittymisen yhteisöön, mikä vahvistaa heidän hyvinvointiaan ja osallisuuttaan pitkällä tähtäimellä.
Pienituloisuutta kokeville naisille ei aiemmin ole ollut Neuvokkaiden naisten tyyppistä valtakunnallista ryhmätoimintaa. Ikääntyvien naisten pienituloisuus ja kestävä kehitys ovat yhteiskunnallisesti ajankohtaisia aiheita. Ryhmätoiminnan tarpeesta kertoo myös, että toiminnasta kiinnostuneita on ollut enemmän kuin ryhmiin on voitu ottaa. Neuvokkaat naiset on ennaltaehkäisevä ryhmätoimintamalli, jonka avulla ikääntyvien naisten hyvinvointi ja osallisuus voivat vahvistua ennen kuin taloudelliset tai yksinäisyyteen liittyvät ongelmat ehtivät kasautua. Ryhmätoiminta soveltuu erityisesti muutostilanteessa oleville ikääntyyville (esim. uudelle paikkakunnalle muutto, eläkkeelle siirtyminen), jotka eivät vielä ole esimerkiksi vanhuspalveluiden piirissä.
Neuvokkaiden naisten ryhmiin osallistuneet ovat kuvanneet yksinäisyyden kokemusta eristäytymisenä, erakoitumisena ja masentuneisuutena. Pienet tulot rajoittavat osallistumista esimerkiksi erilaisiin harrastuksiin sekä kulttuuri- ja taidetoimintaan. Moni kuvailee toimeentuloaan sinnittelyksi ja selviytymiseksi.Naisille on yhteistä kokemus siitä, että taloudellinen tilanne voi romahtaa pienestäkin muutoksesta. Osa kamppailee rahojen riittävyydestä perustarpeisiin.
Mallin kehittämistä on ohjannut myös ajatus, että ikääntyvillä naisilla on elämänkokemuksen mukanaan tuomaa selviytymiskykyä ja kestävän arjen neuvokkuutta, joita he ryhmissä voivat yhteisesti jakaa. Ikääntyvien naisten osaaminen on tärkeä tehdä näkyväksi laajemminkin.
Neuvokkaiden naisten ryhmiä on tähän mennessä toteutettu tai on käynnissä paraikaa kymmenen. Palautetietoa on kerätty kuudelta ensimmäiseltä ryhmältä, joista viisi on kymmenen ryhmätapaamisen jälkeen jatkanut toimintaansa itsenäisesti tai ryhmäkummin tukemana. Ryhmiin osallistuneet ovat kertoneet pitävänsä yhteyttä toisiinsa myös ryhmien ulkopuolella.
Palautetiedon perusteella ryhmätoimintaan osallistuneet naiset ovat kokeneet, että ryhmässä mukanaolo on lisännyt heidän hyvinvointiaan. Osallistujien sosiaalisuus eli ihmisten seurassa oleminen on lisääntynyt, yksinäisyyden tunteet ovat vähentyneet ja mieliala parantunut. Lisäksi osallistujat kokevat saaneensa käyttökelpoisia vinkkejä arkensa tueksi sekä heidän tietonsa lähialueen maksuttomista ja edullisista toimintamahdollisuuksista ovat lisääntyneet. Tämä ehkäisee syrjäytymistä ja vahvistaa kuulumista ja osallistumista yhteiskuntaan.
Myös sisällöt on koettu mielekkäiksi. Kokemus hyväksytyksi tulemisesta, vertaisuus sekä myönteiset muutokset arjessa näkyvät naisten ryhmätoiminnasta antamassa palautteessa:
"Ryhmään voi mennä omana itsenään, ei tarvitse esittää mitään. Teemat ovat monipuolisia, on arjen asiaa kuin myös kulttuuria."
"Ryhmässä olo on antanut vaihtelua vakiintuneeseen arkeen, uusia kasvoja, vertaistukea."
"Minusta on kiva, että minulla on keskiviikkona tämä meno ja osallistuminen naisten tapahtumaan. Siihen liittyy sekin, että on lähdettävä kotoa liikkeelle."
Seurantatietoa, jota kerätään, kun ryhmän alkamisesta on kulunut vähintään puoli vuotta, on toistaiseksi kolmesta ryhmästä. Sen perusteella osallistujat ovat saaneet uusia ystäviä ja kokeneet vertaisuutta ryhmässä. Osa on saanut vertaisuudesta tukea taloudellisiin huoliinsa, mikä vahvistaa käsitystä sosiaalisen tuen merkityksestä myös taloudellisista pulmista selviytymisessä. Ryhmien jatkuminen kymmenen tapaamisen jälkeen on koettu tärkeäksi ja tarpeelliseksi.