Omatiimimalli, Keski-Uudenmaan hyvinvointialue (RRP, P4, I1)
Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen avovastaanotoilla on käytössä omatiimimalli. Tiimimallin myötä jokaiselle alueen asukkaalle nimetään moniammatillinen omatiimi, jonka lopullinen kokoonpano määräytyy hänen tarpeidensa mukaisesti.
Toimintamallin nimi
Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen avovastaanotoilla on käytössä omatiimimalli. Tiimimallin myötä jokaiselle alueen asukkaalle nimetään moniammatillinen omatiimi, jonka lopullinen kokoonpano määräytyy hänen tarpeidensa mukaisesti.
Hankkeen aikana kehitettiin terveyspalvelujen avovastaanottojen moniammatillinen tiimimalli. Tiimimalli ilmenee asiakkaalle käytännössä siten, että hänelle nimetään omatiimi, jonka kokoonpano rakennetaan hänen tarpeitaan vastaavaksi. Tiimimallin perusyksikkönä terveyspalveluissa toimivat lääkäreiden ja sairaanhoitajien muodostamat tiimit. Jotta tiimien hoitovastuulle kuuluvaa väestöä on saatu tasattua, on väestö jaettu eri tiimeihin sukunimen alkukirjaimen mukaan. Tiimimalli otettiin käyttöön lääkäreiden ja sairaanhoitajien osalta kaikissa alueen sote-yksiköissä loppuvuodesta 2024.
Omatiimimallilla tavoitellaan etenkin hoidon jatkuvuuden parantumista, kun kiireetön hoito voidaan keskittää aiempaa vahvemmin potilaalle nimetyn tiimin tuottamaksi. Paremman hoidon jatkuvuuden arvioidaan myös ehkäisevän ja vähentävän kertynyttä hoito- ja kuntoutusvelkaa, kun asiakkaiden asioita tarkastellaan kokonaisvaltaisemmin ja pitkäjänteisemmin. Hoitoon ohjautumisen selkiyttämisellä tavoitellaan myös häiriökysynnän vähentymistä. Tiimimallin kehittämisen osana palveluja on ollut tarpeen tarkastella myös hoidon kiireellisyysnäkökulma ja hoitoon pääsyyn liittyvät näkökulmat huomioiden.
Keusoten alueen jokaiselle asukkaalle on nimetty omatiimi, jonka ytimen muodostavat lääkäreistä ja hoitajista muodostuvat tiimit. Kun alueen väestö jaetaan pienempien tiimien hoitovastuulle, hoito järjestetään ensisijaisesti omatiimin tuttujen työntekijöiden toimesta. Näin voidaan parantaa tarjottavien palvelujen sujuvuutta sekä varmistaa hoidon jatkuvuutta. Hoidon jatkuvuuden merkitys korostuu erityisesti pitkäaikaissairauksien hoidossa ja ennaltaehkäisyssä sekä mielenterveyteen liittyvissä haasteissa.
Sairaanhoitajien ja lääkäreiden lisäksi terveyspalveluiden asiakkaan omatiimiin voi kuulua esimerkiksi fysioterapeutti, toimintaterapeutti tai mielenterveys- tai päihdehoidon ammattilaisia. Asiakasta hoitava omatiimi rakentuu näin ollen asiakkaan tarpeiden mukaisesti. Keusoten omatiimimallin keskeinen ajatus on, että ammattilaiset toimivat tiiviissä yhteistyössä asiakastarpeisiin vastaamiseksi siten, että eri ammattiryhmien osaaminen saadaan mahdollisimman laaja-alaisesti ja tarkoituksenmukaisesti asiakkaidemme hoidon tueksi.
Työntekijän näkökulmasta tiimimallin keskiössä ovat työn hallittavuuden paraneminen, työkuorman tasaisempi jakautuminen ja tiimin tarjoama kollegiaalinen tuki. Tutut ammattilaiset hoitavat tuttuja asiakkaita, varmistaen yhdessä hoidon jatkuvuuden ja laadun.
Laajemmasta hyvinvointialuetason näkökulmasta tiimimalli nähdään ratkaisuksi, jonka avulla edistetään palvelujen asiakaslähtöisyyttä, sujuvuutta ja kustannusvaikuttavuutta sekä jonka avulla voidaan vaikuttaa henkilöstön työpanoksen tarkoituksenmukaiseen kohdentumiseen ja palvelujen kysynnän hallitsemiseen.
Todettakoon, että asiakasviestinnässä puhumme Keusoten tiimimallista omatiimimallina. Uuden mallin valmistelu on kuitenkin edellyttänyt monella tavoin erityisesti moniammatillisen yhteistyön rakenteiden, käytänteiden ja yhteistyökulttuurin uudistamista. Tämän takia sisäisessä kehittämisessä on todettu tarpeelliseksi käyttää myös moniammatillisen tiimimallin käsitettä.
Monialaisen, verkostomaisen yhteistyön tärkeys tunnistettiin kehittämisen varhaisessa vaiheessa ja monialaisen yhteistyön koordinaatiokysymys on noussut toistuvasti esiin. Tiiviisiin moniammatillisiin tiimeihin voi tulevaisuudessa kuulua muitakin ammattiryhmiä. Tämän hankeajan puitteissa ei kuitenkaan ollut mahdollista edetä laajennetun mallin osalta konkreettisiin suunnitelmiin.
Tämä kehittämistyö on toteutettu osana Suomen kestävän Kasvun RRP ohjelmaa, jonka päätavoitteina on ollut nopeuttaa hoitoon pääsyä ja purkaa Covid-19-pandemian aiheuttamaa sosiaali- ja terveydenhuollon hoito-, kuntoutus- ja palveluvelkaa (lähde: STM, Suomen Kestävän kasvun ohjelma).
Keski-Uudenmaan hyvinvointialue (Keusote) palvelee noin 215 000 asukasta, joiden osalta lääkäreiden ja sairaanhoitajien vastaanottopalvelut koskevat lähtökohtaisesti koko väestöä. Suuren asiakasvolyymin takia asiakkaiden sujuva hoitoon ohjautuminen sekä oikea-aikainen ja tarkoituksenmukainen hoito vaikuttavat monella tavoin koko hyvinvointialueen toimintaan. Myös kansalliset tavoitteet nopeammasta hoitoon pääsystä, jonottomuudesta, kustannustehokkuudesta ja paremmasta hoidon jatkuvuudesta linkittyvät vahvasti juuri vastaanottopalveluihin. Hoidon jatkuvuuden myönteinen vaikutus asiakaskokemukseen, hoidon laatuun sekä kustannusvaikuttavuuteen on tunnistettu tärkeäksi kehittämiskohteeksi myös Keusoten hyvinvointialueella. Hoidon jatkuvuuden merkitys korostuu etenkin pitkäaikaissairaiden ja pitkäaikaissairauksien kohonneessa riskissä olevien sekä paljon palvelua tarvitsevien asiakkaiden kohdalla. Jatkuvuus on tältä osin pyritty huomioimaan omatiimimallin kehittämistarpeita ja käytänteitä suunniteltaessa.
Terveyspalvelujen sairaanhoitajien ja lääkäreiden vastaanotoilla palvellaan laaja-alaisesti ja eri syistä perustason terveyspalveluihin hakeutuvia asiakkaita. Näin ollen pitkäaikaissairauksia sairastavien potilaiden rinnalla terveyspalveluissa hoidetaan myös asiakkaita, joilla on episodityyppisiä, lyhytkestoisia ja kertaluonteisiakin sairauksia ja oireita. Voimassa oleva lainsäädäntö, etenkin terveydenhuoltolain mukaiset säännökset hoitoon pääsyä, hoidon tarpeen arviointia ja hoidon kiireellisyyttä koskien asettavat myös uusien käytäntöjen suunnittelulle omat vaateensa. Tiimimallin kehittämistyöhön vaikutti myös samanaikainen kehittämistyö, kuten alueellinen aikuisten avokuntoutuspalvelujen fysioterapian uusi toimintamalli asiakkaan ohjautumiselle.
Tämän kehittämistyön puitteissa laaditun ja käyttöönotetun omatiimimallin suunnitteluun ovat vaikuttaneet toimintaympäristön tilannekuvassa myös tiettyjä sairausryhmiä koskevat sairastavuustiedot. Keusoten aluetta koskevien tilastotietojen perusteella on havaittavissa, että tietyt pitkäaikaissairaudet, kuten tyypin 2 diabetes on lisääntymässä. Tämän takia diabeteksen hoidon rakenteita on uudistettu Kestävän kasvun ohjelman aikana. Diabetestiimin toiminta on kuvattu Innokylässä erikseen, osiossa Diabetestiimi. Omatiimimallin kanssa samanaikaisesti on uudistettu myös työttömien terveystarkastusprosessia ja tällä tavoin pyritty edistämään työttömien asiakkaiden työ- ja toimintakyvyn tukemista sekä pääsyä tarvittavien terveyspalvelujen piiriin. Lisäksi toimintaympäristöä koskevaan tarkasteluun on sisällytetty sellaisia sairausryhmiä, joiden osalta on nähty erityisiä kehittämismahdollisuuksia moniammatilliseen yhteistyöhön liittyen. Tällaisina kokonaisuuksina on tunnistettu etenkin tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä mielenterveyteen liittyvät ongelmat.
Ohessa keskeiset nostot mielenterveyshäiriöitä sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksia koskien.
THL:n kokoama vakavien mielenterveyshäiriöiden esiintyvyyttä kuvaava mielenterveysindikaattori osoittaa, että vakavat mielenterveyshäiriöt vähentyivät Keusoten alueella vuosien 2019–2022 tarkastelujaksolla. Samanaikaisesti kuitenkin tiettyjen lievempien mielenterveyshäiriöiden diagnoosimäärissä on ollut havaittavissa selkeää kasvua, painottuen etenkin nuoriin aikuisiin ja työikäiseen väestöön. Terve Suomi tutkimuksen (2022) mukaan Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella masennusoireilu, yleistynyt ahdistuneisuus ja kaamosoireilu ovat kaikki yleisimmillään 20–39-vuotiailla. Mielenterveyshäiriöiden diagnoosimäärien kasvu on nähtävissä myös perusterveydenhuollon avohoidon ilmoituksissa. Vuosien 2021–2023 osalta on ollut havaittavissa selkeää kasvua erityisesti masennustilan, toistuvan masennuksen, ahdistuneisuushäiriöiden sekä aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöiden diagnoosimäärien osalta (THL; Perusterveydenhuollon avohoidon ilmoitukset, Avohilmo -tilastot).
Mielenterveysoireiden lisääntyminen haastaa perustason terveyspalvelujen ammattilaiset tarkastelemaan ja kehittämään palvelutuotantoaan ja erityisesti moniammatillista yhteistyötä uudella tapaa. Tätä tarvetta ilmentää osaltaan tieto siitä, etteivät monet itsemurha-ajatuksia kokevat hakeudu palveluihin mielenterveyteen liittyvien ongelmien vuoksi. Mielenterveysosaamista ja itsetuhoisten ajatusten puheeksi ottamista tarvitaan kaikissa sosiaali- ja terveyspalveluissa. (Terve Suomi -tutkimus: Kasvava joukko suomalaisia kokee pitkien jonojen ja korkeiden asiakasmaksujen vaikeuttavan sote-palveluihin pääsyä - THL). Yhteistyön tiivistäminen mielenterveysoireisten asiakkaiden auttamiseksi sekä laajemminkin asiakkaiden hyvinvoinnin ja terveyden tukemiseksi on avovastaanottotoiminnan eri toimijoiden kesken välttämätöntä. Yhteistyön tärkeys todentuu myös sitä kautta, että taloudelliset reunaehdot vaikuttavat tässä kehittämisen ajassa merkittävästi uusien toimintamallien sisältöön. Etenkin niukkenevat henkilöresurssit haastavat vahvasti innovatiivisten ratkaisujen löytämiseen sektorirajat ylittäen, yhteisiä palveluketjuja kehittäen.
Toimintakykyä rajoittavia pitkäaikaisia tuki- ja liikuntaelimistön (tule) sairauksia on jo yli miljoonalla suomalaisella ja niistä aiheutuu vuosittain noin neljän miljardin euron kustannukset yhteiskunnalle (Korpi J 2022. Tule-vaivojen ei tarvitsisi maksaa miljardeja. Fysioterapia 05/2022). Tuki- ja liikuntaelinliitto Tule ry:n mukaan (Tuki- ja liikuntaelinliitto Tule ry, 2025) tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat suomalaisten yleisin lääkärissä käynnin syy ja yksi eniten työstä poissaoloja aiheuttavista sairausryhmistä. Tule-sairaudet ovat yhteydessä myös moniin muihin sairauksiin ja on tavallista, että tule-sairaudesta kärsivällä on myös muita sairauksia. Terveys 2000 -tutkimusaineiston mukaan työkyvyttömyyden riski puolestaan on terveisiin verrattuna kaksinkertainen henkilöillä, joilla oli joko pitkäaikainen tuki- ja liikuntaelinsairaus tai mielenterveyden häiriö. Mikäli henkilöllä oli kummankin diagnoosiryhmän sairaus, riski oli nelinkertainen (Työterveyslaitos, 2025).
Tiimimallin konkreettisessa kehittämistyössä on keskitytty terveyspalvelujen avovastaanottotoiminnan ja sen osana moniammatillisen yhteistyön kehittämiseen. Näin ollen sairaanhoitajien ja lääkäreiden muodostamien tiimien (niin sanottujen ydintiimien) rinnalla tiimimallin kehittäminen on koskenut avokuntoutuksen sekä mielenterveys- ja päihdepalvelujen avovastaanottotoimintaa.
Asiakastyötä tekevällä henkilöstöllä sekä palvelutuotannon esihenkilöillä on ollut kehittämistyössä hyvin keskeinen rooli. Heidän näkemyksiään on kartoitettu kyselyillä sekä yhteisesti työskennellen etenkin kehittämistyöpajojen puitteissa. Työpajoja on järjestetty moniammatillisesti vastaanotto-, mielenterveys- ja päihdepalveluiden sekä kuntoutuspalveluiden kesken. Lisäksi tulosalueet ovat työstäneet kehitettäviä osakokonaisuuksia muun muassa omissa kokousrakenteissaan, jotta mukaan on saatu mahdollisimman laajasti eri yksiköiden ja ammattiryhmien edustajien mielipiteet ja ideat. Henkilöstöltä nousseet ehdotukset tavoitteiden saavuttamiseksi on saatu kehittämistyöhön vahvasti mukaan. Asiakastyötä tekevän henkilöstön aktiivinen osallistuminen on mahdollistanut myös asiakasnäkökulman huomioimisen arjen tilanteiden, tyypillisten asiakastilanteiden sekä asiakaspalautteiden kartoittamisen kautta.
Asiakasymmärryksen kartoittamiseksi kehittämistyön aikana läpikäytiin laaja aineisto asiakkaiden antamia kirjallisia palautteita. Tämä asiakaspalautejärjestelmä Roidun kautta kertynyt aineisto koski vuonna 2023 kertyneitä kaikkiaan noin 35 000 palautetta. Aineistoanalyysi tilattiin ulkoiselta palveluntuottajalta, joka koodasi aineiston hakusanoittain ja tällä tavoin koosti käyttöömme keskeisiä asiakkaiden esiin nostamia huomioita. Saimme tällä tavoin lisätietoa asiakkaiden kokemuksista muun muassa seuraavia aihealueita koskien: hoitoon pääsy, puhelinasiointi, yhteydensaaminen, hoidon jatkuvuus, pitkäaikaissairauksien hoito, mielenterveysoireiden hoito, digipalvelut sekä yleisesti ottaen palvelun laatua koskevat tyytymättömyyden ja tyytyväisyyden aiheet.
Omatiimimallin kehittäminen toteutettiin ajanjaksona, jolloin omalääkärimallia ja/tai hoidon jatkuvuusmallia koskeva keskustelu kävi vilkkaana sekä kansallisesti että alueellisesti. Näin ollen kehittämistyössä on ollut mahdollista huomioida myös paikallislehdissä julkaistut mielipidekirjoitukset sekä jo aiemmin myös poliittisten päätöksentekijöiden esiin nostamat kehittämistarpeet ja –ideat tätä teemaa koskien.
Omatiimimallin käyttöönottoa valmistelevina ja tukevina toimenpiteinä toteutettiin lukuisia tehtäviä, jotka liittyivät sairaanhoitajien ja lääkäreiden vastaanottotoimintaan ja jotka monelta osin olivat välttämätön edellytys uuden toimintamallin käyttöönotolle. Tällaisia olivat esimerkiksi väestön jakaminen aakkosittain, tiimijaot henkilöstön osalta, asiakas- ja potilastietojärjestelmämuutokset mukaan lukien aikatyyppien yhtenäistäminen, puhelinasiointia koskevat muutokset ja raportoinnin suunnittelu. Lisäksi mallin käyttöönotto edellytti tarvittavat muutokset etä- ja läsnävastaanottotoimintaa koskevaan työnjakoon, huomioiden eri asiakasryhmien tarpeet, hoidon kiireellisyys, omatiimimallin idea sekä pyrkimys lisätä sähköistä asiointia. Näiden konkreettisten muutosten myötä mallin käyttöönotto on väistämättä johtanut useisiin toiminnallisiin muutoksiin palvelutuotannon arjessa.
Moniammatillisen yhteistyön näkökulmasta oli tärkeätä saada muodostettua yhteinen näkemys ja sovittua uudet toimintatavat usean eri osakokonaisuuden osalta, huomioiden suunnittelussa myös hoidon kiireellisyys ja jatkuvuus sekä eri ammattiryhmien henkilöresurssit ja niiden jakautuminen eri toimipisteiden kesken.
Moniammatilliset tiimit käynnistävät toimintansa asteittain. Ensimmäisenä toteutui diabetestiimin hoitajien kiinnittyminen moniammatillisiin tiimeihin. Seuraavassa vaiheessa mukaan liittyivät kuntoutuspalvelut ja tämän ratkaisun mukaisia uusia käytäntöjä on osin otettu käyttöön. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen osalta moniammatillisiin tiimeihin siirtyminen halutaan palvelutuotannon sujuvuuden varmistamiseksi toteuttaa kesälomakauden päätyttyä 2025. Moniammatillisten tiimien laajentamista koskevat keskeiset linjaukset ja käyttöönoton kannalta kriittiset ratkaisut saatiin kuitenkin päätökseen toukokuussa 2025 myös mielenterveys- ja päihdepalvelujen osalta. Samassa yhteydessä listattiin asiat, jotka edellyttävät vielä eri toimijoiden yhteistä sopimista, muutostoimenpiteitä ja/tai käytännön järjestelyjä.
Omatiimimallin kaikkien vaiheiden rakentamisessa ja suunnittelussa on hyödynnetty vahvasti asiakastyötä tekevien osaamista, esim. työpajojen merkeissä. Nykytilaselvityksessä käytettiin sekä kyselyjä että haastatteluja, kartoittaen toiminnan haasteita ja asiakkaan ohjautumisen selkeyttä. Henkilöstön osallistaminen toimintamallin käytänteiden suunnitteluun on sitouttanut muutokseen ja lisännyt myös johdon ymmärrystä suunniteltujen muutosten vaikutuksista asiakastyön arkeen.
Kehittämistyössä hyödynnettiin jatkuvan kehittämisen mallia (PDSA), jossa edetään vaiheiden suunnittelusta kohti ratkaisuja ja niiden jatkuvaa arviointia ja edelleen kehittämistä. Tämän lähestymistavan avulla kehittämistyössä on ollut mahdollista päästä eteenpäin silloinkin, kun usean samanaikaisen kehittämiskohteen osalta on oltu hieman eri vaiheissa. Omatiimimallin kehittämistyössä on käytännössä tarvittu toistuvasti kykyä paitsi vaiheittain etenevään suunnitelmalliseen kehittämiseen, myös ketterään reagointiin ja kykyyn suunnitella ratkaisuja tarvittaessa uudelleen, eri osapuolten näkemyksiä ja arjen aikatauluja yhteensovittaen. Tämä lähestymistapa haastoi ajoittain mallin kehittämistyön kokonaiskoordinaatiota melkoisesti, mutta toisaalta tällä tavoin palvelutuotannon toimijat osallistuivat aktiivisesti tarpeiden tunnistamiseen ja ratkaisujen hakemiseen yhdessä hankekehittäjien kanssa koko prosessin ajan.
Hankkeen päättyessä kesäkuussa 2025 palvelutuotannon tueksi laadittiin kehitetyistä ja jatkokehitettävistä asioista kooste, sisältäen keskeisimmät asiakkaiden hoitoon ohjautumista sekä moniammatillisen tiimin rakennetta ja käytänteitä koskevat osa-alueet. Palvelutuotanto on laatinut alustavat suunnitelmat kehittämistyön jatkamiseksi heti kesälomakauden päätyttyä.
Tiimimallin vaikutuksista muun muassa hoidon jatkuvuuden toteutumiseen ei ole ollut mahdollista saada tuloksia vielä hankekauden aikana. Palvelutuotanto tulee kuitenkin seuraamaan kehitystä suunnitelmallisesti, jatkossa myös osana talousarvioraportointia. Käytettävissä olevia mittareita sekä niiden edellyttämän tiedonkeruun toteuttamista on ideoitu yhdessä hankekehittäjien ja palvelutuotannon esihenkilöiden ja asiantuntijoiden kanssa. Sen sijaan palvelujen pääsystä ja jonojen purustakin on saatu myönteisiä merkkejä jo lyhyen ajan sisällä. Tämä siitäkin huolimatta, että muutoksen toimeenpano on väistämättä haastanut palvelutuotantoa ja suurimpien muutostoimenpiteiden aikana palvelujen saatavuus olisi hyvinkin saattanut hetkellisesti jopa heikentyä.
Asiakkaiden yhteydensaantia puhelimitse lääkäreiden ja sairaanhoitajien vastaanottopalveluihin on onnistuttu parantamaan merkittävästi. Kun vuonna 2024 tilinpäätöstietojen mukaan saman päivän aikana hoidettujen puhelujen määrä oli 73 %:a, voitiin todeta huhtikuussa 2025, että vastaava luku oli noussut jo 90 %:iin. (Keusoten tilinpäätös 2024, sivu 59.)
Erityisen myönteisenä voidaan pitää samanaikaista aiemmin kertyneiden puhelujonojen purkamista. Muutos on todennettavissa Keusoten käytössä olevan yhteydenotto- ja asiakaspalvelujärjestelmä LeadDeskin tilastoista seuraavasti: Takaisinsoittoa odotti 1328 asiakasta 1.11.2024 ja jonossa oli edelleen tammikuussa 2025 yli 1000 asiakasta. Jonot onnistuttiin kuitenkin purkamaan oman henkilöstön voimin tammikuun aikana siten, että kaikki jonossa olleet takaisinsoitot saatiin soitettua ja puhelujono nollattua tammikuun loppuun mennessä (31.1.2025).
Toimipistekohtaisten lääkärin konsultaatio-, toimenpide- ja vastaanottojonojen seurantaa on yhdenmukaistettu ja palvelutuotannon puolella on tehty korjaavia toimenpiteitä raportointitiedon luotettavuuden parantamiseksi (muun muassa aikaleimat). Tarkasteltaessa jonokehitystä tältä osin omatiimien käyttöönottoa edeltäen (5.11.2024) suhteessa tilanteeseen kesäkuu 2025 (24.6.2025), voidaan todeta, että jonot ovat pienentyneet lähes 20%:a näiden kahden eri tarkasteluajankohdan välillä. (Jonoseurannan tietojen mukaan 5.11.24 jonossa oli yhteensä 3199 asiakasta ja 24.6.25 yhteensä 2567 asiakasta.)
Asiakastyytyväisyyden kehittymistä ja tältä osin myös asiakkaiden antamaa nettosuositteluindeksiä on seurattu. Suositteluindeksi on vaihdellut kevään mittaan hieman kuukausittain (välillä 57–65), ja kokonaisuudessaan suositteluindeksin voidaan todeta parantuneen suhteessa vuoden 2024 verrattuna (tilinpäätöstiedoissa NPS=57).
Digitaalisen asiointikanavan valitsevien asiakkaiden käyttöön avattiin maaliskuussa vastaanottopalvelujen reaaliaikainen chat-asiointikanava, joka on otettu hyvin vastaan. Palvelu on löydetty nopeasti ja ensimmäisen noin kahden kuukauden aikana palveltiin yli 1600 aikuisasiakasta. Asiakasarviot ajalta 1.5.-3.6.2025 otannan mukaan asettuivat erittäin hyvälle tasolle; 4,14 (n=712), kun asteikkona 1–5.
Työntekijäpalautetta kerättiin omatiimimallia suunniteltaessa: kehittämistarpeiden kartoittamiseksi työntekijöille suunnatut kyselyt ja työpaikkakäynnit, muu kehittämistyön aikainen yhteisvalmistelu. Omatiimimallin kehittämistä koskeva henkilöstön tyytyväisyyskysely on suunniteltu toteutettavan vastaanottopalveluissa ydintiimien osalta syksyllä 2025.
Uuden aikuisten avokuntoutuksen fysioterapian ohjautumisen mallin koettuja hyötyjä todettiin olevan hoitoonpääsyn nopeutuminen (7 vrk: tammikuu 2025: 67% - toukokuu 2025: 71%), terapeuttien työmäärän alueellinen tasaaminen sekä työajankäytön selkiytyminen (konsultointi-, ohjaus-, neuvonta- ja ajanvaraustyö eriytetty asiakastyön päivistä). Myös vastaanoton hoitajilta ja lääkäreiltä sekä asioineilta asiakkailta saatiin positiivista palautetta yhteydenoton helpottumisesta ja konsultoinnin nopeutumisesta.
Muuta huomioitavaa:
Muutostoimenpiteet jonojen purkamiseksi ja hoitoon pääsyn nopeuttamiseksi heijastuvat herkästi toisiinsa näiden osa-alueiden mittaritiedoissa. Esimerkiksi henkilöstön kohdentaminen puhelujonojen purkamiseen ja yhdenoton nopeuttamiseksi heijastuu vastaanottojonojen purkamisen mahdollisuuteen tilanteessa, jossa käytettävissä ei ole lisäresursseja.
Kansikuva
