Osallisuusraatitoiminta, Ikääntyneiden osallisuusraadin pilotointi, Itä-Uudenmaan HVA (RRP, P4, I3)
Osallisuusraadin tarkoituksena on tarjota alueen asukkaille ja asiakkaille mahdollisuus vaikuttaa palveluiden kehittämiseen. Raati toimii vuorovaikutteisena foorumina, jossa jaetaan kokemuksia, näkemyksiä ja ehdotuksia palveluiden parantamiseksi.
Toimintamallin nimi
Osallisuusraadin tarkoituksena on tarjota alueen asukkaille ja asiakkaille mahdollisuus vaikuttaa palveluiden kehittämiseen. Raati toimii vuorovaikutteisena foorumina, jossa jaetaan kokemuksia, näkemyksiä ja ehdotuksia palveluiden parantamiseksi.
Kuva
Ikääntyneiden osallisuusraati on toimintamalli, jonka tavoitteena on vahvistaa ikääntyneiden mahdollisuuksia vaikuttaa hyvinvointialueen palveluiden kehittämiseen. Mallissa kootaan eri kunnista ja kieliryhmistä edustava joukko ikääntyneitä sekä yhteistyötahoja, kuten järjestöjä, kuntia ja seurakuntia, yhteiseen keskustelu- ja kehittämisfoorumiin. Raati toimii sillanrakentajana asiakkaiden ja hyvinvointialueen työntekijöiden välillä, mahdollistaen kokemustiedon hyödyntämisen palveluiden suunnittelussa. Toimintamalli perustuu vuorovaikutukseen, luottamukseen ja yhteiseen kehittämiseen.
Hyvinvointialueista annetun lain (611/2021) 29 § korostaa asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Hyvinvointialueen on edistettävä asukkaidensa mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa palvelujen suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan
Väestön ikääntyminen on yksi keskeisimmistä yhteiskunnallisista muutoksista, joka vaikuttaa palvelutarpeisiin ja osallisuuden rakenteisiin. Ikääntyneiden määrän kasvu edellyttää palveluiden kehittämistä entistä asiakaslähtöisemmiksi ja osallistavammiksi. Poliittisesti painotetaan yhä enemmän asiakasosallisuutta ja palveluiden yhteiskehittämistä, mikä näkyy myös kansallisissa sote-uudistuksen tavoitteissa.
Ikääntyneiden osallisuusraati tukee sosiaalista osallisuutta ja ehkäisee syrjäytymistä. Se tarjoaa foorumin, jossa ikääntyneet voivat tuoda esiin kokemuksiaan ja näkemyksiään palveluista. Kulttuurisesti tämä vahvistaa arvostusta ikääntyneiden asiantuntemusta kohtaan.
Hyvinvointialueiden taloudellinen tilanne vaikuttaa suoraan siihen, miten laajasti ja millä resursseilla osallisuustoimintaa voidaan toteuttaa. Vaikka Itä-Uudenmaan alueella ei makseta rahallisia palkkioita raadin jäsenille, toiminnan jatkuvuus ja vaikuttavuus edellyttävät riittävää tukea ja koordinointia.
Ikääntyneiden osallisuusraadin kohderyhmänä ovat Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen ikääntyneet asukkaat. Osallistujia on pyritty saamaan mukaan jokaisesta hyvinvointialueen kunnasta, ja raadin kokoonpanossa on huomioitu sekä suomen- että ruotsinkieliset asukkaat. Tämä kieliryhmien edustavuus on tärkeää alueen kaksikielisyyden ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta.
Raadin kokoonpanossa on lisäksi otettu huomioon järjestöjen, kuntien ja seurakuntien edustajat, mikä tuo mukaan laajempaa näkökulmaa ja vahvistaa yhteisöllistä asiakasymmärrystä. Myös hyvinvointialueen omat työntekijät osallistuvat raadin toimintaan, mikä mahdollistaa suoran vuoropuhelun palveluiden käyttäjien ja tuottajien välillä.
Asiakasymmärrystä on kerrytetty kuulemalla osallistujien kokemuksia ja näkemyksiä palveluista sekä arjen tarpeista. Keskustelujen kautta on saatu arvokasta tietoa siitä, millaiset asiat vaikuttavat ikääntyneiden hyvinvointiin ja miten palveluita voitaisiin kehittää asiakaslähtöisemmin. Osallistujat ovat päässeet vaikuttamaan käsiteltäviin teemoihin ja tuomaan esiin konkreettisia kehitysehdotuksia.
Asiakkaiden osallistaminen on toteutettu kutsumalla heidät mukaan raatiin avoimen haun ja verkostojen kautta. Tapaamisissa on käytetty osallistavia menetelmiä, jotka tukevat vuorovaikutusta ja kaikkien äänen kuulumista. Raadin toiminta perustuu luottamukseen, arvostavaan keskusteluun ja yhteiseen kehittämiseen.
Ikääntyneiden osallisuusraadin toimintamallin juurruttaminen Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella edellyttää selkeitä rakenteita, sitoutumista ja yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Keskeistä on, että tulosyksiköissä ja toimialueilla on tahtoa sekä kykyä tunnistaa raatitoiminnan tarve ja ottaa vastuu sen vetämisestä. Lisäksi tarvitaan valmius hyödyntää raatilaisten tuottamia näkemyksiä ja ehdotuksia osana palveluiden kehittämistä.
Toimintamallin vakiinnuttaminen edellyttää seuraavia tehtäviä ja vaiheita:
- Tarpeen tunnistaminen ja sitoutuminen
Tulosyksiköt määrittelevät, mihin palveluihin tai teemoihin raati kohdistuu. Johto ja esihenkilöt sitoutuvat siihen, että raatien tuottamaa tietoa hyödynnetään päätöksenteossa ja kehittämisessä. - Rakenteiden luominen
Määritellään vastuut ja roolit: palveluiden vetäjä koordinoi raadin toimintaa, kehittämispalvelut tukevat käytännön järjestelyissä ja tiedon viemisessä eteenpäin. Toimintamalli kirjataan osaksi organisaation pysyviä toimintatapoja. - Resurssien varmistaminen
Käyttöönotto vaatii henkilöstöresursseja (koordinaattori, vetäjä, asiantuntijat), aikaa suunnitteluun ja toteutukseen sekä osaamista osallistavista menetelmistä ja asiakasymmärryksen hyödyntämisestä. Vaikka rahallisia palkkioita ei makseta, tarvitaan resursseja esimerkiksi viestintään, tilajärjestelyihin ja tarjoiluihin. - Toiminnan toteutus ja seuranta
Raadit kokoontuvat säännöllisesti, ja niiden tuotokset dokumentoidaan. Kehittämispalvelut tukevat ehdotusten viemistä eteenpäin esimerkiksi johtoryhmäkäsittelyihin. Toimintaa arvioidaan ja kehitetään palautteen perusteella. - Vakiinnuttaminen ja levittäminen
Hyviä käytäntöjä ja kokemuksia jaetaan organisaation sisällä ja tarvittaessa myös muille hyvinvointialueille. Toimintamalli voidaan laajentaa muihin asiakasryhmiin, kun rakenteet ja toimintatavat ovat osoittautuneet toimiviksi.
Raadin kautta on saatu konkreettisia ehdotuksia, joista osa on jo otettu käyttöön – esimerkiksi pelastuslaitoksen toiminnassa. Tämä osoittaa, että raadin tuottama tieto ei jää kuulemiseksi, vaan sillä on todellista vaikutusta käytännön toimintaan.
Toimintamalli on lisännyt vuoropuhelua asiakkaiden ja ammattilaisten välillä sekä vahvistanut luottamusta siihen, että asiakkaiden kokemuksilla ja näkemyksillä on merkitystä. Myönteisenä muutoksena voidaan pitää sitä, kuinka aktiivisesti eri tahot – kuten järjestöt, kunnat ja seurakunnat – ovat sitoutuneet mukaan raadin toimintaan. Tämä on laajentanut asiakasymmärrystä ja tuonut mukaan uusia näkökulmia, joita ei välttämättä olisi tavoitettu perinteisin menetelmin.