Omaks Hommaks - Työikäisten neuropsykiatrinen yksilö- ja ryhmävalmennus

Omaks hommaks -hanke on osa Yhdenvertaiseen osallisuuteen erityistaivoitetta (ESR+ 4.3.). Hanketta toteutetaan (1.3.2024-28.2.2027) Iisalmen, Sonkajärven ja Vieremän alueella, jossa asiakastapaamisten toteuttamispaikka vaihtelee yksilöllisten tarpeiden mukaan. Tapaamiset pyritään järjestämään asiakkaalle saavutettavissa olevassa ympäristössä esim. toteuttajaorganisaation toimitiloissa, asiakkaan kotona, alueen yrityksissä, verkostojen toimipisteissä tai harrastuspaikoissa. Saavutettavuuteen vaikuttaa etäisyyden lisäksi mm. asiakkaan henkilökohtaiset haasteet, kuten sosiaalinen jännittäminen, joka voi estää tai vaikeuttaa matalan kynnyksen palveluun osallistumisen julkisissa tiloissa.

Toimintamallin mukaista yksilö- ja ryhmävalmennuskokonaisuutta voidaan toteuttaa monenlaisissa ympäristöissä huomioiden neuropsykiatristen häiriöiden (ja yksilön muiden ominaisuuksien) tuottamat haasteet osallistumiseen.

Poliittiset ja lainsäädännölliset tekijät

• TE-palvelujen uudistus 2025: Työllisyyspalvelut siirtyivät kunnille.
• Työttömät työnhakijat: Toukokuussa 2025 työttömiä työnhakijoita on toimintamalliin osallistuvissa kunnissa seuraavasti:
  • Iisalmi 1 079
  • Sonkajärvi 148
  • Vieremä 124
  • Työttömiä työnhakijoita yhteensä: 1 351
• Työikäiset (hankesuunnitelman laatimishetkellä 2023):
  • Iisalmi: 10 868
  • Sonkajärvi: 1 746
  • Vieremä: 1 828
  • Työikäisiä yhteensä: 14 442
• Neuropsykiatrisesti oireilevien  laskennallinen osuus työikäisistä (4,6%): 
  • Iisalmi: 499
  • Sonkajärvi: 80
  • Vieremä: 84
  • Yhteensä:  663
    (hankkeen kohderyhmän ikäjakaumalla arviot esiintyvyydestä vaihtelevat ADHD 2,2-7%; diagnosoimattomien määrää vaikea arvioida, Käypä Hoito 2025)

Yhteiskunnalliset ja sosiaaliset tekijät

• Neuropsykiatristen häiriöiden vaikutus koulutukseen ja työllistymiseen: Neuropsykiatrisista häiriöistä mm. ADHD ja Autismikirjon häiriöt heikentävät toimintakykyä merkittävästi, ja on tyypillistä, että esimerkiksi ADHD-aikuisen opinnot keskeytyvät ja työllistyminen on vaikeaa. Tutkimusten mukaan neuropsykiatrisesti oireilevilla on muuta väestöä matalampi koulutustaso, sekä enemmän työttömyyttä tai lyhyitä työsuhteita. Neuropsykiatrisesti oireilevat tarvitsevat ohjausta erityisesti elämän merkittävissä nivelvaiheissa, kuten työttömyydestä opintoihin tai työelämään, tai opinnoista työelämään siirtymisessä. Opinnoissa ydinoireet haittaavat mm. opetuksen seuraamista, tehtävien aloittamista ja tai lopettamista, tai aiheuttavat häiriökäyttäytymistä (keskeyttäminen, ulkoinen levottomuus ym.). Työelämässä ydinoireet aiheuttavat työtehon laskua (4–5 % matalampi), kaksinkertaisen riskin sairauspoissaoloihin ja uupumiseen, lyhyitä työsuhteita tai työttömyyttä, sekä haasteita toimia työyhteisön jäsenenä
• Elämän- ja arjenhallinta: ADHD-aikuisten koettu elämänlaatu, arjen toimintakyky, ihmissuhteet ja työssä suoriutuminen ovat huomattavasti keskitasoa heikompia. ADHD aiheuttaa haittaa kaikilla ihmiselämän osa-alueilla. ADHD-aikuinen voi vältellä tilanteita, joissa tulee olla pitkään paikoillaan. Aikuisena impulsiivisuus voi näkyä esimerkiksi kärsimättömyytenä ja ärtyisyytenä, joka voi kuormittaa ihmissuhteita. Impulsiivisuus voi näkyä myös elämyshakuisuutena, riskialttiina käyttäytymisenä esim. liikenteessä, sekä harkitsemattomina ja nopeina päätöksinä esim. työhön tai asuinpaikkaan liittyen. Aikuisena ADHD liittyvä ylivilkkaus vähenee, ja tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen haasteet lisääntyvät. Toiminnan aloittaminen itselle tylsiin tai työläämpiin aiheisiin liittyen voi olla ylivoimaisen vaikeaa ja tarkkaavuus vaihtelee huomattavasti aiheen kiinnostavuudesta riippuen. (Käypä Hoito suositus, Leppämäki & Virta 2017; Leppämäki 2017.)
• Mielenterveys ja riippuvuudet: ADHD-oireisella aikuisella on tavallista suurempi taipumus kehittää erilaisia riippuvuuksia (esimerkiksi päihteet ja pelit), kuin aikuisilla keskimäärin. Alisuoriutuminen opinnoissa tai työelämässä, vastoinkäymisten vuoksi alentunut itsetunto ja siitä mahdollisesti seuraava välttämiskäyttäytyminen voivat lisätä riskiä syrjäytymiseen. (ADHDtutuksi.fi.) Diagnosoimaton ADHD aiheuttaa työelämässä moninaisia haasteita. (SAK 2021.) Hoitamattomana ADHD johtaa tyypillisesti opiskelu- ja työkyvyn alenemaan, ja opintojen keskeytyminen ja työuran rikkonaisuus on tavallista. Vaikeudet tekevät työelämästä kuormittavampaa, mikä voi johtaa toistuviin uupumisiin. Työterveyshuollon erityislääkäri Armi Saaren mukaan ADHD:n diagnosointi ja oikeanlainen hoito antaa ADHD-potilaalle mahdollisuuden täysipainoiseen työelämään kiinnostavassa ja omia vahvuuksia hyödyntävässä ammatissa. Aikuisenakin todetun häiriön asianmukainen hoito ja kuntoutus voi parantaa työkykyä merkittävästi. (Saari 2018.)

Taloudelliset tekijät

• Hankkeen osarahoittajina ovat Euroopan sosiaalirahasto plus, sekä Iisalmen, Sonkajärven ja Vieremän kunnat. Omaks hommaks -hanke on osa Yhdenvertaiseen osallisuuteen erityistaivoitetta (ESR+ 4.3.). 
• Kuntien vastuu työttömyyden kustannuksista: Kuntien rahoitusvastuu koskee työttömyysetuuksien rahoitusta 101. työttömyysetuuspäivästä eteenpäin, työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettavaa työttömyysetuutta, sekä peruspäivärahan ja ansiosidonnaisen päivärahan perusosan osittaista rahoitusta. Iisalmessa on arvioitu työttömyyden kustannusten nousevan vuonna 2025 jopa 25%; vuonna 2024 Iisalmi maksoi yli 300 päivää työttömänä olleista korvauksia 1,74 euroa (Yle 4.3.2025).

Kulttuuriset ja ympäristötekijät

• Tarve kohdennetulle palvelulle: Kuntoutussäätion toteuttaman vaikuttavuuden arvioinnin (2022) mukaan ratkaisukeskeisellä neuropsykiatrisella valmennuksella tuotettiin positiivisia muutoksia yksilöiden työelämään osallistumista vaikeuttaviin asioihin. Positiivisia muutoksia koettiin mm. terveyteen ja toimintakykyyn-, elämäntilanteeseen-, tai päihteisiin ja muihin riippuvuuksiin liittyvissä haasteissa. Yksilö- ja ryhmävalmennukseen osallistuneet kokivat itsetuntonsa vahvistuneen, motivaationsa lisääntyneen, sekä työ- tai opiskelukykynsä kohentuneen huomattavasti, ja useampi nuori tai nuori aikuinen sai suoritettua kesken jääneet opinnot loppuun. Aiemmissa hankkeissa kohderyhmä on ollut laajempi, mutta vaikuttavuutta on ollut myös työllisyyden näkökulmasta. Kohdistamalla hanketyö kapeammalle kohderyhmälle eli opintoihin ja työllisyyteen liittyviin palveluihin neuropsykiatrisesti oireileville, pystytään aikaansaamaan enemmän työllisyyteen vaikuttavia tuloksia.

Hankkeen sisältö ja käytettävät työmenetelmät pohjautuvat teoriatietoon esimerkiksi neuropsykiatrisista häiriöistä ja -valmennuksesta, minäkyvykkyydestä, motivaatiosta, sekä toteuttajaorganissatio Iisalmen Nuorison Tuki RY:n hankkeissa vuodesta 2019 lähtien toteutetusta maksuttomasta ja matalan kynnyksen ratkaisukeskeisestä neuropsykiatrisesta yksilö- ja ryhmävalmennuksesta kerättyyn tutkimus- ja havainnointi-aineistoon.

Hankkeen valmistelussa on hyödynnetty aihepiiristä olevaa teoriatietoa, tutkimustuloksia, sekä toteuttajan kokemuksellista tietoa ja asiantuntijuutta neuropsykiatristen häiriöiden haasteista, sekä toimivista käytänteistä haasteiden ratkaisemiseksi.

Tutkimuksissa on vahvistettu itsetunnon ja minäpystyvyyden madaltumisen vaikutukset yksilön motivaatioon, ja sitä kautta opinto- ja työllisyysmahdollisuuksiin. Aiemmissa hankkeissa toteutettujen kyselyjen ja tutkimusten tulokset vahvistavat Intryn ratkaisukeskeisen neuropsykiatrisen yksilövalmennuksen -mallin vaikuttavuuden.