Omaolon määräaikaistarkastuksien palveluprosessin kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla
Palveluprosessin ja -ohjausten mallintamisella edistetään Omaolon määräaikaistarkastusten esitietolomakkeiden yhtenäistä käyttöönottoa Pohjois-Pohjanmaalla. Malli sisältää alueellisesti laaditun palveluprosessin kuvauksen ja palveluohjaukset.
Toimintamallin nimi
Palveluprosessin ja -ohjausten mallintamisella edistetään Omaolon määräaikaistarkastusten esitietolomakkeiden yhtenäistä käyttöönottoa Pohjois-Pohjanmaalla. Malli sisältää alueellisesti laaditun palveluprosessin kuvauksen ja palveluohjaukset.
Kuva
Kuvateksti
Määräaikaistarkastuksen palvelupolku Pohteella sähköisen esitietolomakkeen kanssaKuva
Kuvateksti
1½ vuotiaan terveystarkastuksen palveluprosessi PohteellaKuva
Kuvateksti
5.luokkalaisen terveystarkastuksen palveluprosessi PohteellaKuva
Kuvateksti
Opiskeluterveydenhuollon 2.asteen terveystarkastuksen palveluprosessi PohteellaPohjois-Pohjanmaalla on useita eri palveluprosesseja, -käytäntöjä ja –ohjauksia. Laatu vaihtelevaa. Vaikuttavuuden ja laadun mittaaminen haastavaa. Omaolo on alueellisesti valittu yhdeksi sähköiseksi asiointikanavaksi. Omaolon käyttöönottoa tuetaan kansallisesti ja alueellisessa työskentelyssä.
Tällä hetkellä Omaolossa ovat käytössä seuraavat määräaikaistarkastuksen esitietolomakkeet:
- 3X10D (lapselle/nuorelle ja vanhemmille)
- 5. luokkalaisen esitietolomake vanhemmille
- Opiskeluterveydenhuollon esitietolomake
- Lasten ja nuorten suun terveyskysely
- Puolitoistavuotiaan laaja terveystarkastus
Tämän toimintamallin kehittäminen ona alkuun rajattu Puolitoistavuotiaan laaja terveystarkastus, 5.luokkalaisen esitietolomake vanhemmille ja Opiskeluterveydenhuollon esitietolomakkeisiin Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusohjelmassa. Nämä lomakkeet ovat alueellamme olleet käytetyimpiä. Lasten ja nuorten suun terveyskyselyn toimintamallia on aloitettu kehittämään Suomen kestävän kasvun ohjelman aikana. Määräaikaistarkastuksen esitietolomakkeen avulla niin asukas kuin ammattilainenkin voi valmistautua tulevaan asukkaan, lapsen tai perheen määräaikaistarkastukseen. Esitietolomakkeessa kartoitetaan tarkastukseen liittyviä esitietoja vastaanottokäynnin tueksi. Osa lomakkeista edellyttää asukkaalta tunnistautumista Omaolo-palveluun ennen vastaamista. Asukkaalle voidaan myös laatia palveluohjauksilla alueellisesti yhtenäisiä ohjauksia ja hyödyllisiä linkkejä muille sivustoille.
Tutustu lisää Omaolon määräaikaistarkastuksiin: https://digifinland.fi/omaolohelp/verkkokoulutus/4-hyvinvoinnin-kokonaisuudet/3-2-maaraaikaistarkastuksen-esitietolomake/
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue (Pohde) on yksi Suomen 21 hyvinvointialueesta, joka aloitti toimintansa 1.1.2023. Alueeseemme kuuluu 30 kuntaa ja n.413 000 asukasta ja se työllistää yli 18 000 henkilöä. Digitaalisten asiointi- ja palvelukanavien käyttö on alueella tällä hetkellä vaihtelevaa: osassa kunnissa sähköisiä kanavia on ollut jo pidempään käytössä, osassa niiden käyttö on hyvin vähäistä. Pohteella on tavoitteena Omaolo palvelun käytön yhtenäistäminen ja asukkaiden tasalaatuiset ja tasavertaiset digipalvelut. Digitaalisten palveluiden kehittäminen ja käyttöönottoon liittyvät toimet näkyvät osana hyvinvointialueen strategiaa ja järjestämissuunnitelmaa. Omaolon käyttöönotolla saadaan yksi yhtenäinen matalankynnyksen asiointikanava alueen asiakkaiden ja ammattilaisten käyttöön.
Pohteella kehitetään alueellisia palveluprosesseja ja -ohjauksia, joissa Omaolon digitaalinen asiointikanava on mukana. Yhtenäisten palveluprosessien ja -ohjausten taustalla on ihmislähtöinen hyvinvointikäsitys, jossa pohjoispohjalainen ihminen nähdään, kuullaan, hyväksytään ja ymmärretään kokonaisvaltaisesti ihmisenä eikä vain yksittäisten tarpeiden kautta. Määräaikaistarkastusten kehittämisen painopisteenä on yhdenvertaisuus, hoidonlaatu ja -saatavuus sekä itsehoitoon ja ennaltaehkäisyyn tukeminen.
Toimintamallin kehitystyössä on ollut mukana alueemme ammattilaisia neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta ja alueemme Omaolon projektiryhmän Omaolon pääkäyttäjiä ja - vastaavia sekä kirjaamisen asiantuntijoita. Kehitystyö on osa Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusohjelman digikehittämistä.
Palveluprosessin ja -ohjausten mallintaminen auttaa alueella Omaolon määräaikaistarkastusten yhtenäistä käyttöönottoa. Tavoitteena on saada Omaolon määräaikaistarkastusten sähköiset esitietolomakkeet yhtenäisellä toimintamallilla käyttöön koko alueelle.
Toimintamallin kohderyhmänä on siis ensin Omaolon määräaikaistarkastukset käyttöönottavat organisaatiot, jotka pystyvät hyödyntämään laadittuja palveluprosesseja ja -ohjauksia. Kun käyttöönotto on saatu tehtyä ja ammattilaiset koulutettua, voidaan keskittyä määräaikaistarkastusten käytettävyyden kehittämiseen lisää, jolloin ammattilaiset ja asukkaat saavat mahdollisimman kattavan hyödyn.
- Alueellinen projektiryhmä on kokoontunut alkuun säännöllisesti joka toinen viikko ja vuodesta 2023 lähtien kerran kuukaudessa.
- Alueelliset MAT-työpajat I-IV, aloitettu 26.9.2022.
- Työpajoissa yht. 40 sote alan asiantuntijaa hyvinvointialueen eri organisaatioista
- Organisaatiot kokoontuvat itsenäisesti kuvaamaan nyky- ja tavoitetilan määräaikaistarkastuksista organisaationsa Omaolon pääkäyttäjän/-vastaavan johdolla.
- Omaolon pääkäyttäjät/-vastaavat tekevät palveluohjaustaulukon käyttöönotossa ja laittavat sinne yhteisesti sovitut palveluohjaukset. Myös ammattilaisten kouluttaminen on organisaatioiden pääkäyttäjien/-vastaavien tehtävänä.
- Organisaatiot voivat osallistua kehittämiseen DigiFinlandin järjestämissä kansallisissa palavereissa.
Uuden toimintamallin muutos vaatii pitkäjänteistä työtä, jossa muun muassa muutosvastarinta ja resurssit tulee ottaa huomioon. Riittävä informointi, koulutus ja tuki auttavat uuden toimintamallin onnistunutta käyttöönottoa. Asiakkaille viestintä ja ohjaus on myös tärkeässä roolissa toimintamallin jalkauttamisessa käytäntöön.
Ammattilaisilla ei ollut käytössä ennen Omaoloa sähköisiä esitietolomakkeita asukkaille vastaanottoa ja asukkaan itsehoidon tukemista varten. Omaolon määräaikaistarkastuksia on tällä hetkellä käyttöönotettu 11 organisaatiossamme, mutta yhtenäistämistä palveluohjausten ja -prosessin käyttöönoton myötä tullaan vielä tekemään niissäkin organisaatioissa. Ne organisaatiot, joissa sähköiset esitietolomakkeet eivät ole vielä käytössä, ottavat suoraan alueellisen mallin mukaan ne käyttöön. Toimintamallia on kehitetty alueellisissa työpajoissa, joissa on tullut esille moninaiset tavat vastaanottojen pitämiseksi. Yhtenäistämisen tarve on siis ilmeinen, jos haluamme taata tasavertaisia palveluja alueellamme. Tärkeänä osana kehittämistä on ollut myös yhtenäisten kirjaamis- ja tilastointitapojen laatiminen sekä huomioida prosessissa alueellista palvelutarjontaa kohdennetusti esim. järjestöjen ja lapsiperheiden palveluihin.
Kansikuva
