Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

OMA TIIMI lastensuojelun sijaishuollon ja lasten-/nuorisopsykiatrian yhteisasiakkuudessa olevalle lapselle

Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

OMA TIIMI muodostetaan lastensuojelun sijaishuollossa asuvalle lapselle, jolla on hoitosuhde  lasten-/ nuorisopsykiatrialla. Tarkoituksena on vahvistaa lapsen osallisuutta ja välttää moniammatillista yhteistyön tapaa, jossa lapsi ei pääse osaksi keskustelua. 

Toimintaympäristö **
  • Kodin ulkopuolelle sijoitetuista lapsista 62 prosentilla diagnosoitiin erikoissairaanhoidossa jokin psykiatrinen tai neurokehityksellinen häiriö ennen 18 vuoden ikää. Vastaava luku muilla lapsilla oli 18 prosenttia.
  • Sijoitetuilla lapsilla diagnosoitiin eniten masennus- ja ahdistuneisuus-, käytös- ja uhmakkuus- sekä neurokehityksellisiä häiriöitä. Sijoitettuina olleista lapsista 25–39 prosentilla oli näihin häiriöihin liittyviä erikoissairaanhoidon käyntejä.
  • Mielenterveysdiagnoosin saaneista lapsista ja nuorista 18 prosenttia oli sijoitettu kodin ulkopuolelle. Vastaavasti vain kolme prosenttia niistä lapsista ja nuorista, joilla ei ollut psykiatristen palveluiden käyttöä, oli sijoitettu kodin ulkopuolelle.
  • Tutkimuksen tekoon osallistuneen Turun yliopiston apulaisprofessori David Gyllenbergin mukaan psykiatrian ja lastensuojelun onnistuneella yhteistyöllä on suuri merkitys vaikeasti oireilevien nuorten hoidossa.

Lähteet:

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

 

 

 

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Yhteisesti lastensuojelun sijaishuollossa sekä lasten- ja nuorisopsykiatrialla tunnistettu tarve kehittää yhteistä tekemistä. 

Lapsen oman tiimin tarkoituksena on vahvistaa lapsen osallisuutta ja välttää moniammatillista yhteistyön tapaa, jossa lapsi ei pääse osaksi keskustelua -> sijaishuollon vaikuttavuuteen panostaminen juurisyyt selvittämällä. 

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Kehittämistyössä oli mukana työntekijöitä sekä esihenkilöitä Etelä-Pohjanmaan kuntien ja kuntayhtymien lastensuojelusta, Etelä-Pohjanmaan lasten- ja nuorisopsykiatrialta, sijaishuollon lastensuojeluyksiköiden esihenkilöitä ja työntekijöitä sekä Pesäpuu ry:n kokemusasiantuntija. 

Kehittäminen rakentui MONNI-hankkeen kokoamassa kehittämisen tiimissä kevään 2021 aikana tiivillä aikataululla. Työskentelyssä hyödynnettiin visiotyöskentelyä, jonka eräänä ulostulona syntyi lapsen OMA TIIMI-malli. 

Innostaminen toimintaan tapahtui OMA TIIMI -kokeilun avulla 3-10/2022.

Tavoiteltu muutos

Tavoitteena oli saada lapsen asioista vastaavat tahot keskustelemaan keskenään, vähentämään päällekkäistä työtä ja lisäämään ymmärrystä sekä vastuunjakoa. Mallissa tavoitellaan yhteistyötä, jossa lapsi pääsee häntä koskevaan keskusteluun mukaan ja aidosti osalliseksi asiakkuuteensa. Tällä tavoin vahvistetaan lapsen toimijuutta, luottamusta arjessa vaikuttaviin tahoihin ja mahdollistetaan mielekästä ja oman näköistä elämää tulevaisuudessakin. Kokonaisuudessaan malli siis vahvistaa sijaishuollon ja lasten- ja nuorisopsykiatrian sekä mahdollisesti muiden yhteistyökumppaneina toimivien tahojen toiminnan vaikuttavuutta.

Muutoksen mittaaminen
  • OMA TIIMIn -kokeiluun osallistuvien väliarviointi 5/2022
  • OMA TIIMI-kokeiluun osallistuvien lasten ja nuorten vertaisarviointi 9/2022
  • OMA TIIMI-kokeiluun osallistuvien työntekijöiden arviointi 9/2022
  • arvioivaa keskustelua 10/2022

 

Toteutussuunnitelma

OMA TIIMI -malli hahmottui MONNI-hankkeen kehittämisen tiimissä visiotyöskentelyn avulla. Kehittämisen prosessista kuva liitteenä. 

(Tiedottaminen, jalkautuminen yksiköihin, infomateriaalin työstäminen?)

OMA TIIMI kehittämisen prosessi
Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Kohderyhmänä ovat sijaishuollossa asuvat lapset ja nuoret, joilla on yhteisasiakkuus lasten- tai nuorisopsykiatrialle. Kehittämisessä on ollut mukana Pesäpuu ry:n kokemusasiantuntija.

OMA TIIMI-kokeiluun osallistuvat nuoret ovat voineet halutessaan antaa palautetta jokaisen OMA TIIMIn jälkeen Webropo-lomaketta hyödyntäen. Palautelomekkeisto suunniteltiin yhdessä kokemusasiantuntijanuoren kanssa. 

OMA TIIMI-kokeiluun (3-10/2022) osallistuvien nuorten kokemuksia toimintamallin toimivuudesta on vertaisarvioitu 9/2022 Pesäpuun kokemusasiantuntijan toimesta ja osa heistä on ollut mukana Nuorten OMA TIIMI -foorumissa 10/2022, joka toteutettiin Pesäpuu ry:n edustajien kanssa. 

Ratkaisun perusidea **
  • Taustalla olevat arvot: lapsilähtöisyys, turvallisuus, lasta arvostava ja rakastava
  • Viitekehyksenä systeemisyys: - suhdeperustaisuus – lapsilähtöisyys - lupaa pyytävyys – osallisuus – luottamus - turvallisempi tila 
  • OMA TIIMI muodostuu: lapsi itse, lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä, perhehoitaja tai sijaishuoltoyksikön omaohjaaja tai lapsen nimeämä työntekijä sekä oma työntekijä lasten- tai nuorisopsykiatrialta. Lapsi määrittää, toivooko hän näiden lisäksi muita osallistujia, esimerkiksi oman vanhemman tai omasta toimijaverkostosta edustajan.
  • Kuka tahansa voi kutsua/käynnistää OMA TIIMIn. Tärkeää tiimin jäsenten informointi.
  • Tiimi kokoontuu kerran kuukaudessa.
    • Käsiteltävät aiheet nousevat lapsen omista tarpeista tai muutostoiveista. Lapsen kanssa mietitään yhdessä, mitä asiaa työstetään/ käsitellään. Tukena voi olla 3X10D lastensuojelu elämäntilannemittari-lomake.
    • Työskentelyssä huomioidaan lapsen tilanteessa tapahtuvat muutokset tai mahdolliset työntekijävaihdokset - näihin tuotettu tarkka mallinnus.
    • OMA TIIMI päättyy, kun lapsi itse kokee niin, tai kun asiakkuus loppuu esim. lasten-/nuorisopsykiatrialla,.
    • OMA TIIMI päätetään asteittain ja sovitusti.

Mallissa toteutuu kaikki keskeiset lastensuojelun laadun elementit: suhteen luominen lapseen, lapsen toimijuuden ja osallisuuden vahvistaminen sekä varmistaminen. 

 

OMA TIIMIn tuotettu materiaali: 

  • OMA TIIMI-video
  • Esite (päivitetty) OMA TIIMI kokeiluun osallistuvalle
  • Esite (päivitetty) OMA TIIMI kokeiluun osallistuvalle yhteistyötaholle
  • Suostumuslomakkeet (lapsi, vanhempi)
  • Turvallisemman tilan periaatteet -asiakirja
  • OMA TIIMI tapaamisen kulku -malli
  • 3X10D Lastensuojelu -lomakekyselyä käytetty (luonut Diak)
  • Palaute OMA TIIMI –kokeilusta
OMA TIIMIn toiminnan prosessi
Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

OMA TIIMIn toimintatapa on jokaisen sijaishuollossa olevan lapsen toimijoiden perustehtävää ja kuuluu sellaisenaan osana omaan työhön. OMA TIIMI toimintamallissa keskeistä on lapsen / nuoren osallistumisen vapaaehtoisuus. Johdon tuki monialaiselle tekemiselle on keskeistä. 

OMA TIIMI-mallia on esitelty sekä MONNI-hankkeen Arvokasta monialaista lastensuojelua -tapahtumassa 7.10.2022 että ammattilaisille suunnatussa foorumissa 27.10.2022 sekä kehittämisen kohdissa pitkin kehittämistyötä.

Toimintamalli siirtyy Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueelle. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskushankkeen toimesta OMA TIIMIstä tehdään OMA TIIMIn opas työn tueksi, edistetään toimintamallin käyttöönottoa myös perhehoitoon sijoitettujen lasten osalta sekä edistetään toimintamallin juurtumista hyvinvointialueella. 

Vinkit toimintamallin soveltajille **

Kyseessä on toimintatapa, joka kuuluu lastensuojelun sijaishuollon asiakkaana olevan lapsen kansssa työskentelevien toimijoiden työtehtäviin automaattisesti. 

OMA TIIMI kootaan lapsen tarpeista käsin ja siihen kuuluvat lapsi itse, lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä, lasten-/nuorisopsykiatrian työntekijä ja sijaishuollossa olevan lapsen omaohjaaja tai muu lapsen määrittelemä henkilö sijaishuollosta sekä muu lapsen määrittelemä henkilö (jos se on tarpeellista).

Työntekijöiltä tämä vaatii lapsen arvostamista ja ehdotonta lapsilähtöistä ajattelua - arvopohjan sisäistämistä, jossa keskeiseimmät elementit ovat  lasta arvostava, lasta rakastava, turvallista kohtaamista, suhteista arvostavaaa sekä joustavuutta ja luottamusta. 

Työntekijän on toimittava systeemisellä työotteella, jossa korostuu: 

  • suhteita arvostava ja suhteen luominen
  • lupaa pyytävyys
  • dialogisuus ja yhteistoiminnallisuus
  • lapsen (ja perheen) kokemukset huomioiva
  • vahvuuksien paikantaminen ja myönteisyys
  • hypoteesit
  • ratkaisujen ideointi yhdessä

Työntekijän on tärkeää pohtia seuraavia asioita - lainaus eksote/systeemisyys:

  • "Olen työntekijänä kiinnostunut elämäsi kokonaisuudesta ja sinun omasta kokemuksestasi"
  • "Miten minun tulee työntekijänä olla, että annat minun/saan tutustua elämääsi?"
  • "Sinä olet elämäsi paras asiantuntija. Huolehdin siitä, että pidän/pidämme sen kirkkaana mielessämme"
  • "Mietin kanssasi elämääsi liittyviä toiveitasi tai tarpeitasi ja pohdimme yhdessä, mikä olisi avuksi. Palvelumme ovat joustavia ja perustuvat tutkittuun tietoon ja ovat vaikuttavia"
  • "Lupaan yhteistyössä kanssasi huolehtia siitä, että me työntekijät teemme asiassasi mietitysti yhteistä työtä"

TYÖSKENTELY VAATII SITOUTUMISTA JA ERITYISESTI TAHTOA. 

Toimintamallin käyttöönottoa ja juurruttamista edistää kokemusasiantuntijan työpanos työskentelyyn. Tulevien hyvinvointialueiden näkökulmasta MONNI-hankkeessa mallinnettu vertais- ja kokemusasiantuntijarakenne mahdollistaisi toimintamallin tukemiseen kokemusasiantuntijan työpanoksen. 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

Väliarviointi ja vertaisarviointi sekä lopuksi toteutettu arvioiva keskustelu tuotti vain positiivisia tuloksia, yllättäviäkin. 

OMA TIIMI kokoeilussa on sekä ammattilaist että nuoret tuottaneet hyvää palautetta, kun on toimittu systemaattisesti 

Kun lapsi on tullut kuulluksi ja toimijuus on vahvistunut: 

  • on estetty sijaishuoltopaikan muutos ja pohditaan mahdollisuutta huostaanoton purkuun
  • lapsen toimijuus ja usko omaan kyvykkyytensä on voimistunut
  • suhde omaan sosiaalityöntekijään on vahvistunut; lapsi ja lapsen vanhempi kuvaavat suhteen parantuneen (tai syventyneen) sosiaalityöntekijään
  • luottamus lapsen ja aikuisten välillä on vahvistunut
  • lapsella selkeytynyt käsitys, kuka hoitaa hänen asioitaan
  • lapsen asioissa päästy huikeita askeleita eteenpäin

 

Yhteistyökumppaneiden hyötyjä: 

  • selkeämpi työnjako lapsen tarpeiden äärellä eri toimijoiden kesken
  • sanoitus omasta työstä on synnyttänyt ymmärrystä & kunnioitusta toisen toimijan työtä kohtaan
  • toisen työ ja reunaehdot tulevat tutuksi sekä eri toimijoille - myös lapselle
  • päällekkäinen työ vähenee
  • uusi työntekijä pääsee nopeammin tutustumaan lapsen elämän kokonaisuuteen
  • yhteistyöhön rakentunut yheinen malli, jossa mennään systemaattisesti eteenpäin, eikä vellota menneisyydessä
  • tietojen jakaminen helpottunut

Muuta: 

  • on kyetty reagoimaan nopeasti ja joustavasti lapsen kysymyksiin ja tilanteisiin